Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ruoka

Tiedätkö mitä ovat emmer, Dala ja Öölanti? Malmgårdin kartano on erikoistunut muun muassa niiden viljelyyn

Malmgårdin kartanossa kasvatetaan myös muinaisviljaa.

Siirtyminen luomuun on ollut Malmgårdille oikea ratkaisu, pohtii 13. omistaja, kreivi Henrik Creutz emmerpellossa. Kuva: Mirja Hussain

Jos ostamme viiniä, on luonnollista valita se esimerkiksi käytetyn rypälelajikkeen mukaan. Eihän ole sama, mistä viini on tehty. Sama pätee myös jauhoihin.

– Ihmiset luulevat, että jauho on jauhoa. Ei se ole totta. Niissä on eroja, sanoo Kristina Creutz Malmgårdin kartanosta.

Loviisalaiskartano viljelee erikoisviljoja, kuten muinaisvehnä emmeriä ja maatiaisviljoja. Speltti on ollut viljelyohjelmassa vuodesta 1995.

– Emmer on vanhempi vilja kuin speltti. Se kuuluu vehnäperheeseen, mutta siinä ei ole sitkoa. Sen sijaan siinä on todella hieno maku, kertoo kreivi Henrik Creutz, kartanon 13. omistaja.

– Emmerin kasvuaika on pitkä, vapusta syyskuuhun. Moni muu vilja on jo kuivurissa, kun emmer puidaan.

Jauhot eivät ole vain jauhoja. Moni asiakas kysyy jo lajiketta. Kuva: Mirja Hussain

Malmgårdin viljavalikoima on osa laajempaa ilmiötä.

– Vanhojen viljalajikkeiden suosion nousu on ollut maailmalla vireillä jo pitkään. Ensimmäiset viljelijät aloittivat jo 30 vuotta sitten, kertoo maatiaiskasveihin erikoistunut Annika Michelson.

Hän toimii lehtorina Hämeen ammattikorkeakoulussa Mustialassa.
Etsimme koko ajan lajikkeita, jotka sopivat luomuviljelyyn. Henrik Creutz

Maatiaisvehnää kartanon pelloilla on useampaa laatua, kuten Dala ja Öölanti. Yksi syy maatiaislajikkeiden suosion nousuun on hapanjuurileivonta.

– Monet ovat myös sanoneet, että vanhat lajikkeet sopivat paremmin heidän ruoansulatukselleen. Seuraava suuri asia onkin täysjyvä, se tekee tuloaan, Kristina Creutz kertoo.

Yksijyväinen vehnä eli einkorn on myös nousussa, ja Malmgårdin peltoonkin se ilmestyy jossain vaiheessa.
 

Maatiais- ja muinaisviljat tuottavat vähemmän satoa kuin tavalliset viljat. Maatiaiset vievät pellossa enemmän tilaa, ja niillä on suuremmat juuristot kuin jalostetuilla lajikkeilla. Sen ansiosta ne myös ottavat pellosta enemmän ravinteita.

– Vaikka kilomääräisesti tuotto per hehtaari on nykyviljaa pienempi, maatiaislajikkeissa on enemmän ravinteita, kuten esimerkiksi valkuaisaineita ja kivennäisaineita, Annika Michelson sanoo.

Maatiaiset tukevat myös ekosysteemiä.

Emmervehnän jyvä on suuri ja karkea. Kuva: Mirja Hussain

– 200 vuotta sitten kaskeen kylvettiin kerralla kolme kasvia: ohra, ruis ja nauris. Ensin korjattiin ohra, sitten syksyllä kaskinauris ja seuraavana vuonna ruis. Tätä yritetään tuoda uudelleen esille. Näin voidaan vähentää torjunta-aineiden käyttöä, Annika Michelson sanoo.

Ihmiset ovatkin kiinnostuneita kasvattamaan viljaa puutarhoissaan. Chilit vaihtuvat maatiaisviljaan.

Tanskalaistutkimus osoitti, että eri ruislajikkeet maistuvat eri tavalla jopa eri makupareissa. Jokin vilja maistuu vaikkapa lapsille erityisen hyvin. Viljojen monimuotoisuutta yritetäänkin nyt palauttaa.

– Eri maaperästä tulee erimakuista viljaa, vaikka olisi kylvetty samaa lajiketta.

Lue myös: Tämä leipä aiheuttaa riippuvuutta ja voi muuttaa elämäsi sanottiin – toimittaja epäonnistui
 

Malmgårdin kaltaiset tilat jauhattavat viljansa pienissä myllyissä tai jauhavat osan tuotteista itse. Kilohinta nousee väkisinkin korkeammaksi kuin isojen myllyjen jauhojen.

– Etsimme koko ajan lajikkeita, jotka sopivat luomuviljelyyn. Opimme itse koko ajan lisää ja käymme ulkomailla tapaamisissa, joissa viljelijät, myllärit ja leipurit puhuvat aiheesta, Henrik Creutz kertoo.

Tilan ruis on nimeltään sangaste, ja se on kotoisin Virosta. Lajikkeen koti on samanniminen kartano, jonka kreivi on tehnyt työtä lajikkeen kehittämiseksi.

Malmgårdissa ollaan kiinnostuneita maakuntien omista viljoista.

– Meilläkin viljelyssä olevat Dala ja Öölanti ovat ruotsalaisia maatiaisviljoja. Olisi hienoa, jos voisimme jonain päivänä viljellä uusmaalaista vehnää, Kristina Creutz miettii.

Koko ajan pitää opiskella lisää. Henrik Creutz käy kansainvälisissä leipureiden ja viljelijöiden tapaamisissa puhumassa viljasta. Kuva: Mirja Hussain

Mustialan pelloissa kasvaa useita paikallisia kantoja ja Malmgårdin kaipaamia uusmaalaisia vehniäkin kolme. Nyt siemenviljan määrää kasvatetaan lisäysviljelyllä. Menee kolme neljä vuotta ennen kuin ne pääsevät laajempaan viljelyyn.

– Lisäystä tekevät vapaaehtoiset viljelijät, ensin puutarhoissa passaten ja sitten peltoalalla. Aluksi lisätään vehnää, sitten tulevat kaura, ruis ja ohra, mutta myös härkäpapua, tattaria ja herneitä, joista tiedetään, mistä ne ovat alun perin kotoisin, Hämeen ammattikorkeakoulun lehtori Annika Michelson kertoo.

Kannat ovat peräisin geenipankista, josta niitä nyt haetaan takaisin. Haasteena on löytää viljelijöitä, jotka voivat ryhtyä työhön.

– On tärkeää, että maatiaisviljoille on olemassa markkinat ennen sitä ja että esimerkiksi leipurit ovat mukana alusta asti.

Osa viljasta jauhetaan itse, osan tekevät pienet myllyt tilaustyönä. Ne voivat olla erikoistuneet tiettyihin tuottaisiin, Kristina Creutz kertoo. Kuva: Mirja Hussain

Malmgårdissa on kokeiltu myös kaskiruista. Kyseessä on ruislajike, joka kylvettiin kaskeen, kuten nimikin kertoo. Kun suomalaisia muutti Norjaan 1600-luvulla, muuttokuormassa oli rukiin siemeniä. Niitä löydettiin 1960-luvulla vanhasta riihestä: kymmenestä löydetystä jyvästä seitsemän iti. Niistä alkunsa saanutta kantaa pidetään elinvoimaisena Tammelassa Mustialan tilalla.

– Se on todella vaikea viljellä. Se pitää kylvää keskikesällä, vaikka kyseessä on syysvilja, Henrik Creutz kertoo.

Kuva: Mirjam Hussein, Eveliina Salomaa

Malmgårdin kartano on perustettu vuonna 1606, ja vuodesta 1614 se on ollut Creutzin suvulla.

– Lypsylehmät lähtivät 1986, ja siitä vielä 15 vuoden ajan meillä oli lihakarjaa. Sen jälkeen keskityimme pelkkään viljaan. Luomuun siirryimme 1995. Se on ollut oikea ratkaisu, Henrik Creutz toteaa.

Vuosituhannen alussa kartanon ovet avattiin yleisölle ja tilalle avattiin puoti. Viljasta ei tehdä vain jauhoja ja ryynejä. Kartanolla on myös oma panimo. Oluen ystävät saavat osansa niin speltti- kuin emmersadostakin.

Viljasato myydään muun muassa ravintoloille ja oman tilapuodin kautta kuluttajille. Erikoisviljat myydään usein juuri näin, suoramyyntien ja puotien kautta suoraan kuluttajille. Jotkut tilat ja myllyt toimittavat tuotteita myös paikallisiin marketteihin.

Kuva: Mirjam Hussein, Eveliina Salomaa

Annika Michelson uskoo, että ruokakauppaan on laajemminkin tulossa pelloilta tähdenlentoja, kuten vaikka jo myynnissä olevat maatiaislajikkeet Dala ja Öölanti.

– Asiakkaat oppivat kysymään tiettyä lajiketta. Ehkä voimme jonain päivänä saada viljaa joka sopii juuri paikallisiin ruokiin, vaikka ruista kalakukkoon tai mämmiin.

Michelsonin mukaan ihmiset pitää opettaa viljojen vuosikertoihin.

– Norjassa on jauhotastingit, joissa viljat testataan, ja sitten kerrotaan, onko sato leipäviljaa vai syödäänkö se vohveleina. Valistunut kuluttaja ymmärtää, miten ilmasto vaikuttaa jauhojen ominaisuuksiin.

Vanhat viljat toimivat eri tavoin kuin anonyymit nykyjauhot, ja se voi muuttaa jopa keittokirjojen reseptiikkaa. Pian vanhat keittokirjat ovat taas toimivia, Annika Michelson huomauttaa.

Ja mikä on seuraava iso trendi? Se on kivimyllyllä jauhettu täysjyvä, povaa viljalehtori.

Kuva: Mirjam Hussein, Eveliina Salomaa
Paikallisia

Maku suosion takana

Maatiaisviljat ja vanhat viljalajikkeet ovat ajalta ennen väkilannoitteita.

Monet maatiaiskannat ovat paikallisia ja siksi sopeutuneet tietynlaisiin olosuhteisiin.

Maatiaisviljat katosivat paremmin satoa antavien lajikkeiden tieltä. Kehitys alkoi 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä.

Viidessäkymmenessä vuodessa suuri osa maatiaislajikkeista oli kadonnut. Viimeisenä kohtalon koki ruis 1970-luvulla.

Maatiaislajikkeiden suosio on nousussa niiden hyvän maun vuoksi.

Lähde: Luonnonvarakeskus
Mervi Pasanen
mervi.pasanen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi