Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ruoka

Hyönteisalan ekspertit povaavat ruokavallankumousta – "Ötökät päätyvät pian suomalaisten lautasille"

Topi Kairenius ja Antti Reen uskovat, että kotisirkoista ja muista hyönteisistä tulee lähivuosina ihan normaalia kotiruokaa.

Antti Reen popsii paahdettuja sirkkoja suoraan mukista. Topi Kairenius maistelee sirkkatacoa. Kuva: Päivi Tuovinen

Pöydällä on esillä kotisirkkoja, muurahaisia ja toukkajauhetta.

Hyönteisruokaekspertit Topi Kairenius, 42, ja Antti Reen, 34, näyttävät Helsingin Brewdog-ravintolassa, millaista ruokaa suomalaiset syövät lähivuosina yhä enemmän. Näin he ainakin uskovat.

Kairenius maistelee meksikolaisittain maustettua sirkkatacoa ja muurahaisten höystämää avokadoruusua. Reen popsii paahdettuja kotisirkkoja suoraan pahvimukista. Euroopassa tällaiset ötökät ovat vielä aika harvinaista murkinaa, mutta muualla ne ovat ihan perussapuskaa.

– Nämä ovat tyypillisiä aasialaiseen ja Latinalaisen Amerikan keittiöön perustuvia ötökkäruokia, Kairenius kertoo.

Ei kannata poimia räikeänvärisiä eikä pörröisiä hyönteisiä. Nämä ominaisuudet viittaavat siihen, etteivät ne ole tarkoitettukaan syötäväksi. Topi Kairenius

Fat Lizard -pienpanimoa ystäviensä kanssa pyörittävä Kairenius huuhtelee annoksensa alas mehumaisella neipa-oluella, Reenillä taas on pilsimäistä lageria.

Kotisirkkoja voi laittaa vaikkapa tortillan täytteeksi ja muurahaisia syödä avokadon kera. Kuva: Päivi Tuovinen

– Sirkkatacossa on puhtaita, raikkaita ja mausteisia makuja, Kairenius sanoo.

Kotisirkka on eniten syöty hyönteislaji, joka tarjoaa mielikuvia merenelävistä sienimäiseen tai pähkinämäiseen aromimaailmaan.

– Siinä on katkarapumaisia ominaisuuksia, Reen kuvaa.

Kunnolla maustetut, paistetut sirkat ovat Reenin mielestä hyönteissapuskan aatelia sellaisenaan tai lisukkeina salaatin kyljessä, keittojen päällä, wokeissa tai tortillan välissä.

– Näissä on mukavasti makuja, suolaa, rapsakkuutta ja purutuntumaa.

Heinäsirkkoja pizzan päälle

Kairenius ja Reen välttelevät punaista lihaa ja syövät hyönteisiä viikoittain. Heistä hyönteiset eivät korvaa lihaa, mutta niitä voi käyttää jauhelihan kaltaisesti.

– Hyönteisten syönti ei ole juuri vaikuttanut omaan oloon, mutta lihan poisjättäminen on sitä keventänyt, Reen tiivistää molempien mietteet.

Reen on käyttänyt ötököitä ravintonaan vuodesta 2014 ja Kairenius vuodesta 2012.

Kaireniuksella välähti, kun hän oli valokuvaamassa mökillä espoolaisia heinäsirkkoja.

– Tartuin haaviin ja kokeilin niitä pizzan päällä.

Lue myös: Saisiko olla hyönteisproteiinia? Päijät-Häme haluaa mukaan sirkkabisnekseen, Fazer valmistaa Lahdessa jo sirkkaleipää
 

Kokeiluun vaikutti se, että hän oli saanut vastikään tuliaisina meksikolaisia paahdettuja sirkkoja ja etsinyt muutenkin vaihtoehtoruokia perheensä allergioiden vuoksi.

Reen taas hurahti hyönteisruokaan, kun hän opiskeli elintarviketieteitä Helsingin yliopistossa.

– Maistoin Ecuadorissa palmun sisällä eläneitä toukkia. Ne muistuttivat maultaan pizzajuustoa.

Reeniä alkoi kiehtoa ajatus, että hän voisi vaikuttaa ihmisten ruokatottumuksiin. Sitten hän lähti mukaan Finsect-yritykseen, joka on nykyisin Suomen suurin ruokahyönteisten tuottajaverkosto ja kauppaa sirkkaruokaa ravintoloille ja kauppaketjuille. 

Hyönteisruokaa löytyy jo ravintoloiden listoilta

Hyönteisruuan saatavuus paranee koko ajan suomalaisissa ravintoloissa ja eri kauppaketjujen myymälöissä, sillä ruuan kasvattajia on täällä jo useita kymmeniä.

– Suomessa on jo muutamia kymmeniä ravintoloita, joilla on hyönteisruokaa listoillaan, Reen arvioi.

Kauppojen hyönteiselintarvikkeet ovat enimmäkseen paahdettuja tai jauhettuna muihin tuotteisiin, kuten energiapatukoihin, mysliin tai kekseihin.

Paahdetuilla hyönteisillä voi tuoda rakennetta salaatteihin, keittoihin tai pataruokiin tai niitä voi popsia sellaisenaan. Tuoreita ja pakastettuja ötököitä voi paistaa, höyryttää, savustaa ja paahtaa.

Myös luonto on täynnä ruokahyönteisiä. Kairenius poimii välillä metsästä muurahaisia, heinäsirkkoja, hepokatteja, mehiläisen toukkia ja sudenkorentoja.

Topi Kaireniuksen kättä koristaa toukkapitsatatuointi. Kuva: Päivi Tuovinen

– Tämän avokadon muurahaiset olen kerännyt omin käsin keosta Maunulassa.

Kairenius kertoo, että hollantilainen Wageningenin yliopisto on luokitellut yli 2 000 syötävää hyönteislajia.

– Villihyönteisten suhteen on hyvä miettiä paria seikkaa: ei kannata poimia räikeänvärisiä eikä pörröisiä hyönteisiä. Nämä ominaisuudet viittaavat siihen, etteivät ne ole tarkoitettukaan syötäväksi, Kairenius neuvoo.

Hyönteisillä on hyvin yksilöllisiä ominaismakuja.

– Esimerkiksi mehiläisen toukat ravitsevat itsensä siitepölyllä ja makealla medellä, ja siltä ne maistuvatkin. Kekomuurahaiset taas maistuvat terävän hapokkaalta ja havuiselta, Kairenius kuvailee.

– Pahinta höntiäistä, jota olen ikinä maistanut, on purkkisäilötty aasialainen silkkiperhosen kotelo. Kotelo eli pupa on tuoreena hyvää mutta purkista aivan hävytöntä kuraa.

"Suomalaiset ovat jauhelihakansa"

Topi Kairenius uskoo, että hyönteisruuasta tulee normaalia, salonkikelpoista arkiruokaa lähivuosina.

– Hyönteisbuumi on vasta alkamassa. Jos miettii sushin tuloa suomalaiseen ruokaketjuun, niin se vei melkein 20 vuotta. Nykyään ilmiöt ja teknologia kehittyvät nopeammin, ja uskonkin hyönteisruuan normalisoituvan kymmenen, jollei peräti viiden vuoden sisällä.

Hyönteisruokayritystä pyörittävä Antti Reen taas arvioi, että jokin läpimurtotuote voi tulla jo aiemmin.

– Hyönteisruoka kiinnostaa ihmisiä, sillä se on kohtuullisen edullista ja terveellistä. Esimerkiksi kotisirkoissa on kuitua, hyviä rasvoja, paljon proteiinia ja B12-vitamiinia.

Säännöllisesti ötököitä syövien suomalaisten määrää ei tiedetä.

– Jos asiaa suhteuttaa kohtaamieni ihmisten, minulle eri kautta tulleiden kysymysten ja kirjani myynnin kanssa, hyönteisruokaa valmistavien ihmisten määrä on joitakin tuhansia, Kairenius arvioi.

Topi Kairenius haukkaa palan ötökkätortillasta. Kuva: Päivi Tuovinen

Kaireniuksen ja Reenin mukaan hyönteisruuan suosio kasvaa erityisesti ympäristötekijöiden vuoksi.

Kairenius huomauttaa, että nykyinen ruuantuotanto kuormittaa maapalloa enemmän kuin lento-, meri-, ja tieliikenne yhteensä.

– Maapallon kantokyky luonnonvarojen suhteen ei ole rajaton, kuten moni kuvittelee, hän korostaa.

Kaksikon mielestä Suomi voisi toimia tiennäyttäjänä ympäristöystävällisessä ruuantuotannossa ja antaa esimerkkiä muille maille kohtuuttoman lihankulutuksen sijaan.

– Suomalaiset ovat jauhelihakansa. Rakastamme lihapullia, lihiksiä, nakkeja ja nugetteja. Kaikki nämä voidaan korvata muilla, kestävämmillä vaihtoehdoilla. Hyönteiset eivät yksin pelasta maailmaa mutta tulevat olemaan merkittävä osa sitä, Kairenius uskoo.

Resepti

Topin meksikolaiset sirkkatacot eli taco chapulines

Pannulla paistettuja sirkkoja

Tortilla-leipiä

Tomaattisipulisalsa

Aiolia, pippuria, chiliä

Guacamole, jossa kuusipulveria

Avokadoruusu, jossa muurahaisia

Punasipulia

Versoa

Sal de gusanoa eli suolainen chilijauhe, jossa jauhettua jauhopukin toukkaa

Resepti

Antin sirkkamuki

30 grammaa paahdettuja, Porissa kasvatettuja kotisirkkoja

Mausteseos, jossa savupaprikaa, juustokuminaa, suolaa, sipulia ja valkosipulia

Pari viipaletta limeä

EU-laki

Suomessa saa myydä kahdeksaa lajia

Suomessa saa luvanvaraisesti kasvattaa, myydä ja markkinoida kahdeksaa hyönteislajia.

Näitä ovat kotisirkka, kanatunkkari ja sen toukka, mehiläinen ja sen kuhnuritoukka, trooppinen kotisirkka, mustasotilaskärpänen ja sen toukka, idänkulkusirkka, aavikkokulkusirkka sekä jauhopukki ja sen toukka.

Hyönteisten tuotanto ja käyttö elintarvikkeena on kielletty useissa EU-maissa. Sen sallivat toistaiseksi vain Suomi, Tanska, Hollanti, Itävalta, Belgia ja Britannia.

Tilanne voi muuttua pian, sillä EU-komissiolta piti hakea uuselintarvikelupaa hyönteislajeille ja -elintarvikkeille vuoden 2018 loppuun mennessä.

Jos hakijat saavat luvan, tuote tai hyönteislaji sallitaan koko EU:ssa lähitulevaisuudessa.

Tuomas Massinen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista FC Lahden tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi