Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ruoka

Kotiolutbuumi jyllää Suomessa – yhteisöllisyys ja vastapaino leipätyölle viehättävät suomalaisia

Oluen panemisen aloittaminen kotioloissa on helppoa ja suhteellisen edullista. Myös itsensä haastaminen kiinnostaa monia harrastuksen aloittavia.

Oluen valmistus kotona on hinnaltaan kilpailukykyistä käsityöläispanimoihin verrattuna. Arkistokuva. Kuva: Antti Sepponen

Kotioluen valmistuksesta on viime vuosina tullut Suomessa hyvin suosittua puuhaa. Suosion kasvulle ei myöskään näy loppua.

Alan harrastajien määriä ei tiedetä, koska he eivät rekisteröidy yhteen paikkaan, mutta Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen arvioi, että kotipanijoita on tuhansia.

– Ellei jopa kymmenentuhatta.

Uusia harrastajia putkahtelee esiin kovaa vauhtia.

– Valmistajamäärän kasvusta kertovat myös kotiolutkisojen ja niihin osallistuvien panijoiden määrän lisääntyminen, sanoo olutkoulutuksia järjestävän Olutakatemian pääkouluttaja, kotipanija Sampo Järvi.

Vastapainoa olutharrastuksesta

Usein kotiolutta valmistavat yhdessä kaveriporukat tai pariskunnat. Yhteisöllisyys onkin keskeinen tekijä, joka houkuttelee suomalaisia harrastuksen pariin.

Suomessa toimii myös jo useita kotivalmistajien ryhmiä, jotka järjestelevät maistelutilaisuuksia ja muita tempauksia. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kotipanijoiden Hombre-Facebook-ryhmässä on yli 1 500 jäsentä.

Lue myös: Kerrostalosaunojen kemistit - kurkista Lahden kotipanimoihin
 

Osaa harrastajista voi jo luonnehtia puoliammattilaisiksi, mutta pääosa kotipanijoista tekee olutta puhtaasti harrastuspohjalta.

– Kotioluen valmistus on heille samalla lailla harrastus kuin vaikkapa ruuanlaitto tai moottoripyöräily. He saattavat leipätyössään kirjoittaa tai luennoida. Oluen paneminen antaa tähän sopivasti vastapainoa: siinä voi käyttää käsiään ja nähdä heti työnsä tulokset, Lehtinen kuvaa.

"Harrastuksen luonteeseen kuuluvat kokeilu, variointi ja hulluttelu"

Tyypillinen kotioluen valmistaja on Järven mukaan 28-vuotias mies, joka haluaa pyörittää kavereidensa kanssa omaa panimoa.

– Suurin osa kotipanijoista aloittaa valmistuksen pintahiivaoluista eli pale alesta ja ipasta. Siitä he sitten hiljalleen laajentavat eri oluttyyleihin kiinnostuksen ja valmistustaitojen karttuessa.

– Moni harrastaja on aluksi pyrkinyt toistamaan kaupallisen suosikkioluensa – eli he valmistavat sitä, mitä juovatkin. Harrastuksen luonteeseen kuuluvat myös kokeilu, variointi ja hulluttelu, selittää Järvi, jonka Olutliitto palkitsi 2017 vuoden kotipanijaksi.

Aloittaminen helppoa ja halpaa

Järvi arvioi, että kotivalmistuksen suosion kasvu on merkki yleisestä olutkulttuurin elpymisestä. Kotivalmistus on ollut oluen historiassa keskeisin tekotapa tuhansia vuosia.

Yksi harrastuksen suosiota selittävä tekijä on myös sen aloittamisen helppous ja edullisuus. Halvimmillaan liikkeelle pääsee muutamalla kymmenellä eurolla, jos käytetään valmiita mallasuutteita.

Moni haluaa nähdä, kykenevätkö he tekemään yhtä hyvää tai jopa parempaa olutta kuin kaupasta saa. Anikó Lehtinen

– Raaka-aineiden saatavuus, aloituskynnyksen mataluus, toiminnan hauskuus, yhteisöllisyys ja myös alkoholi näyttelevät suosion kasvussa osaansa, Järvi pohtii.

Lehtinen sanoo, että myös kokeilunhalu ja haasteiden kohtaaminen ovat monille kotipanijoille inspiraation lähteitä.

– Moni haluaa nähdä, kykenevätkö he tekemään yhtä hyvää tai jopa parempaa olutta kuin kaupasta saa.

Lehtisen mukaan kotiolutbuumi lisää käsityöläisoluiden valmistuksen osaamista ja vahvistaa sekä kaupallisen että yksityisen puolen olutkulttuuria. Hän huomauttaa, että monella pienpanimoyrittäjällä on kotipanijatausta.

– Kotipanijat ymmärtävät, että oluentekoon menee paljon aikaa ja rahaa ja että valmistus ei ole helppoa. Samalla arvostus olutta kohtaan kasvaa, Lehtinen summaa.

"Yhteisöllisyys on se juttu"

Asiantuntijat arvioivat, että kotioluen valmistuksen tulevaisuus näyttää valoisalta.

– Yhteisöllisyys on se juttu, joka vetää yhä enemmän väkeä rentoutumaan kotiolutharrastuksen pariin, Lehtinen uskoo.

– Harrastus, jossa voi valita tasonsa helposta haastavaan ja jossa sivutuotteena syntyy olutta, kuulostaa vetävältä. Myös kansainvälisten trendien valossa vaikuttaa todennäköiseltä, että kotivalmistajien määrä kasvaa Suomessa edelleen, Järvi ennakoi.

Lainsäätäjätkin ovat olleet harrastukselle myötämielisiä: viime vuoden alussa voimaan tullut alkoholilaki poisti raaka-ainerajoitukset kotona tehtävien alkoholijuomien valmistuksesta, mutta kotioluen panemiseen lailla ei ollut käytännössä merkitystä.

Tuomas Massinen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista FC Lahden tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi