Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ruoka

Ravintola Mea Mannan salainen mauste on hyvä mieli

MeaMannasta saa 100-prosenttista luomua, mutta ruokailija on myös antavana osapuolena.

Eveliina Aaltonen oli kymmenen vuotta sitten mukana pohtimassa, voisiko MeaMannan kaltainen paikka menestyä kaupungissa. Vastaus on ollut kyllä. Petri Kuusisto ojentaa sen kunniaksi kukan. Kuva: Mirja Hussain

Joko siitäkin on kymmenen vuotta? Vastahan MeaManna aloitti?

MeaManna on kymmenessä vuodessa lunastanut paikkansa Lahden ravintoloiden joukossa. Kymmenen vuotta sitten se oli se jännä paikka, jossa sai raakakakkuja ja kasvisruokaa. Ja se, jossa ruokaa tarjoilivat kehitysvammaiset ihmiset.

Kymmenen vuotta myöhemmin kukaan ei enää pidä yhdistelmää jännänä tai erikoisena. Kasvisruokailun suosio on noussut huimasti ja asenteet erityisryhmien työntekoa kohtaan ovat muuttuneet.

MeaMannassa asiakas saa, mutta myös antaa. Muun muassa mahdollisuuden tehdä töitä. Ilona Lindroos siivoaa astiat pois. Kuva: Mirja Hussain

Sylvia-koti yhdistyksen ylläpitämä kahvila aloitti Hollolankadulla tiloissa, jossa nyt toimii kahvilan leipomo. Alusta asti ajatuksena on ollut tarjota hyvää ruokaa, puhtaista raaka-aineista tehtynä. Nykyisin kyseessä on maan ainoa sataprosenttisesti luomua tarjoava kahvila-ravintola. Ruoka on kasvisruokaa ja yhä suurempi osa siitä on vegaanista. Yksi MeaMannan vetoneuloista ovat noin kerran kuussa järjestettävät vegaanibrunssit.

Kasvisruoan suosio on suorastaan räjähtänyt. Suurin osa asiakkaista tuleekin lounaalle syömään hyvin tehtyä ja hyvän makuista ruokaa. Kasviruokailu on uusi normaali ja jopa sekasyöjät piipahtavat mielellään pitämään kasvisruokapäivää.

Kasvisruoan suosio on nostanut myös MeaMannan yhä useamman ruokailijan suosikiksi. Kuva: Mirja Hussain

– Minä käyn täällä myös siitä syystä, mutta on toinenkin syy. Täällä on hyvä ilmapiiri. Erityisryhmien asia on lähellä sydäntäni ja siksi haluan tukea tällaista toimintaa, kertoo Sirkka Lehti-Permanto, joka poikkesi kasvislounaalle työpaikaltaan konservatoriosta, tien toiselta puolelta.

Totta. Ruokailija ei tule ajatelleeksi, että lounaalla tai brunssilla käydessään he tarjoavat työtoimintaa ihmisille, jotka tarvitsevat erityistä tukea. Tekemällä töitä kahvilassa ja leipomossa he saavat mielekästä tekemistä, mahdollisuuden sosiaalisiin kontakteihin ja siten mahdollisuuden olla osa yhteiskuntaa.

Päivän menu: hyvää ruokaa ja vielä parempi mieli. Eija Kyllästinen, Jonna Pitkänen ja Petri Ruohonen tarjoilevat. Kuva: Mirja Hussain

Pekonit jäivät syömättä

Sylvia-kodin alaisuuteen kuuluvat myös Tapolan kyläyhteisö Orimattilassa ja Myllylähteen maatila Hämeenkoskella, sekä Kaupunkikylä Lahdessa. MeaManna on osa Kaupunkikylää, johon kuuluu muun muassa maahanmuuttajanaisia työllistävä Mandala-ompelimo.

– Asuimme itse Myllylähteellä perheeni kanssa, mutta emme ole maalaisia, vaan kaupunkilaisia. Mietimme, voisiko tämä toimia kaupungissa.

MeaManna on alusta asti tarjoillut biodynaamisesti tuotettua ja luomua. Kasvisruoan ohella tarjolla oli alussa myös lihaa.

– Esimerkiksi keiton kanssa saattoi olla tarjolla pekonia, mutta se jäi usein syömättä. Asiakaskunta valikoitui alusta asti kasvisruokaa suosivaksi ja vähitellen liha jäi kokonaan pois, toiminnanjohtaja Eveliina Aaltonen kertoo.

MeaMannan valmistamaa ruokaa toimitetaan myös ulkopuolelle, esimerkiksi kahvila Oskarin pihaan ja muutamiin lahtelaisiin päiväkoteihin.

Kaupunkikylän työosuuskunnasta voi tilata kotiin siivoojan tai vaikkapa motin halkoja. Kaupunkikylä on myös osakkaana luomuvihanneksia välittävässä Lahden ruokaosuuskunnassa.

Mervi Pasanen
mervi.pasanen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi