Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ruoka

Näin suomalaisen omppumaku muuttui, nyt juostaan makean perässä

Suomalaisten makuhermoon kolahtavat nyt uudet vivahteet. Myyntiykkösellä riittää niskaan hengittäjiä.

Suomalaisten suosikki Lobo menettää jalansijaa vuosi vuodelta, kun ulkomailta tulee uusia lajikkeita ja makuvivahteita. Kuva: Ville Miettinen

Siinä missä kuluttajan ruokalautasen sisältö kansainvälistyy muutoinkin, niin myös omenien kohdalla kotimaiset lajikkeet ovat joutuneet tekemään tilaa kylkeen kiilaaville ulkomaantuliaisille.

Ratkaiseva käänne on tapahtunut aivan viime vuosina, kertoo erityisasiantuntija Tuija Tanska Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitto ry:stä.

Taustalla on se, että kaupallinen viljely keskittyy tätä nykyä suurimmaksi osaksi Ahvenanmaalle, missä Keski-Euroopassa jalostetut lajikkeet alkavat jo pärjätä. Laajentunut tarjonta on sitten iskenyt suomalaiseen makuhermoon ja vienyt asemia omilta lajikkeiltamme.

Olemme syöneet happamampia omenoita kuin mitä Keski-Euroopassa menisi kaupaksi.

Omenien entistä mehevämpi kirjo sahaa nyt esimerkiksi suomalaiskuluttajien suosiman talvilajike Lobon oksaa vuosi vuodelta.

– Se oli ennen selkeästi tärkein lajike ja on edelleen ykkönen, mutta hyvissä asemissa tulevat nyt esimerkiksi ruotsalainen Aroma ja Ahvenanmaalla viljeltävät Rubinola ja Santana. Kun omenantuotanto on koko ajan kasvanut, nämä uudet lajikkeet ovat saaneet enemmän jalansijaa.

Etninen alkuperä vaikuttaa makumieltymyksiin. Se, mikä on eteläeurooppalaiselle hapan, ei ehkä tunnu suomalaisen makuun happamalta.

Tiedetään, että esimerkiksi aasialaista alkuperää olevat kanadalaiset pitävät makeammista omenoista kuin ne, joilla on eurooppalaiset juuret.

Tuija Tanska sanoo, että suomalaisilla on aiemmin ollut niin sanottu itäinen makumieltymys.

– Perinteisesti olemme syöneet happamampia omenoita kuin mitä Keski-Euroopassa menisi kaupaksi.

Hän huomauttaa, että esimerkiksi kuluttajan ikä voi vaikuttaa mieltymyksiin. Vanhemman polven omenansyöjät saattavat edelleen kiittää popsiessaan esimerkiksi kotipihan Valkeaa kuulasta tai Antonovkaa, jotka ovat vanhoja lajikkeitamme ja maultaan melko happamia.

– Kaupallisessa viljelyssä tämä puoli on kuitenkin jäänyt pois.

Omena kehittyy olosuhteiden mukaan

Makeaa omenaa kaipaava saattaa hyvinkin ihastua esimerkiksi Aromaan.

– Se on makea – ei-happoinen – ja kuitenkin rapsakka lajike, joka maistuu suomalaisillekin, Tanska kehuu.

Nyt kun ensimmäiset omenat ovat saatavilla, asiantuntija neuvoo maistamaan esimerkiksi Pirjaa.

– Määrät eivät ole kovin suuria. Jos Pirjaa sattuu löytämään, niin se on yksi suosittu lajike.

Helsingin toreille kesäomenat tulivat kuun vaihteessa. Pikkuhiljaa kun määrät lisääntyvät, niin omenat leviävät laajemmalle ja marketteihin.

Lue myös: Tämä Lahden torilta löytyvä kaali on monelle tuntematon proteiinipommi - sopii melkein mihin tahansa ruokaan
 

Sää vaikuttaa niin omenan kokoon, makuun kuin väriinkin. Viime kesä oli sateinen, pilvinen ja viileä, ja niinpä punainen väri jäi vaisuksi. Kuluneen kesän paahteet ovat puolestaan vieneet kesäomenilta kokoa ja rapsakkuutta.

Kauniin värin kehittääkseen omenan pitäisi kasvaa olosuhteissa, joissa päivä- ja yölämpötila eroavat selkeästi toisistaan ja omenat saavat valoa.

– Ei siis riitä, että on pelkästään lämmintä, Tanska opastaa.

Kotitarveviljelijä saattaa joskus ihmetellä, missä on Punakanelin punainen väri. Syytä voi lähteä hakemaan silloin esimerkiksi siitä, että puuta ei ole leikattu ja omenat kypsyvät oksien alla suojassa valolta.

Juuri väriyhdisteet ovat terveysvaikutteisia – ja siksi punaposkinen omena on tavoiteltava.

Kuvan tietojen lähde: Oppia omenasta – millainen on hyvä omena, Puutarha & kauppa, 2014.

Säilytys

Unohda hedelmävati – suosi viileää

Säilytä omenia viileässä lämpötilassa, mahdollisimman lähellä nollaa.

Paras kypsymisvaihe on se, kun omenassa on mehukkuutta. Etenkin kesä- ja syysomenat jauhoistuvat herkästi liian lämpimässä. Unohda hedelmävati tai laita sille lämpenemään vain se määrä omenoita, jonka syöt päivän aikana.

Liian kuivassa omenat puolestaan nahistuvat nopeasti. Joissakin kylmälaitteissa on niin kutsuttu crisp zone (crisp = raikas, rapea, zone = alue), jossa ilmankosteus on muita alueita korkeammalla. Jos jääkaapissa on tällainen ominaisuus, säilytä omenia siinä.

Lähde: Tuija Tanska, Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitto ry
Soili Porokka
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi