Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ruoka

Jogurtti keksittiin vahingossa

Jogurtti-siemenleipä

Kerrotaan, että jogurtti keksittiin vahingossa. Vähä-Aasian paimentolaisten leileihin oli unohtunut maitoa, joka happani heidän vaeltaessaan ratsain pitkiä matkoja. Tämä hapantunut herkku maistui yllättävän hyvälle ja niin oli uusi ruokalaji syntynyt. Tiedetään, että Vähä-Aasian lisäksi jogurtti on jo varhain kuulunut myös Bulgarian paimentolaisten ruokavalioon.

Persialaiset miehet uskoivat jogurtin vahvistavan tukkaa ja estävän kaljuuntumista. Heidän vaimonsa sivelivät jogurtilla kasvonsa, koska se esti ryppyjen syntymistä.

Euroopassa jogurtti tuli tunnetuksi 1800-luvun alkupuolella. Uskomusten mukaan juuri jogurtissa piilee Balkanin maiden kansojen pitkän iän, elinvoiman ja terveyden salaisuus.

Myös Suomessa tietoja jogurtista on pitkältä ajalta. Esimerkiksi pienimuotoisen karjatalouden aikana talven varalle valmistettu säilyvä piimä muistutti jogurttia.

Perinteisesti jogurttia on tehty haihduttamalla maitoa ensin kolmanneksen verran lämmittämällä sitä hiljaisella tulella, mistä jogurtin paksu rakenne on johtunut. Nykyaikaisiin makeisiin jogurtteihin yleensä lisätään jauhoja eli muunneltua tärkkelystä sekä liivatetta tarpeellisen paksuuden saamiseksi.

Nopeasti suosituksi

Suomessa muutamat meijerit kokeilivat jogurtin valmistamista ensimmäisiä kertoja 1930-luvulla. Happaman makuinen tuote ei kuitenkaan maistunut kuluttajille. Suosituksi jogurtti nousi vasta 1960-luvun lopulla. Riihimäellä rakennettiin Valion uutta meijeriä Herajoelle ja tuotantorakennukseen varattiin tilaa oman uuden erikoistuotteen valmistukseen.

Uutuustuotteeksi valikoitui jogurtti, kun tuolloinen tuotantojohtaja Eero Horelli toi pitkältä Amerikan-matkaltaan meijerille täysin uuden tuotteen, sokerilla, marjoilla ja hedelmillä maustetun jogurtin.

Alkuvaiheessa jogurttimakuja oli neljä: luonnonjogurtti, mansikka, mustikka ja ananas. Jo vuonna 1969 uutuustuotteen suosio kääntyi räjähdysmäiseen nousuun. Vuonna 1970 Herajoen meijerin jogurttituotantoa oli pakko laajentaa, sillä kaikki valmistettava jogurtti vietiin käsistä.

Suosikkina mansikka

Vuonna 1972 Riihimäeltä lähti vuosittain 15 miljoonaa kiloa jogurttia, keskimäärin kolme kiloa jokaisen suomalaisen suuhun. 1990-luvun puolivälissä jogurttia syötiin noin 13 kiloa henkeä kohden. Nyt jogurttia syödään keskimäärin 20 kiloa henkeä kohden.

Kasvuun ovat vaikuttaneet jogurttivalikoiman monipuolistuminen sekä syömiskäyttäytymisen muutokset. Usein jogurtti voileivän kanssa korvaa myös lounaan.

Perusjogurtit ja rasvattomat jogurtit kattavat kaikista Suomessa myydyistä jogurttikiloista yli 70 prosenttia. Eniten myyntiään lisäävät erikoisjogurtit kuten terveysvaikutteiset ja vatsaystävälliset jogurtit sekä luomujogurtit.

Eri jogurttimakuja on kehitelty 1970-luvulta alkaen. Yksi ensimmäisistä uutuusmauista oli Hedelmäpommi, joka on edelleen markkinoiden myydyimpiä jogurtteja. Mansikkajogurtti erilaisina makuvariaatioina on kuitenkin pysynyt suomalaisten suosikkina.

Valio järjesti Valiojogurtin 40-vuotisjuhlien kunniaksi äänestyksen suomalaisten suosikkimauista. Suosituin maku oli raparperi-mansikka, kakkoseksi sijoittui mansikka-kirsikka, kolmoseksi banaani-suklaa ja neljänneksi ananas.

Lähteet: Valio, Wikipedia

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat:

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi