Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Oma raha

Suomalaiset lahjoittavat vuosittain 150 miljoonaa euroa apua tarvitseville, Kari Havunen muistaa heitä testamentissaankin – "En ole koskaan laskenut, kuinka paljon lahjoitan"

Järjestöt joutuvat tekemään paljon työtä lahjoitusten saamiseksi.

Kari Havunen ei juokse lipaskerääjää karkuun. Hän kokee, että työvuosien aikana tienatusta eläkkeestä riittää jaettavaksi muillekin. Myös testamentissaan hän muistaa muita, edunsaajien joukossa on Suomen Punainen Risti. Kuva: Paula Pohjamo

Suomalaiset lahjoittavat vuosittain hyväntekeväisyyteen 150 miljoonaa euroa. Kun mukaan otetaan yksityisten ja yritysten muu tuki järjestöille, lahjoitussumma nousee peräti 500 miljoonaan euroon.

– Kokonaissummassa ovat mukana lahjoitusten lisäksi jäsenmaksut, yksittäiset lahjoitukset ja esimerkiksi järjestöjen arpajaiset, kertoo Vastuullinen Lahjoittaminen VaLa ry:n pääsihteeri Pia Tornikoski.

Kuulostaa suurelta, mutta sama raha suomalaisilla menee vuosittain kuplavesiin eli kivennäisvesien ostoon. Ruotsissa vastaavana vertailulukuna käytetään asukkaiden jäätelö- ja makeisostoja.

Hyväntekeväisyyden suosio on nousussa, mutta samaan aikaan myös lahjoituksia tarvitsevia järjestöjä on entistä enemmän.

– Yhdistyksessämme on mukana 63 järjestöä. Arvioiden mukaan Suomessa on parisataa lahjoituksia pyytävää järjestöä, Pia Tornikoski kertoo.

Vastuullinen lahjoittaminen tarkoittaa sitä, että lahjan antaja tietää rahan menevän oikeaan kohteeseen. Siinä noudatetaan varainhankinnan eettisiä periaatteita, eli suurin osa varoista käytetään kohteiden hyväksi, ei varainhankintaan. On myös tärkeää, että lahjoittajat saavat tietää, mihin rahaa on käytetty tai miksi sitä ei pystytä käyttämään alkuperäiseen kohteeseen.

Yhdistykset eivät käytä sanaa kilpailu, mutta järjestöjen on tehtävä töitä löytääkseen kohteilleen suopeat lahjoittajat.

Lahjoittajia haetaan melko perinteisin tavoin eli usein henkilökohtaisilla yhteydenotoilla. Varainhankkija saattaa pysäyttää tulevan lahjoittajan kadulla tai soittaa kotiin. Vaikka moni sanoo "ei kiitos", aina joskus kohdalle osuu se varainhankkijaa ilahduttava "joo", kuten International Suomen varainhankintajohtaja Nora Huhta sanoo.

– Meillä Planissa on tällä hetkellä noin 27 000 lahjoittajaa, joista reilu puolet on kummeja. Lisäksi on lahjoittajia, jotka eivät kaipaa omaa kummilasta.

Kummit ja kuukausilahjoittajat ovat tärkeitä, sillä he takaavat jatkuvuuden ja tekevät toiminnasta ennakoitavaa.

– Heidän ansiostaan voimme suunnitella toimintaa.

Planin lahjoittajat ovat usein työelämässä olevia naisia, joilla on mahdollisuus lahjoittaa kuukausittain. Tai sitten nuoria naisia, jotka ovat kiinnostuneet kansainvälisistä asioista.

Lähestyvä joulu saa monet lahjoittamaan, ja moni on myös halukas ottamaan lahjan vastaan. Vastuulliseen lahjoittamiseen kuuluu, että rahasta kohtuuton osa ei mene kuluihin, Pia Tornikoski muistuttaa. Kuva: Mirja Hussain

Erityisen mieluisia lahjoittajia ovat he, jotka muistavat järjestöjä testamenteissaan. Jotta lahjoituksista ei tarvitse riidellä, niistä kannattaa mainita sukulaisille.

– Testamenttia tehdessä kannattaa miettiä omat läheiset ensin, sitten jättää järjestöille, Nora Huhta neuvoo.

Vaikka käteisen käyttö on vähentynyt, vanha kunnon lipaskeräyskin on voimissaan. Anonyymi auttamisen ilo on yhä arvossaan.

– Esimerkiksi Nälkäpäivän lipaskeräykset tuottavat noin miljoona euroa. Lisäksi punaiset liivit ja lipas muistuttavat monia lahjoittamaan tilin kautta, kertoo SPR:n eli Suomen Punaisen Ristin varainhankintapäällikkö Anna Laurinsilta.

Luonnonkatastrofit saavat suomalaiset lahjoittamaan, mutta sota-alueille on entistä vaikeampi saada rahaa. Ihmiset ovat turtuneet.

– Esimerkiksi Syyrian sota on jatkunut pitkään, eikä enää ole näyttää sellaista kauheutta, joka saa ihmiset lahjoittamaan, Anna Laurinsilta toteaa.

Siitä on nyt kymmenkunta vuotta, kun nuori nainen soitti Kari Havusen ovikelloa Varkaudessa.

– Hän oli SPR:n varainhankkija. En ollut suunnitellut ryhtyväni kuukausilahjoittajaksi, mutta siinä hetken juteltuamme lupauduin mukaan, nyt 80-vuotias Kari Havunen muistelee.

– Olen aina antanut rahaa hyväntekeväisyyteen, esimerkiksi lipaskeräyksiin. Enkä ole koskaan laskenut, kuinka paljon lahjoitan. Kuukausilahjoitukseni on reilun kymmenen euroa kuussa. Minulla on kohtalainen eläke, eikä lahjoitukseni vaikuta elämiseen.

Kari Havunen alkoi lahjoittajaksi, kun ovikelloa soitti SPR:n varainhankkija. Kuva: Paula Pohjamo

Vaikka Kari Havunen antaa kuukausittain rahaa, hän ei kävele keräyslippaan ohi antamatta. Lipaskerääjiä on omissa senioritutuissa, ja heidänkin lippaansa paino lisääntyy Havusen ansiosta.

– En juokse kerääjiä pakoon.

Eikä siinä vielä kaikki: myös hänen testamentissaan lukee SPR.

Miksi lahjoitat niin paljon?

– En ole koskaan miettinyt, mitä tästä saan. Uutisia katsoessa usein on mielessä, että monella on heikommat olot kuin meillä täällä. Nenäpäivänä opin, miten paljon pienikin lahjoitus voi auttaa muita. Sinnekin lahjoitin muutaman kympin. Varmaan sillä jokin merkitys on.

Euro päivässä. Sen verran salolaisen Matias Nivan, 42, tuloista menee Planin kautta Tansaniassa asuvan tytön hyväksi. Oikeasti raha ei mene suoraan tytölle vaan Planin kummiohjelmaan. Sen tuella 12-vuotias tyttö pääsee esimerkiksi kouluun.

– Tämä ajatus lähti, kun puhuin Planin työntekijöiden kanssa. He kannustivat minua kummiksi reilut kaksi vuotta sitten. Olin tutkinut aihetta ja miettinyt sopivaa avun kohdetta. Päätös syntyi, kun puhuin Planin varainhankkijoiden kanssa kadulla.

– Tietokone valitsi minulle kummilapsen sen mukaan, kuka oli eniten avun tarpeessa.

Lahjakortin ansiosta perheeseen on saatu joulufiilistä. Maaret Alaranta

Kummina hän maksaa 30 euroa kuussa, vuodessa 360 euroa.

– Olen toki miettinyt, mitä itse saisin sillä rahalla. Mutta se on noin euro päivässä siitä, että joku lapsi pääsee kouluun. Onhan se minulta pois, mutta annan itse tienaamaani rahaa toisen hyväksi, Matias Niva pohtii.

– Meille koulunkäynti on itsestäänselvyys, kaikille ei ole. Antamalla tytölle mahdollisuuden parempaan elämään tuen koko yhteisöä.

Matias Niva pitää ahkerasti yhteyttä kummilapseensa. Paluupostissa hän saa koskettavan vastineen lahjoitukselleen.

– Kirjeessä lukee "kiitos, kun pidät minusta huolta". Ne ovat suuria sanoja pieneltä ihmiseltä.

Joulun alla yksi näkyvimmistä keräyksistä on viime viikolla alkanut Hyvä Joulumieli -keräys, joka on Mannerheimin lastensuojeluliiton ja SPR:n keräys. Se toteutetaan yhteistyössä Ylen kanssa. Tavoitteena on hankkia 70 euron arvoisia ruokalahjakortteja vähävaraisille, Suomessa asuville lapsiperheille.

Tänä vuonna lahjakortteja jaetaan 28 000 kappaletta. Keräystavoite on 1,96 miljoonaa euroa.

– Se on paljon rahaa, mutta yleensä olemme päässeet keräystavoitteeseen, kertoo SPR:n sosiaalisen työn koordinaattori Maaret Alaranta.

– Lahjan saajalle 70 euron arvoinen ruokalahjakortti on erittäin merkityksellinen. Kortit jaetaan lapsiperheille, jotka ovat oikeasti avun tarpeessa. Kortteja ei voi itse hakea, vaan ammattilaiset kartoittavat tarpeen. Kortteja jakavat esimerkiksi sosiaalitoimen, seurakuntien ja kouluterveydenhoidon työntekijät.

Jos rahasta ei ole tiukkaa, ei 70 euron lahja tunnu maailmaa mullistavalta. Toisille se on iso raha.

– Sen turvin vanhemmat voivat ostaa lapsille jotain pientä. Palautteissa kiitetään, että lahjakortin ansiosta perheeseen on saatu joulufiilistä.

Lahjoitukset

150 miljoonaa euroa

Erilaiset yhdistykset ja säätiöt saavat vuosittain lahjoituksia yli 150 miljoonaa euroa.

Yli 70 prosenttia suomalaisista tukee tai osallistuu yhdistystoimintaan tavalla tai toisella. Keskimäärin suomalainen lahjoittaa vuodessa noin 30 euroa.

Noin kolmasosa suomalaisista lahjoittaa satunnaisesti rahaa lipaskeräyksiin. Saman verran ihmisiä antaa lahjoituksia tavarana.

Mieluisimpia lahjoituskohteita ovat sairauksien hoidon kehittäminen sekä lasten, nuorten ja vanhusten hyväksi tehtävä työ Suomessa.

Nousussa ovat myös ympäristö- ja luontokohteet.

Myös erilaiset katastrofilahjoitukset kiinnostavat suomalaisia.

Kansainvälisesti rahaa annetaan lasten ja nuorten auttamiseen.

Lähde: VaLa ry
Mervi Pasanen
mervi.pasanen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Oma raha

Näytä lisää

Paikallismediat

Lue seuraavaksi