Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Oma raha

Sairaanhoitaja Sami Kinnunen tienaa Norjassa tuntuvasti enemmän kuin Suomessa – "Työtahti on rauhallisempi ja työvuoroissa on enemmän henkilökuntaa"

Suomalaisia sairaanhoitajia kiinnostavat nyt etenkin lyhyet keikat ulkomailla.

Sami Kinnusen suunnitelmissa ei ole nyt palata Suomeen, mutta lopullisesti hän ei ole maata jättämässä. – Suomi on Suomi ja tulee aina olemaan kotimaani. Kuva: Jon-Espen Hansen

Viisi vuotta sitten kuopiolainen Sami Kinnunen oli uuden äärellä. Hän oli vähän aiemmin aloittanut työt Norjassa, Tromssan yliopistollisessa sairaalassa.

Suomalaiset sairaanhoitajat ovat Norjassa haluttua työvoimaa: kun Kinnunen illalla lähetti CV:nsä tulevalle työnantajalleen ja kysyi töitä, seuraavana päivänä hänellä oli jo asunto ja aloituspäivä sovittuna.

Kinnusta, 43, veti maailmalle ennen muuta raha, toki myös uudet kokemukset. Sairaanhoitajan palkka on Norjassa tuntuvasti suurempi kuin Suomessa.

Kinnuselle oli tarjottu työpaikkaa myös Saudi-Arabiasta, mutta Norjan luonto kiehtoi miestä, samoin kieli. Jo opintojen jälkeen hän oli ollut vajaat kaksi vuotta töissä Ruotsissa, jossa palkka oli silloin jo merkittävästi parempi kuin Suomessa.

Alun perin Kinnusen oli tarkoitus olla Norjassa ainakin vuosi. Nyt vuosia on vierähtänyt jo viisi.

Leikkausyksikössä työskentelevä Kinnunen tekee kolmivuorotyötä. Viikkotunteja on vähemmän kuin Suomessa, 35,5.

Suomessa sairaanhoitajan peruspalkka ilman lisiä on keskimäärin 2 445 euroa, Norjassa yli 4 000 euroa. Siellä Kinnunen luetaan erikoissairaanhoitajaksi, joten peruspalkka on 4 500 euroa.

– Suomessa sairaanhoitajan peruspalkan pitäisi olla 3 300–3 500 euroa, Kinnunen määrittelee.

Lisiä maksetaan molemmissa maissa suurin piirtein yhtä paljon.

Työssä on paljon muitakin hyviä puolia kuin kotimaata parempi palkka.

– Työtahti on rauhallisempi ja työvuoroissa on enemmän henkilökuntaa kuin Suomessa. Tiedän työvuorot vähintään puoleksi vuodeksi eteenpäin. Lisäksi pitkiä vapaita on helpompi saada kuin Suomessa.

Kinnusen kanssa leikkausosastolla työskentelee neljä vakituista ja kaksi keikkatyötä tekevää suomalaista sairaanhoitajaa. Enimmillään heitä on ollut osastolla seitsemän.

Norjalaisista sairaanhoitajista moni vaihtaa alaa alle kymmenen työvuoden jälkeen. Syynä on Kinnusen mukaan yleensä se, että he kokevat saavansa saman palkan helpommassakin työssä.

Alasta on yritetty tehdä houkuttelevaa muun muassa palkankorotuksilla. Kinnusen vuosipalkka on viidessä vuodessa noussut 7 400 euroa. Suomessa korotuksista puhutaan vuosittain kympeissä.

Sami Kinnunen sopeutui uuteen asuinmaahan ja työpaikkaan helposti. Hän hallitsi ruotsin hyvin jo ennen muuttoa, ja vähitellen ruotsi muuttui norjaksi. Jompaakumpaa on osattava, jotta voi työskennellä sairaanhoitajana Norjassa. Kuva: Veronica Stefanussen

Norjassa tuloja verotetaan eri tavalla kuin Suomessa. Joulukuussa maksetaan puolet vähemmän veroja kuin muulloin, ja kesäkuussa veroja ei makseta lainkaan, sillä ne on otettu palkasta jo muina kuukausina.

Kesäkuun palkka on 12 prosenttia edellisvuoden tuloista, ja se sisältää lomarahan.

– Toki muina kuukausina veroprosenttini on korkeampi kuin Suomessa, mutta minusta tuo on kiva systeemi.

Norjaa sanotaan usein kalliiksi maaksi. Kinnusen mukaan se voi turistille sellainen ollakin, mutta kun Norjassa asuu ja työskentelee, tilanne on toinen.

– Elokuvaliput ja salikortit ovat Suomen hinnoissa. Ruoka, etenkin liha, on usein vähän kalliimpaa. Ulkona syöminen ja juominen on kallista.

Kinnusen koti on omakotitalon alakerrassa sijaitseva kaksio, josta hän maksaa vuokraa 800 euroa kuukaudessa.

– Tromssa on halvempi kuin Helsinki, ja uskon, että Kuopiossa saisin maksaa samanlaisesta asunnosta vähintään saman kuin täällä. Polttoaine on hieman kalliimpaa kuin Suomessa, mutta pari kertaa viikossa on päiviä, jolloin sitä myydään halvemmalla kuin muulloin.

Kinnuselle jää palkkaeron vuoksi käteen huomattavasti enemmän rahaa kuin Suomessa jäisi.

Sijoitusten sijaan hän käyttää rahaa elämään tässä ja nyt, muun muassa matkusteluun sekä harrastuksiin.

Jonkin verran on myös jäänyt säästöön, mutta varsinaista säästötavoitetta hänellä ei ole.

– Olen työssäni nähnyt, että mitä vain voi käydä milloin vain. Se ei katso aikaa eikä ikää, joten käytän rahaa hyvinvointiini. Siihen, että voin tehdä asioita, joista nautin.

Tromssasta on helppo lähteä Suomeen, sillä sieltä on kolmesti viikossa suora lento Helsinkiin. Pitkillä vapailla Kinnunen taittaa 12–13 tunnin matkan autolla.

Suomi on Kinnuselle kotimaa ja rakas paikka, mutta ainakaan kovin pian hän ei ole tulossa takaisin. Norjan-vuosien jälkeen Suomen työelämä ei tunnu lainkaan houkuttelevalta.

– Norjassa työntekijöitä arvostetaan ihan eri tavalla kuin Suomessa ja työilmapiiri on hyvä.

Toisinaan hän on miettinyt, voisiko muuttaa takaisin ja tehdä keikkatyötä Ruotsiin ja Norjaan.

– Aika reissumiehen elämäähän se kuitenkin olisi.

Norjaan ja Ruotsiin on tänä vuonna lähtenyt Suomesta viime vuosia vähemmän sairaanhoitajia. Norjan terveysviranomainen on rekisteröinyt tänä vuonna 72 suomalaista sairaanhoitajaa, kun koko viime vuonna heitä oli 123 ja sitä edellisenä 111.

Ruotsissa on rekisteröity tänä vuonna 117 suomalaista sairaanhoitajaa. Viime vuonna heitä rekisteröitiin 180 ja vuotta aiemmin 161.

Tuoreita tilastoja siitä, paljonko suomalaisia sairaanhoitajia on viime vuosina lähtenyt maailmalle, ei ole saatavilla. THL:n uusimmat tilastot ovat vuodelta 2015. Suomesta on perinteisesti lähdetty sairaanhoitajan töihin eniten juuri Ruotsiin ja Norjaan.

Sami Kinnunen on huomannut, että ulkomaille lähtö kiinnostaa monia sairaanhoitajia.

– Siitä tulee minulle koko ajan kyselyjä.

Kinnusen mukaan lyhyttä keikkaa tekeviä sairaanhoitajia on entistä enemmän. He saattavat esimerkiksi olla pari viikkoa ulkomailla töissä ja sen jälkeen pari viikkoa Suomessa vapailla.

Myös Suomen sairaanhoitajaliiton kansainvälisten asioiden päällikkö Anna Suutarla on kuullut, että pätkät ulkomailla kiinnostavat nyt erityisen paljon suomalaisia sairaanhoitajia.

– Virolaiset tekevät samaa Suomessa. Heille meidän palkkamme ovat korkeita.

Suutarlan mukaan sairaanhoitajista on monessa paikassa pula, ja riittävän hoitohenkilöstön saaminen etenkin jouluksi ja kesäajaksi on usein vaikeaa. Toisaalta sairaanhoitajan urakehityksen kannalta käynti ulkomailla voi olla erittäin hyödyllinen niin hänen itsensä kuin työyhteisönkin kannalta.

– Se on kuitenkin kurjaa, jos syy lähtemiseen on se, että täällä palkka ja työolot ovat huonoja, Suutarla sanoo.

Kuka?

Sami Kinnunen

Kotoisin Kuopiosta.

Valmistui sairaanhoitajaksi jouluna 2002 silloisesta Pohjois-Savon ammattikorkeakoulusta.

Harrastaa jääkiekkoa, jalkapalloa, kuntosalilla käymistä, hiihtoa, laskettelua, retkeilyä ja kalastusta.

Aktiivisen Tromssan ruijansuomalaisten yhdistyksen johtokunnan jäsen ja saunakomitean vetäjä.

Laura Määttänen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi