Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Oma raha

Suomalaisiin iski kultakuume – huippulukemiin noussut kullan hinta kasvatti sijoitus- ja romukullan suosiota

Fyysiseen kultaan eli kultaharkkoihin sijoittaneiden määrästä ei ole tarkkaa tietoa.

Jalometallien asiantuntija Daniel Korkiakoski arvioi Jalonomin ostoautoon tuotavat kulta- ja muut esineet. – Asiakkaat ovat yleensä hyvin tietoisia kullan hinnasta. Joskus he yllättyvät siitä, että hopeasta maksetaan selvästi vähemmän kuin kullasta. Kuva: Marko Puumalainen

Kullan maailmanmarkkinahinta on edelleen korkealla, vaikka loppukesän huippulukemista on tultu jonkin verran alaspäin. Hinnannousu näkyy myös Suomessa kullan ostojen ja myyntien kasvuna.

– Kauppa on käynyt vilkkaana loppukesästä asti sekä sijoituspuolen tuotteissa että romukullan osalta. Tämä on perinteinen yhtälö, joka tapahtuu aina, kun kullan hinta nousee, toteaa jalometallien kierrättämiseen ja jalometallisten sijoitustuotteiden kauppaan erikoistuneen Jalonom Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Korkiakoski.

Sama on huomattu jalometallituottaja K.A. Rasmussen Oy:ssä.

– Hieman enemmän olemme myyneet sijoituskultaa kuin ostaneet sitä sisään. Romukullan osalta kauppa on käynyt tasaisemmin, eikä merkittävää nousua ole ollut, sanoo toimitusjohtaja Niklas Sundman.

Kumpikaan toimitusjohtaja ei ihmettele sitä, että kultaa ostetaan innokkaasti, kun sen hinta nousee.

– Ostointo lisääntyy aina, kun kullasta puhutaan, Sundman vahvistaa.

Ilmiö on tuttu muista sijoituskohteista, kuten pörssiosakkeista, toteaa myös väitöskirjatutkija Juuso Nissinen Aalto-yliopiston rahoituksen laitokselta.

Kuva: Eveliina Salomaa

Suomessa kultaan sijoittaminen alkoi kiinnostaa isommin vasta tällä vuosituhannella, kun sijoituskullan myynti ja ostaminen vapautettiin arvonlisäverosta vuonna 2000.

Yksityishenkilön tuloverotuksessa sijoituskulta on rinnastettavissa muihin sijoitustuotteisiin: luovutusvoitto on pääomatuloveron alaista ja luovutustappio vähennyskelpoista.

Fyysiseen kultaan eli kultaharkkoihin sijoittaneiden suomalaisten määrästä ei ole tietoa. Kullan omistajista ei kerätä tietoja rekistereihin.

– Heitä on arviolta kymmeniätuhansia, Sundman toteaa.

Kulta on tunteita herättävä sijoituskohde mutta ei sinällään hyvä eikä huono, Nissinen sanoo.

– Hajotetussa sijoitussalkussa sillä on paikkansa kuten muillakin omaisuusluokilla, hän sanoo.

Kultaa voi pitää helppona ja huolettomana vaihtoehtona esimerkiksi verrattuna sijoitusasuntoon.

Moni mieltää kullan myös turvasatamaksi, jonka koetaan antavan suojaa markkinoiden myllertäessä.

– Kyse on nimenomaan mieltämisestä, sillä tämä ei ole viime aikoina pitänyt täsmälleen paikkaansa. Kullan hinta alkoi nousta vuonna 2002 eli paljon ennen finanssikriisiä. Toisaalta it-kuplassa sen hinta ei noussut ihmeellisesti, Nissinen vertaa.

Kullan sanotaan olevan myös arvon säilyttäjä.

– Kullan arvohan ei koskaan häviä kokonaan. Se on myös likvidiä (rahaksi muutettavissa) joka puolella maailmaa, Rasmussenin Sundman sanoo.

Nissinen tosin huomauttaa, että ei ole mitään tunnettua kehityskulkua, joka varmasti määrittelisi kullan hinnalle alarajan.

– Ja esimerkiksi suola, jota käytettiin satoja vuosia vaihdannan välineenä, on nykyään käytännössä arvotonta rahana.

Kullan miinuspuoliin lukeutuu se, että se on keinotteluille altis sijoituskohde. Sen arvo vaihtelee kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tuotot ja tappiot perustuvat ainoastaan sen hinnan muutoksiin.

– Vuodesta 2003 alkaen 15 vuoden keskiarvo on ollut 10,5 prosenttia vuodessa. Mukaan tosin mahtuu myös miinusvuosia, Jalonomin Korkiakoski kertoo.

Kullan ongelmana on myös se, että siitä ei saa jatkuvaa tuottoa, kuten osinkoa, korkoa tai vuokratuloja. Joillekin kulta voi olla houkutteleva nimenomaan siitä syystä, että sillä ei ole korkoa. Juuri nyt monet korkosijoitukset kärsivät negatiivisista koroista.

Sijoitusmielessä yleisimmät kultatuotteet ovat 50 ja 100 gramman harkot.

– Alle 50 gramman harkko ei ole kannattava sijoitus, koska kulut nousevat suhteessa kalliiksi. Pienempiä tuotteita ostetaan lähinnä lahjoiksi, Sundman sanoo.

Sijoituskullan kustannuksiin pitää laskea sitä myyvän yrityksen välityspalkkio, joka on joitakin prosentteja markkinahinnan päälle. 100 gramman harkko maksoi viime keskiviikkona noin 4 500 euroa.

Samoin kun kultaharkon haluaa myydä, markkinahinnasta vähennetään prosenttimääräinen palkkio.

Fyysisen kullan kustannuksiin kuuluu myös mahdollisen säilytyspaikan, kuten tallelokeron, kuukausi- tai vuosimaksu.

– Kultaa säilytetään myös kotona. Kenkälaatikon pohjassakin olen kuullut harkkoja säilytettävän, Sundman ihmettelee.

Kultaharkkojen lisäksi kultaan voidaan sijoittaa esimerkiksi kultarahastojen kautta.

Vanhoista kultakoruista maksetaan niiden painon ja kultapitoisuuden mukaan. Kuva: Marko Puumalainen

Vanha keltakulta vaihtuu rahaksi

Kuluttajien intoa vaihtaa kultaesineitään rahaksi selittää paitsi kullan hinta myös vanhojen keltakultaisten korujen suosion hiipuminen.

– Korut ovat muotiesineitä ja aikansa tuotteita. Vanhat keltakultaiset korut eivät ole tällä hetkellä kovassa huudossa – varsinkaan nuoremmat sukupolvet eivät arvosta niitä, Jalonom Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Korkiakoski sanoo.

– Päivittäin kuulee tarinoita, että vanhemmat antaisivat korujaan lapsilleen, mutta he eivät halua niitä. Ne vaihdetaan sitten rahaksi.

Kuluttajat luopuvat ennen muuta tavanomaisista koruista.

– Ne ovat teollisesti valmistettua massaa, jota on myyty joulun alla tai valmistujaisten aikaan tarjouksessa, Korkiakoski tietää.

– Romukullaksi tarjotaan hyvin vähän erikoisia, arvokkaita koruja – ne, joilla niitä on, tietävät niiden arvon.

Liikkeet ostavat myös vanhoja hopeaesineitä. Niistä saatava hinta on kuitenkin murto-osa kultaesineistä saadusta hinnasta. Hopeasta maksetaan hieman yli 50 senttiä grammalta, ja hinta perustuu niin ikään maailmanmarkkinoiden hintaan.

Korkiakosken mukaan tällä hetkellä kuluttajat luopuvat erityisesti pöytähopeista. Pelkästään Jalonom ostaa 50–100 kiloa pöytähopeita viikossa. Erityisesti niitä tulee kuolinpesistä.

– Käyttötavaroina ne eivät tällä hetkellä ole muodissa. Niitä on vaikea myydä yksitellen keräilijöille, esimerkiksi hopeiselle kahvikannulle ei tahdo löytää ostajaa.

Kuluttaja voi myydä vanhat kultaesineensä joko niitä vastaanottavissa kultasepänliikkeissä, kiertävissä ostoautoissa tai ostoyritykseltä tilattavan palautuskuoren välityksellä. Lähetykset ovat yleensä ostoyrityksen vakuuttamia.

Romukullan hinta määräytyy maailmanmarkkinoiden mukaan, eli se vaihtelee päivittäin. Hinta perustuu Lontoon metallipörssin noteerauksiin.

Romukullasta maksetaan sen painon ja kultapitoisuuden eli karaatin mukaan. Puhdasta kultaa on 24 karaatin kulta. Yleinen korumateriaali, 14 karaatin kulta tarkoittaa, että siinä on 58,5 prosenttia kultaa ja loppuosa on muita metalleja.

Kultakauppiaiden hinnoissa on isoja eroja. Tällä hetkellä 24 karaatin kullasta maksetaan jopa 48 euroa grammalta ja 14 karaatin kullasta enimmillään noin 28 euroa grammalta. Hintavertailu kannattaa, sillä jotkin yritykset tarjoavat vain puolet noista summista.

Esimerkiksi viisi grammaa painavasta 14 karaatin kultasormuksesta voisi saada noin 140 euroa.

Vanhat keltakultaiset korut eivät ainakaan tällä hetkellä ole muodissa. Moni vaihtaa niitä siksi rahaksi. Kuva: A. Ugorenkov

Kulta on maailman kierrätetyin metalli. Uusiokäyttöön kultaa saadaan niin teollisuudelta elektroniikkaromuna kuin kuluttajilta vanhoina esineinä.

– Kun eurooppalaiset jalostamot tuottavat kultaa markkinoille, siitä noin 30 prosenttia tulee kierrätetystä eli romukullasta. Mitä korkeammalle kullan hinta nousee, sitä isompi on kierrätettävän kullan osuus, Jalonomin Korkiakoski sanoo.

Kultaa voidaan käyttää uudelleen puhdistamisen, muiden aineiden erottelun ja sulattamisen jälkeen muun muassa koru-, lääke- ja elektroniikkateollisuudessa.

Lue myös: Varallisuusvalmentajan 10 vinkkiä vaurastumiseen
Eija Marja-aho
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi