Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Oma raha

Takuuvuokran palauttamisesta riidellään yhä useammin – "Vuokranantaja väitti, että koirat ovat oksentaneet lattiat pilalle"

Kuva: Eveliina Salomaa

Yhä useampi vuokralainen joutuu penäämään takuuvuokraansa takaisin vuokranantajalta. Tämä näkyy muun muassa kuluttajalautakunnan tilastoissa. Vakuus eli takuuvuokra on summa, jonka vuokralainen maksaa muuttaessaan asuntoon. Se on tarkoitettu vuokranantajan turvaksi mutta on vuokralaisen rahaa.

Vuokralaisten kokemusten mukaan osa vuokranantajista pidättää vakuuden turhan hanakasti vedoten asunnon siivous- ja korjauskuluihin.

Ilmiö näkyy kuluttajariitalautakuntaan asti viedyissä valituksissa. Vuosittain käsitellyistä kaikista huoneenvuokra- ja asumisoikeusasioista vakuuden pidättäminen on suurin yksittäinen valituksen aihe.

Vakuuden pidättämistä koskevien valitusten määrä on noussut muutamassa vuodessa lähes neljänneksellä.

Kuva: Eveliina Salomaa

Kun vuonna 2015 vakuutta käsiteltiin 169 valituksessa, viime vuonna niitä oli jo 239. Tänä vuonna 28. lokakuuta mennessä valituksia on tullut jo 223. Suurin osa käsitellyistä tapauksista on ratkaistu vuokralaisen eduksi.

– Tämä on nykyajan ilmiö. Osa vuokranantajista kokee, että he voivat pidättää vakuuden noin vain eivätkä muista, että se on vuokralaisen rahaa, kuluttajariitalautakunnan varapuheenjohtaja Päivi Korpiola toteaa.

Kuva: Eveliina Salomaa

Osa vuokralaisista taas näyttää unohtavan, miten toisen omistamassa asunnossa hyvien tapojen mukaan kuuluu elää. Päivi Korpiola on huomannut, että etenkin nuorilla ihmisillä ei aina ole käsitystä siivouksesta.

– Joskus on jopa sellaista, että asukas kokee siivonneensa hyvin, mutta kun kuvia katsoo, niin hyvä, ettei oksennus lennä, Korpiola kuvailee.

Kuva: Eveliina Salomaa

Kuluttajariitalautakunta on kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisissä riita-asioissa ratkaisusuosituksia antava asiantuntijaelin.

Sen päätökset ovat suosituksia, joten ne eivät sinällään korvaa oikeuden antamaa päätöstä. Usein asiat hoidetaan kuluttajariitalautakunnassa, koska oikeudenkäynti saattaa tuntua kalliilta ja hankalalta.

– Jos kiistaa tulee, vahingoista kannattaa aina ottaa kuvat, koska ilman niitä on vaikea todistaa väitteitä todeksi. Ilman todisteita asia ratkaistaan vuokralaisen eduksi, Korpiola muistuttaa.

Kuntokatselmus ja asunnon valokuvaaminen kannattaa Korpiolan mukaan tehdä aina, kun vuokralainen vaihtuu. Se on sekä asukkaan että vuokranantajan etu.

Kuva: Eveliina Salomaa

Tapauksia on paljon enemmän kuin kuluttajariitalautakuntaan edenneet. Suurin osa ratkeaa ennen virallisen valituksen tekemistä.

– Meille tulee vuokralaisilta runsaasti yhteydenottoja vakuuksista, Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita vahvistaa.

Hänen mukaansa ilmiö johtuu siitä, että vuokramarkkinoille on tullut paljon uusia, kokemattomia vuokranantajia. He eivät aina ymmärrä, että asumisesta koituu jälkiä.

Sijoitusneuvojen innostamana moni sijoittaa asuntoon ja vuokraa sen eteenpäin. Siihen ei Viidan mukaan haluta kulumisen jälkiä, kuten taulukoukkujen reikiä seiniin.

– Pieni taulukoukun reikä seinässä on normaalia asumista. Jos olohuoneen seinässä on kämmenenkokoinen reikä, se ei enää ole normaalia kulumista, Anne Viita kuvailee.

Kuva: Eveliina Salomaa

Vakuus on vuokralaisen rahaa, jota sopimuksen mukaan voidaan käyttää joko maksamattomiin vuokriin tai asunnon korjaukseen. Vaikka asunnossa olisi jotain korjattavaa vuokralaisen jäljiltä, koko vakuutta ei automaattisesti saa pidättää.

– Jos vakuutta on sisällä 500 euroa ja korjauksiin menee 390 euroa, siitä on oltava kuitti, ja erotus kuuluu palauttaa vuokralaiselle, Anne Viita korostaa.

Takuuvuokran suuruus vaihtelee, yleisesti sovitaan yhden tai kahden kuukauden vuokraa vastaava summa.

– Lain mukaan enimmäissumma vakuudelle on kolmen kuukauden vuokraa vastaava summa, Anne Viita kertoo.

Summa kannattaa tallettaa esimerkiksi erilliselle vuokravakuustilille. Kun vuokrasopimus päättyy, asunnon kunto tarkastetaan. Jos kaikki on kunnossa, vakuus pitää palauttaa vuokralaiselle.

– Asunnon kunto kannattaa tarkastaa ja kirjata huomiot ylös aina, kun uusi vuokralainen on muuttamassa sisään. Sen ei tarvitse olla liian yksityiskohtainen, mutta yleiskuvaus tyyliin "eteisen naulakko välttävässä kunnossa, olohuoneen seinät vastamaalatut", Anne Viita kuvailee.

Kuva: Eveliina Salomaa

Suomen Vuokranantajat ry:n päälakimies Tarik Ahsanullah ei tunnista väitettyä ilmiötä vakuuksien pidättämisen kasvusta. Kysymyksiä aiheesta tulee kuitenkin paljon.

– Meillä ei ole sellaista kuvaa, että vuokratakuita ei maksettaisi takaisin, hän sanoo.

Vuokranantajien yhdistys neuvoo jäsenistöään asunnon vuokraamiseen liittyvissä asioissa. Tarjolla on muun muassa opas, jossa kerrotaan käytännön esimerkkien avulla, mikä lasketaan asunnon normaaliksi kulumiseksi.

– Yhdistyksessämme on 20 000 jäsentä, ja määrä kasvaa koko ajan. Nettokasvua on 15 prosenttia vuodessa. Vuokranantajia tulee lisää, sillä asuntosijoittaminen on nyt suosittua, Ahsanullah vahvistaa.

Kuva: Eveliina Salomaa

Keskimäärin vuokranantajien toiminta on pientä. Heillä on yleensä yhdestä kolmeen sijoitusasuntoa ja niissä vuokralaiset. Moni sijoittaa tällä tavalla esimerkiksi omien eläkevuosiensa varalle.

Vuokranantajien lakineuvontaan tulee vuosittain noin 10 000 yhteydenottoa. Iso osa koskee korvausasioita.

– Vakuuteen liittyviä kysymyksiä tulee päivittäin, mutta vuokranantajat kysyvät ennakkoon, koska haluavat toimia oikein, Ahsanullah korostaa.

– Määrä on kasvanut jo sen takia, että vuokralla asuminen on yleistynyt. Suomessa on 1,4 miljoonaa ihmistä, jotka asuvat vuokralla. Esimerkiksi kasvukeskuksissa jo noin puolet asuu vuokralla.

Vakuus

Vuokralaisen rahaa

Vakuus, josta käytetään myös nimitystä vuokravakuus tai takuuvuokra, on tarkoitettu vuokranantajan turvaksi. Vakuus kattaa mahdolliset vuokrarästit tai asunnon vaurioitumisen.

Mikäli vuokralainen on maksanut vuokransa ja muut kulut eikä asunnossa ole muuta kuin normaaleja asumisen jälkiä, vakuus pitää palauttaa vuokralaiselle.

Vakuuden palauttamisesta ei ole säädetty aikarajaa.

Vakuuden ei aina tarvitse olla rahaa, se voi olla myös esimerkiksi kunnan myöntämä maksusitoumus.

Kun vuokrasopimus allekirjoitetaan, kannattaa kirjata termiksi vakuus, jolloin sillä voidaan kattaa vuokrien lisäksi esimerkiksi korjauskuluja.

Mervi Pasanen
mervi.pasanen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi