Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Oma raha

Pankit muuttavat tunnistautumista verkossa - mitä pohtivat lahtelaiseläkeläiset huolta herättäneestä muutoksesta?

Esimerkiksi vääriä lukuja syöttämällä on saatu tilejä vahingossa lukkoon, sanoo eläkeliiton Outi Laiti. Osuuspankin mukaan ongelmia on ollut vain 0,1 prosentilla asiakkaista.

Eila ja Hannu Honkanen käyttävät verkkopankkia vanhaan tapaan. Jos ongelmia tulee, ne ratkeavat käymällä pankissa. Kuva: Juha Peurala

Syyskuussa voimaan astunut EU:n maksupalveludirektiivi (PSD2) herätti ennakkoon huolta muun muassa siitä, miten vanhukset ja muut erityisryhmät huomioidaan, kun pankit ja maksupalvelun tarjoajat velvoitetaan ottamaan käyttöön vahva tunnistaminen pankkitilin käytössä.

Suomessa Finanssivalvonta myönsi verkkokaupan osapuolille lisäaikaa toimivien järjestelmien rakentamiseksi.

Ikäystävällisyyttä palveluihin?

Eläkeliitto jätti uudistuksesta keväällä Finanssivalvonnalle lausunnon, jossa vaadittiin uusiin tunnistamistapoihin ”ikäystävällisyyttä.” Liiton teettämän kyselyn mukaan iäkkäitä ihmisiä huolestuttaa eniten se, että heillä ei ole älypuhelinta eivätkä he usko kykenevänsä hankkimaan sellaista. Moni kokee uuden sovelluksen opettelun ylivoimaiseksi. Valtaosa käyttää paperista tunnuslukukorttia verkkopankissa asioimiseen.

Onko ikäystävällisyys nyt toteutunut?

– Ei se kokemustemme perusteella ole vielä toteutunut, mutta suunta on oikea. Pankit ovat lähestyneet kohderyhmiä, joilla on vaikeuksia pankkiasioinnissa. Tukea on ollut saatavilla, kommentoi Eläkeliiton projektipäällikkö Outi Laiti.

Osa pankeista on lisännyt esimerkiksi tekstiviestivahvistuksen verkkotunnistautumiseen, toisilla käytössä saattaa olla tunnistussovellus tai tunnuslukulaite. Kuva: Juha Poutanen

Väärinymmärryksellä tili lukkoon

Laitin mukaan eläkeläisväestö on vielä odottavalla kannalla, sillä monessa pankissa vahvan tunnistamisen käyttöönotto on kesken.

Ongelmia on Laitin mukaan ollut esimerkiksi tekstiviestitunnistautumisessa ja pankkien tarjoamien tunnuslukulaitteiden käytössä.

– Esimerkiksi Osuuspankki otti käyttöön tekstarivahvistuksen, mikä on aiheuttanut ongelmia ikääntyneillä. On syötetty vääriä lukuja ja saatu tili lukkoon, Laiti kertoo.

OP:n mukaan uudistuksen myötä ongelmia tunnistautumisessa on ollut vain 0,1 prosentilla kaikista asiakkaista. OP aikoo säilyttää tunnuslukulistat, joita täydennetään tekstiviestivahvistuksella.

– Se on monille asiakkaillemme tuttu tapa, ja sitä halutaan edelleen käyttää, kommentoi johtaja Sari Heinonen.

Tunnuslukulaitteita tarjolla tai tulossa

Tunnuslukulaitteita tarjoavat tai suunnittelevat ainakin Nordea, Danske Bank ja Säästöpankki. Laitteita tarjotaan asiakkaille, joilla ei ole käytössään älypuhelinta.

– Jotkut kokevat, että esimerkiksi Nordean laitteen näppäimistö ja näyttö ovat niin pienet, että tietojen syöttäminen on hankalaa, Laiti sanoo.

Muutoksessa on kyse uuden oppimisesta. Varajohtaja Jani Eloranta

Eläkeliitto ehdotti lausunnossaan, että palveluntarjoajat ottaisivat ”kokemusasiantuntijat” mukaan jo suunnitteluvaiheessa.

– Ikäihmisiä voitaisiin ottaa testaajiksi sovelluskehitystyöhön eikä niin, että testataan valmista tuotetta koko asiakaskunnalla. Se auttaisi paljon ikäystävällisten palvelujen kehittämisessä, Laiti sanoo.

Nordean henkilöasiakkaista vastaava varajohtaja Jani Eloranta kertoo, että pankki hyödyntää kehitystyössä asiakaspaneeleita, joissa ovat edustettuina kaikki ikäryhmät. Tunnuslukulaitteesta haluttiin Elorannan mukaan tehdä pieni, jotta se kulkisi helposti mukana.

Maksuttomasta laitteesta on Elorannan mukaan saatavilla isompi versio, joka on suunniteltu näkövammaisille. Muille asiakkaille se on kuitenkin maksullinen. Myös operaattorin kanssa kehitetty senioritabletti maksaa.

– Muutoksessa on kyse uuden oppimisesta. Uskon kuitenkin, että jokaiselle löytyy sopiva tapa käyttää palveluja, Eloranta sanoo.

Lahtelaiseläkeläisillä ei ole ollut ongelmia

Kävimme myös kysymässä lahtelaisilta eläkeläisiltä, kuinka verkkopankin käyttäminen on sujunut syyskuisen tunnistautumismuutoksen jälkeen.

Vastaan ei tullut ikäihmisiä, joilla olisi käytössään esimerkiksi tunnuslukulaite, vaan vastaajat käyttivät verkkopankkia vanhaan tapaan itse tai laskujen maksamisesta huolehti joku muu.

Toini Rantasalo kertoo, että maksaa ostoksensa kortilla, ja verkkopankkiasiat hoitaa hänen poikansa. Hänellä itsellään ei ole tietokonetta.

Toini Rantasaloa auttaa verkkopankkiasioissa poika. Omaa tietokonetta tai muita "älpöttimiä" hänellä ei ole. Kuva: Juha Peurala

– Pitäisi olla sitten kaikki älpöttimet kotona. Nuoriso on se, joka osaa auttaa, hän sanoo.

Kaarina Koskinen puolestaan kertoo, että laskut kulkevat suoraveloituksena. Mikäli hoidettavana on vaikka jokin uusi lasku, asiassa auttaa kotipalvelu.

Kaarina Koskinen maksaa laskut suoraveloituksella. Kuva: Juha Peurala

Kirjastosta bongatut nuoremmat eläkeläiset Eila ja Hannu Honkanen eivät ole huomanneet, että muutoksia verkkopankissa olisi ainakaan vielä ollut. Verkkokauppaostoksia he eivät tee.

– Ollaan niin epäluuloisia, Eila Honkanen sanoo.

Jos ja kun tunnistautuminen muuttuu, siihen ollaan valmiina. Hannu Honkasella on nyt käytössään vanhanmallinen kännykkä, mutta älypuhelin odottaa kotona laatikossa. Myös Eila Honkanen sanoo, että voi opetella uuden tunnistautumistavan käytön.

– Jos ongelmia tulee, niin ne selviävät käymällä pankissa, Hannu Honkanen huomauttaa.

Vanhuksiksi tai edes ikäihmisiksi he eivät itseään tunne, mutta Eila Honkanen on huolissaan vanhuksista.

– Asia tulee menemään monimutkaiseksi. Välillä mietin, miten vanhukset pärjäävät.

Lue myös: Huimasta PHP-osingosta löytyi kääntöpuoli: leikkuri voi iskeä ankarasti Kelan tukeen
Maksupalveludirektiivi

Näin pankit ottavat käyttöön vahvan tunnistuksen

EU:n maksupalveludirektiivi (PSD2) aiheuttaa muutoksia maksamiseen ja pankkiasioimiseen verkossa. Direktiivi tuli voimaan 14.9.

Osuuspankki: Verkkopalvelussa tunnistaudutaan avainlukulistalla ja tekstiviestivahvistuksella. Mobiilipalvelussa listat on korvattu Mobiiliavaimella.

Nordea: Tunnuslukusovellus ja tunnuslukulaite korvaavat tunnuslukukortin. Loppuvuonna lanseerattavaan verkkopankkiin ei kelpaa vanha tunnuslukukortti.

Danske Bank: Tunnistautumiseen käytetään jatkossa Danske ID -sovellusta tai tunnuslukulaitetta. Tunnuslukulistoja tarvitaan toistaiseksi Danske ID:n aktivoinnissa ja puhelinpalvelussa.

Säästöpankki: Tunnistautuminen ensisijaisesti tunnistussovelluksella. Tunnuskorttia täydennetään tekstiviestivahvistuksella ensi vuonna. Erillinen tunnuslukulaite suunnitteilla.

Aktia: Verkkopalveluun tunnistautuminen avainlukulistalla, syksyn aikana käyttöön lisäksi tekstiviestivahvistus. Mobiilipalvelussa tunnistautuminen Aktia Mobiilipankissa.

Janne Laitinen
Marjaana Lahola
marjaana.lahola@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi