Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Oma raha

"Kun on lapsia tehnyt, heistä huolehditaan loppuun saakka" – Minna Lönn auttaa neljää aikuista poikaansa rahallisesti, ja niin tekee moni muukin

Moni vanhempi tukee aikuisia lapsiaan taloudellisesti, mutta vain harva auttaa omia vanhempiaan samalla tavalla.

Minna Lönn maksaa silloin tällöin poikiensa laskuja tai antaa heille pieniä rahasummia. Kuva: Marko Kauko

Laukaalaisen Minna Lönnin isä opetti aikoinaan, että ”hyvä antaa vähästään, paha ei paljostakaan”. Hyvän laittaminen kiertoon ja avun antaminen ovat tarkoittaneet perheessä yhtä lailla aikuisia kuin lapsia.

Koulunkäynninohjaajana työskentelevällä Lönnillä, 48, on neljä aikuista poikaa, iältään 17–26-vuotiaita. Kolme heistä opiskelee, toiseksi vanhin on juuri kotiutunut armeijasta. Lönn auttaa heitä tarpeen mukaan ja oman rahatilanteensa salliessa.

– Kun on lapsia tehnyt, heistä huolehditaan loppuun saakka.

– Melkein joka kuukausi annan jollekulle hiukan rahaa, maksan jonkin laskun tai ostan vaatteita tai kodintavaroita.

Lönn auttaa omasta tahdostaan: pojat ani harvoin pyytävät rahallista apua.

– He ottavat avun kyllä kiitollisina vastaan ja maksavat joskus jotain takaisinkin. Apu on toiminut myös toisinpäin: he ovat lainanneet rahaa minulle, jos tilanne on sitä vaatinut ja heillä on rahaa sillä hetkellä ollut.

Minna Lönn kertoo saaneensa aikuisena taloudellista tukea myös omilta vanhemmiltaan, erityisesti silloin, kun hänen poikansa olivat pieniä. Kuva: Marko Kauko

Minna Lönn on saanut aikuisena taloudellista tukea myös omilta vanhemmiltaan, erityisesti silloin, kun pojat olivat pieniä.

– Olin kymmenen vuotta lasten kanssa kotona. Kun raha oli tiukassa, vanhemmat auttoivat.

– Nyt he auttavat vuorostaan poikia ja joskus vielä minuakin. Antaisin myös heille, jos tilanne sitä vaatisi, mutta tähän mennessä ei ole ollut tarvetta.

Kotoa pois muuttaminen ei välttämättä tarkoita, että sen jälkeen kukin tulee toimeen omillaan. Moni pitää tärkeänä sekä omien aikuisten lastensa että omien vanhempiensa auttamista taloudellisesti.

Käytännössä tuki suuntautuu kuitenkin huomattavasti useammin aikuisille lapsille kuin eläkkeellä oleville vanhemmille. Tämä käy ilmi Teemasuomalaisen syyskuun lopulla tekemästä verkkokyselystä.

Kyselyyn vastasi 957 henkilöä. Heistä vajaa neljännes oli sitä mieltä, että aikuisia lapsia pitää auttaa taloudellisesti. Reilu puolet vastaajista antaisi rahallista tukea vain silloin, kun jälkeläisillä on pienet tulot.

Vajaan neljänneksen mielestä aikuiset lapset eivät tarvitse taloudellista tukea.

Niistä vastaajista, joilla on aikuisia lapsia, peräti 78 prosenttia auttaa heitä taloudellisesti.

Moni perusteli aikuisten lasten taloudellista tukemista sillä, että perheenjäseniä ilman muuta autetaan, jos tähän on mahdollisuus.

Muita syitä olivat esimerkiksi lasten opiskelu, työttömyys, pienipalkkaisuus tai perhetilanne, jossa on pienet lapset ja paljon asuntolainaa.

Aikuisille lapsille annetaan rahaa myös muihin kuin välttämättömiin tarpeisiin:

– Olen itsekin aikanaan saanut apua kuin ”taivaanlahjana” – pyytämättä. Tiedän, kuinka mahtavalta se tuntuu.

Sitä, miksi ei pidä auttaa, perusteltiin muun muassa sillä, että jokainen aikuinen vastaa omasta elämästään itse. Apua ei myöskään haluta antaa, jos lapsi tienaa enemmän kuin vanhempi.

Omien vanhempien taloudellista tukemista kannatti joka viides vastaaja. Jos vanhemmat ovat pienituloisia eläkeläisiä, taloudellista apua antaisi reilu puolet vastaajista. Sen sijaan 21 prosenttia vastaajista ei pidä omien vanhempien rahallista auttamista tarpeellisena.

Valtaosa vastaajista, 73 prosenttia, ei auta omia vanhempiaan talou­dellisesti ja 27 prosenttia auttaa.

Moni mainitsi, että ei auta, koska vanhemmat ovat jo kuolleet.

Näin apua perusteltiin:

– Jos suurien lääke- ja sairaalamaksujen jälkeen ei jäisi käyttörahaa.

– Vanhempani on säästäväinen eikä henno ostaa asioita, joista nauttii.

Iso syy siihen, miksi vanhemmille ei anneta rahaa tai makseta laskuja heidän puolestaan, on sen kokeminen tarpeettomaksi.

– Olen auttanut, mutta lopetin, koska kaikki rahat menevät turhuuteen.

Monista vastauksista käy ilmi, että omia vanhempia tuetaan myös muutoin kuin rahallisesti eli esimerkiksi arjen askareissa ja olemalla läsnä.

Suosituin taloudellisen tuen muoto sekä aikuisille lapsille että omille vanhemmille oli rahan antaminen arjen tarpeisiin.

Toiseksi yleisintä oli laskujen maksu heidän puolestaan. Jonkin verran rahaa oli annettu myös kalliisiin hankintoihin. Sen sijaan hemmotteluun ei rahaa herunut.

Lukijoille suunnattu kysely tuotti anteliaampia tuloksia kuin pari vuotta sitten julkaistu väitöstutkimus.

Valtiotieteen tohtorin, Turun yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen erikoistutkijan Hans Hämäläisen yhteiskuntapolitiikan alan väitöskirjassa tutkittiin niin ikään omien iäkkäiden vanhempien ja aikuisten lasten auttamista.

Hämäläisen tutkimuskohde olivat Suomessa vuosina 1945–1950 syntyneet suuret ikäluokat. Heidän antamansa taloudellinen tuki suuntautui suurimmaksi osaksi heidän lapsilleen.

Väitöskirjan aineisto on vuodelta 2007. Sen mukaan 49 prosenttia antaa taloudellista tukea aikuisille lapsilleen. Heistä, joilla oma vanhempi on elossa, vain prosentti tukee vanhem­piaan taloudellisesti.

Vanhemmat auttavat lap­siaan usein heidän muuttaessaan omilleen tai aloittaessaan opiskelut. Töiden saannin viivästyminen ja lastenlasten syntyminen voivat olla myös syynä taloudelliselle avulle.

Hämäläisen teemahaastatteluihin perustuvasta tutkimuksesta käy ilmi, että aikuisia lapsia autetaan myös ilman, että tälle olisi suoranaista tarvetta.

– Heitä autetaan aktiivisesti omien mahdollisuuksien mukaan. Taloudellisella tuella saatetaan parantaa lasten elintasoa ja lisätä heidän mahdollisuuksiaan toteuttaa itseään.

Taloudellinen tuki on suoraa rahan antamista ja erilaisten suurempien hankintojen maksamista.

– Tukea on laidasta laitaan: pienten rahasummien antamisesta asunnon tai veneen kustantamiseen, Hämäläinen vertaa.

Iäkkäiden vanhempien auttamista perustellaan usein velvollisuudella. Heille annettu taloudellinen tuki sisältää menojen maksamista ja pieniä hankintoja mutta ei juurikaan rahaa.

– Iäkkäiden vanhempien auttaminen on usein reagoimista avun tarpeisiin, Hämäläinen toteaa.

Väitöstutkimuksen teemahaastatteluissa nousi esiin myös se, että iäkkäät vanhemmat saattavat itse rajoittaa lastensa tarjoamaa apua.

– He eivät halua olla vaivaksi.

Suuret ikäluokat auttavat sekä lapsiaan että vanhempiaan myös muilla tavoin kuin rahallisesti. Pääaosin se on osallistumista käytännön asioiden hoitamiseen. Hämäläisen mukaan vanhempia on autettu kodinhoidossa, pihatöissä, kuljetuksessa palveluihin sekä asioiden hoitamisessa. Lisäksi vanhemmille on annettu henkilökohtaista huolenpitoa, kuten autettu peseytymisessä.

Aikuisille lapsille on annettu muutto-, remontti- ja korjausapua sekä autettu pihatöissä, kodinhoidossa ja asioiden hoitamisessa.

– Yksi keskeinen tuen muoto on lastenlasten hoitaminen, Hämäläinen mainitsee.

Lue myös: Nyt kannattaa tarkistaa verokortti! Monen suomalaisen tuloraja uhkaa paukkua loppuvuodesta
 
Eija Marja-aho
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi