Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Oma raha

Tilille säästävä hukkaa tilaisuuden vaurastua – rahastoihin voi ohjata pienenkin summan kuukaudessa

Sopivaa säästösummaa kannattaa miettiä myös prosenttiosuutena tuloista.

Jos tuloista jää kuukausittain käteen muutama ylimääräinen kymppi, kannattaa harkita niiden sijoittamista rahastoihin. Tilille säästäminen ei ole ollut enää aikoihin järkevää alhaisen korkotason takia.

– Rahastoihin on helppo tehdä jatkuvan säästämisen sopimus. Osakkeisiin säästäminen vaatii hieman enemmän ponnisteluja ja myös suurempia pääomia, jotta säästäminen olisi mielekästä, sanoo varallisuudenhoidon johtaja Kai Kalajainen OP Ryhmästä.

Kuukausisäästäjän etu on, että sijoituksen ajallinen riski hajautuu, kun säästöön menee tasasumma joka kuukausi. Näin ei tarvitse miettiä, onko juuri nyt oikea aika sijoittaa markkinoille.

Sijoituskohteeksi voi valita yhden tai useamman rahaston. Rahaston kautta voi sijoittaa esimerkiksi osakkeisiin ja joukkolainoihin. Tuotto perustuu rahaston sijoitusten tuottoihin eli korkoihin, osinkoihin sekä sijoituskohteiden arvonnousuihin tai -laskuihin.

Riskejä on aina

Rahastosijoittamiseen liittyy aina riskejä kohteena olevasta rahastosta riippuen. Riskillä tarkoitetaan tuottoon liittyvää epävarmuutta. Sijoitusten arvo voi nousta tai laskea, ja näin ollen on mahdollista menettää rahastoon sijoitettu pääoma osittain tai kokonaan. Erilaisia rahastoja on kuitenkin valtava määrä, ja niistä löytyy vaihtoehtoja niin rohkealle kuin varovaisellekin sijoittajalle.

Pankeilla on erilaisia kuukausisäästösopimuksia. Minimisumma on yleensä noin 50 euroa kuukaudessa, mutta pienemmilläkin summilla voi päästä alkuun. Esimerkiksi Nordnet tarjoaa kuukausisäästösopimusta rahastoihin pienimmillään 15 eurolla.

OP:llä on muun muassa mikrosäästämispalvelu, jossa jokaisesta korttiostosta voi määrittää summan, joka menee ensin tilille säästöön. Kun tavoiteltu säästösumma on kertynyt, rahat ohjautuvat tililtä säästäjän valitsemaan rahastoon.

Säästösumma ei saa tuntua arjessa

Kuukausittainen säästösumma on hyvä määritellä niin, ettei se vedä taloutta liian tiukalle.

– Jos säästäminen alkaa heti tuntua päivittäisessä taloudessa, summa on liian iso, sanoo Nordnetin Suomen maajohtaja Suvi Tuppurainen.

Hän neuvoo miettimään rahasumman sijaan prosenttiosuutta, jonka palkastaan voisi säästää. Se on yleensä isompi summa kuin mitä euroissa ajattelisi pystyvänsä säästämään.

– Jos kysyy, paljonko pystyt säästämään kuukaudessa, moni vastaa, että muutaman kympin. Mutta jos kysyy, pystyisitkö säästämään viisi prosenttia kuukausipalkastasi, niin sekään ei kuulosta vielä pahalta. Vaikkapa 2 600 euron nettopalkasta viisi prosenttia on kuitenkin jo 130 euroa, Tuppurainen havainnollistaa.

Jos säästäminen alkaa heti tuntua päivittäisessä taloudessa, summa on liian iso. Nordnetin Suomen maajohtaja Suvi Tuppurainen

Säästämällä tasaisesti hyötyy korkoa korolle -vaikutuksesta, mutta pääomassa se näkyy isommin vasta vuosien tai vuosikymmenien kuluttua. Kuukausisäästäminen vaatiikin sijoittajalta kärsivällisyyttä.

Säästösummaa voi yleensä muuttaa kuluitta ainakin muutaman kerran vuodessa. Säästämisen voi panna myös kokonaan tauolle, jos talous on tilapäisesti tavallista tiukemmalla.

Kuukausisäästösopimus tehdään usein toistaiseksi. Eläkesäästämistä suositellaan paljon, mutta esimerkiksi kolmekymppiselle se ei välttämättä ole kovin motivoiva ajatus.

– Yhtä hyvin säästämisen kohde voi olla vaikkapa talon rakentaminen tai kouluttautuminen uuteen ammattiin, Tuppurainen huomauttaa.

Kuluissa voi olla merkittäviä eroja

Mutta kuinka löytää itselle sopivat rahastot valtavasta valikoimasta? Jos omaa näkemystä sijoituskohteista ei ole eikä talousuutisiakaan tule seurattua, on parasta hakea asiantuntijan apua.

Pankeilla on myös verkkopalveluja, joilla voi selvittää oman sijoittajaprofiilin vastaamalla kysymyksiin. Niissä kartoitetaan muun muassa riskinsietokykyä ja tavoitteita.

Säästösopimukseen sisältyvät kulut kannattaa selvittää tarkoin. Ne voivat liittyä esimerkiksi rahastojen merkintään, lunastukseen ja hallinnointiin. Mitä suuremmat kulut ovat, sitä pienemmäksi jää yleensä pitkän ajan tuotto.

Olipa kuinka passiivinen sijoittaja tahansa, omien säästöjen tilanne kannattaa tarkistaa ainakin kerran vuodessa.

Säästäminen kysyy malttia

Sijoitusvalmentaja ja Suomen Osakesäästäjät ry:n koulutusvastaava Sven-Eric Holmström on havainnut, että moni kuukausisäästäjä lopettaa säästämisen muutaman vuoden jälkeen. Syynä tähän on usein pettymys säästämisjakson alkuvaiheen tuottoihin.

Pankkiurallaan Holmström huomasi, että kahden vuoden säästämisen jälkeen rahastojen tuotto ylsi vain harvoin yli kymmenen prosentin. Toisaalta myöskään tappio ei juuri koskaan ylittänyt kymmentä prosenttia kahden vuoden jälkeen, olipa riski melkein mikä tahansa.

Lue myös: Taviksillakin on nykyään osakesalkut – 17-vuotias Joonas Trygg oppi sijoittamisen perusteet blogeista
 

Holmströmin mukaan pankkien verkkosivujen rahastolaskureissa käytetään miltei aina samankaltaista kaavaa: vuoden kuukausierät lasketaan yhteen, minkä päälle lisätään vuotuinen tuotto-oletus. Esimerkiksi sadan euron kuukausisummalla ja kahdeksan prosentin vuotuisella tuotolla laskukaava menee näin: (12×100)x1,08=1 296. Seuraavan vuoden tuotot lasketaan kaavalla ((1 296+(12×100))x1,08=2 695,68.

Tämä voi hämätä säästäjää. Laskelma antaa Holmströmin mukaan liian ruusuisen kuvan lyhytaikaisille säästöjaksoille. Jos rahastot tuottavat lineaarisesti tuottotavoitteen mukaisesti, koko vuoden tuotot jäävät pienemmiksi. Jotta rahastosäästäjä saisi kahdeksan prosentin vuotuisen tuoton, ensimmäisen vuoden tuoton pitäisi olla 17 prosenttia. Kahdelta vuodelta vaadittaisiin jopa 36 prosentin tuottoa.

Kahdeksan prosentin tavoite mahdollinen saavuttaa

Kuukausisäästösopimus tehdään kuitenkin pitkälle aikavälille, esimerkiksi kymmeneksi vuodeksi. Kahdeksan prosentin tuottotavoite on aivan mahdollista saavuttaa, jos noudattaa säästösopimusta. Jos tuottoja ei ensimmäisten parin kolmen vuoden aikana tule, voi olla vaikea motivoida itseään jatkamaan säästämistä.

– Ei ole kiva seurata rahastojaan, jotka eivät oikein jaksa tuottaa, Holmström sanoo.

Hänen mielestään pankkien ja varallisuusvalmentajien olisi syytä avata laskureiden taustalla oleva matematiikka asiakkailleen.

– Kannatan ilman muuta kuukausisäästämistä, mutta laskureiden tuloksista voi syntyä vääriä odotuksia ensimmäisten vuosien tuotoista.

Sanni Haikarainen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi