Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Oma raha

Tellervo Uotila, 42, toteutti asuntosijoittamisella lapsuuden haaveensa taloudellisesta riippumattomuudesta – "Peliin kuuluu, että kaikkea voi sattua"

Asuntosijoittajaksi kannattaa ryhtyä harkiten. Asuntoa ostettaessa kannattaa pohtia muun muassa sen sijaintia ja kuntoa. Kuva: Eveliina Salomaa

Yrittäjä, sijoittaja ja talousvalmentaja Tellervo Uotila, 42, on asuntosijoittamisen konkari. Ensimmäisen sijoitusasuntonsa hän hankki aviomiehensä kanssa vuodenvaihteessa 2011–2012, ja nyt asuntoja on reilut 20.

Uotila työskenteli kymmenen vuotta S-ryhmän johtotehtävissä ennen kuin siirtyi perheyrityksen palvelukseen vuonna 2014.

– Minulla on ollut pienestä pitäen sellainen hassu tunne, että minun ei ole pakko tehdä töitä eläkeikään asti. Ajattelin pitkään, että varhainen eläköityminen onnistuu hyvän koulutuksen ja uran kautta.

– Toisen lapsen syntymän jälkeen vuonna 2010 tein välitilinpäätöstä ja tajusin, että sellaisella polulla en kyllä vielä ole.

Pohdintojensa jälkeen Uotila päätyi koulutukseen, jossa kerrottiin asuntosijoittamisesta ja velkavivun käytöstä.

– Olin aiemmin ajatellut, että asuntosijoittamisen aloittamiseksi täytyy olla paljon rahaa. Valmennuksessa opin, että asunnon hankkimiseen voi myös ottaa velkaa. Siitä hetkestä noin kuukauden päästä meillä oli ensimmäinen sijoitusasunto.

Päätöstä edelsivät tiedon hankkiminen ja laskelmat.

– Oman taloudellisen tilanteen on oltava kunnossa myös siinä tapauksessa, että esimerkiksi korot lähtevät nousuun. Meitä helpotti se, että meillä on yritys, joka on tuottanut rahaa.

Uotilan pariskunnan sijoitusasunnot sijaitsevat pääasiassa pääkaupunkiseudulla ja Tampereella. Yksi asunnoista on Jyväskylässä, yksi Englannissa ja yksi Italiassa. Asunnot ovat enimmäkseen pieniä: yksiöitä ja kaksioita.

– Sijoitamme vain muuttovoittopaikkakunnille. Hankimme asuntoja pääkaupunkiseudulta siksi, että asumme täällä itse, ja Tampereelta siksi, että opiskelimme siellä.

Tellervo Uotila ostaa miehensä kanssa asuntoja vain muuttovoittopaikkakunnilta. Kuva: Niina Stolt

Kohteen valintaa Uotila kertoo arvioivansa tänä päivänä eri tavalla kuin sijoittamisen alkuaikoina.

– Aiemmin menimme enemmän vuokratuotto edellä, sillä uudisrakentamista oli paljon vähemmän ja kohteet kortilla. Nykyisin arvostamme yhä enemmän aluetta esimerkiksi vuokrattavuuden ja mahdollisen arvonnousun näkökulmasta.

Uotila tekee monet käytännön työt itse, kuten vuokralaisten valinnan.

– Siinä pysyy kärryillä niin vuokramarkkinoista, asuinalueista kuin vaikkapa vuokralaisten maksukyvyn kehittymisestä.

Vaikka Uotila tekee asunnoilla bisnestä, hän korostaa, että hän tarjoaa ihmisille koteja. Vuokralaisten on voitava elää asunnoissa normaalia elämää, johon kuuluu taulujen laittoa seinille tai lemmikkieläinten pitoa.

– He auttavat minua sijoittamisessa, ja minä autan heitä tarjoamalla heille kodin.

Asuntosijoittajan taival on Uotilan mukaan sujunut hyvin.

– Emmehän me muuten olisi ostaneet niin rohkeasti uusia asuntoja. Toki meitä on auttanut se, että meillä on ollut muutakin omaisuutta kuin asunnot.

– Jos lähtee asuntosijoittajaksi, peliin kuuluu, että kaikkea voi sattua. Siihen auttaa varautuminen: vakuutuksilla, taloudellisilla puskureilla ja huolellisilla vuokralaisvalinnoilla.

Entä se lapsuuden haave?

– Se on saavutettu. Jos haluan, voin jäädä pois töistä.

Hyvä laskupää ja ihmissuhdetaidot eduksi

Kiinnostaisiko pieni, säännöllinen tulo palkan päälle tai niin iso tienesti, ettei eläkepäiviä tarvitse loputtomiin odottaa? Asuntosijoittaminen voi tarjota näitä molempia.

Asuntoihin sijoitetaan kahdella tapaa: joko asuntosijoitusrahastoihin tai suoraan sijoitusasuntoihin. Tässä jutussa keskitytään sijoitusasuntojen hankintaan aloittajan näkökulmasta ja Suomesta – asunnon osto ulkomailta on oma kuvionsa.

Vinkkejä antaa Suomen Vuokranantajat ry:n toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanerva.

1 Aloita lukemisella ja laskemisella.

Perehdy ja käytä laskinta ennen asuntokaupoille lähtöä. Nykyisin tarjolla on hyvin myös suomenkielistä kirjallisuutta ja blogeja, kuten Olli Turusen ja Joonas Oravan Osta, vuokraa, vaurastu -kirja sekä asuntosijoittaja Harri Hurun Ostan asuntoja -blogi.

Muista, että netissä liikkuu paljon myös väärää tietoa. Keskustelupalstat tarjoavat vertaistukea, mutta niistä ei kannata etsiä faktatietoa esimerkiksi verotuksesta tai huoneenvuokralaista.

Tee suunnitelma ja luota siihen.

2 Kartoita oma taloustilanteesi.

Oma taloutesi on oltava kunnossa. Asuntosijoittaja Tellervo Uotilan nyrkkisääntö on, että pankkitilillä pitää olla aina 3–6 kuukauden puskuri omia kiinteitä kuluja varten. Lisäksi hänellä on jemmassa "hajoavia laitteita ja tyhjiä vuokrakuukausia" varten vähintään 2 000 euroa kutakin sijoitusasuntoa kohti.

Pidä oma koti ja sijoitustoiminta erillään. Kotia ei pidä käyttää sijoitusasuntoa varten otettavan lainan vakuutena.

Punnitse sijoitusasuntojen määrää. Jos lähdet liikkeelle yhdellä asunnolla, tiedosta, että silloin tulovirrat ja riskit ovat keskittyneet sen yhden asunnon varaan. Olisiko fiksumpaa jakaa alkupääoma kahteen asuntoon ja ottaa loput pankkilainaa?

Asuntosijoittamista pidetään melko matalariskisenä, sillä asuntojen hinta- ja vuokrakehitys ovat Suomessa vakaita. Tee kuitenkin laskelmia myös mahdollisia koronnousuja, tyhjiä vuokrakuukausia, vastikkeiden nousuja ja taloyhtiöremontteja varten.

3 Millainen sijoittaja olet?

Asuntosijoittajan ei tarvitse olla erityisen rohkea, mutta hyvä stressinsietokyky ja kyky toimia erilaisten ihmisten kanssa ovat eduksi. On hyvä olla joustava mutta napakka.

4 Millainen on hyvä sijoitusasunto?

Paras on sellainen, jonka saa hyvin vuokrattua, joka tuottaa ja jossa ei kaadu yllättäen syliin isoja remontteja.

Tärkeintä on sijainti. Sijoitusasunnon hallinnointi on helpointa, kun hankit sen läheltä kotiasi.

Asunnon kunto on toissijainen asia, jos asunnon saa halvalla. Remontti teettää töitä, mutta parhaimmassa tapauksessa sillä voi voittaa paljon.

Kiinnitä huomiota taloyhtiön kuntoon. Mikä on talon korjaushistoria ja korjaussuunnitelma? Onko tulossa isoja remontteja? Millainen isännöitsijä ja hallitus talossa on?

Yleisimmät sijoitusasunnot ovat yksiöitä ja kaksioita. Isompi asunto on yleensä vaikeampi vuokrata, mutta sen avulla voi myös erottautua markkinassa. Kolmio tai neliö sopii esimerkiksi kimppakämpäksi.

5 Voit valita vuokralaiset itse tai ulkoistaa valinnan.

Jos vasta aloitat asuntosijoittamista, opetusmielessä olisi hyvä valita vuokralaiset itse. Tiedät, millaista se on, ja saat samalla arvokasta tietoa vuokralaisistasi. Vuokranantajana olo ei lopu siihen, että sopimus on allekirjoitettu, vaan siitä se vasta alkaa.

Tarkista vuokralaisen työpaikka, luottotiedot ja suositukset ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista.

6 Tuotto muodostuu vuokratulosta ja asunnon arvonnoususta.

Nyrkkisääntö on, että mitä pienempi asunto, sitä parempi tuotto.

Yhtä oikeaa tapaa laskea sijoitusasunnon tuotto ei ole. Sijoittaja voi laskea tuottoa asunnon hankintahinnalle, päivän arvolle tai omalle pääomalle. Myös kulut voidaan laskea eri tavoin.

Kokonaistuotto (vuokratuotto ennen veroja + arvonnousu) vaihtelee kolmen ja kymmenen prosentin välillä. Pellervon Taloustutkimuksen mukaan yksiöistä saatava kokonaistuotto oli vuonna 2017 keskimäärin hieman alle seitsemän prosenttia ja kaksioista reilut viisi prosenttia. Tuotoissa on merkittäviä alueellisia eroja.

Eija Marja-aho
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi