Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Oma raha

Taviksillakin on nykyään osakesalkut – 17-vuotias Joonas Trygg oppi sijoittamisen perusteet blogeista

Sijoittamisen makuun pääsee pienelläkin rahalla, mutta rahastojen vertailuun kannattaa käyttää hetki aikaa. Kaikille sijoittaminen ei kuitenkaan sovi.

Joonas Trygg on vasta 17-vuotiaana jo kokenut rahastosijoittaja. Tryggin vanhemmat ovat olleet huolissaan siitä, että Trygg menettää sijoituksensa. He olisivat mieluummin laittaneet rahan säästötilille. Kuva: Katja Luoma

Sijoittamista harrastava Joonas Trygg kiinnostui rahastoista pari vuotta sitten, kun kesätöistä jäi ylimääräistä rahaa. Isoveli käski laittaa rahoista ainakin kymmenen prosenttia sijoituksiin. Niin Trygg on tehnytkin, joskus sijoituksiin on mennyt vielä enemmänkin. Trygg on ostanut sekä osakkeita että rahastoja, mutta rahastot ovat mieluisampia.

Ensin Trygg sijoitti Nordnetin kautta mutta joutui vaihtamaan Seligsoniin, koska Nordnet ei enää hyväksy alaikäisiä sijoittajia. Nordnet on ruotsalainen osake- ja rahastovälittäjä ja Seligson on suomalainen rahastoyhtiö. Samasta syystä 17-vuotias Trygg ei pääse sijoittamaan myöskään sinänsä kiinnostaviin norjalaisiin pankkeihin.

– Sijoitan mieluummin isommalla riskillä ja paremmalla tuotolla. Sijoittamani raha on turhaa rahaa, jota en tarvitse. Sen menettäminen harmittaisi muttei haittaisi, Trygg sanoo.

Trygg on saanut tietoa sijoittamisesta paitsi veljeltään myös blogeista, Youtube-videoista, artikkeleista ja kirjoista. Asian ymmärtäminen ei ole vaikeaa, kunhan opettelee perusteet. Nyt sijoituksissa on kiinni parituhatta euroa.

– Aloittelijalle vinkkini on se, ettei sijoita rahaa, jota ei ole varaa menettää. Sijoituksen laittaisin indeksirahastoon Seligsoniin, koska se on yksinkertainen käyttää, Trygg sanoo.

Oppisopimuksella kaupallista alaa opiskeleva Trygg asuu vielä kotona, joten rahaa jää sijoittamisesta huolimatta myös käytettäväksi.

– Mutta jos en säästä, en saa kunnollista autoa tai myöhemmin omaa asuntoa. Sen pitemmän ajan säästäminen ei vielä ole minun juttuni, Trygg sanoo.

Pienilläkin summilla alkuun

Sijoittamisen aloittaminen ei ole vaikeaa eikä vaadi isoa taloudellista pääomaa. Alkuun pääsee vaikka 15 eurolla kuukaudessa, ja sekin todella kannattaa.

Jos säästää tavalliselle tilille 15 euroa kuussa, summa ei vuosien kuluessakaan kasva hääppöiseksi. Jos saman summan sijoittaa rahastoon, summa voi paisua 40 vuoden kuluessa suureksi. Se johtuu korkoa korolle -ilmiöstä. Tavallinen sijoittaja tarvitseekin kaikista eniten juuri kärsivällisyyttä.

– Sijoitusajan pitää olla joka tapauksessa useita vuosia, muutaman kuukauden sijoitusaika ei kannata. Suomessa tutkittiin, kauanko kestää, että puolet vuonna 2000 ostetuista osakkeista oli uudelleen myyty, ja aika oli kahdeksan vuotta, Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri sanoo.

Hötkyily ei kannata

Rahastosijoitusten tuotto-odotuksena käytetään usein seitsemän prosentin tuottoa. Lounasmeri sanoo, että kun katsotaan menneitä vuosia, voidaan olettaa, että kymmenen vuoden kuluessa sijoituksen tuotto on vähintään sen. Välillä kurssit menevät ylös, välillä alas, mutta toistaiseksi rahastoista on aina tullut tuottoa. Jos tuottoa tarkastelee sitä lyhyemmällä ajalla, esimerkiksi yhden vuoden ajalla, se voi olla mitä tahansa. Siksi ei kannata miettiä myöskään sitä, onko juuri nyt oikea aika aloittaa sijoittaminen.

– Jos aikoo säästää 30–40 vuotta, ei ole mitään väliä sillä, ollaanko nyt lasku- vai nousukaudella. Pitää ymmärtää olla pitkäjänteinen, sanoo Pia-Maria Nickström, joka pitää suosittua Mimmit sijoittaa -blogia.

Monesti käy kuitenkin niin, että ihmiset kuulevat nousukaudella toisten saamista tuotoista, ostavat osakkeita kalliilla hinnalla ja laskukauden koittaessa pettyvät sijoituksen arvon putoamiseen ja myyvät sitten omistuksensa huonolla hinnalla pois.

Vertaile rahastoja

Useimmat aloittavat sijoittamisen oman pankin rahastoihin. Lounasmeri sanoo, että pankin rahasto voi olla fiksukin tapa sijoittaa, etenkin jos ei itse ole kovin kiinnostunut sijoittamisesta. Silti kannattaa tarkastaa, millaiset kulut rahastossa on.

– Rahastossa pitää huomioida merkintä- ja lunastuskulut ja hallinnointikulut. Hallinnointipalkkion olisi hyvä olla alle prosentin, mutta se voi olla montakin prosenttia, Lounasmeri sanoo.

Myös Nickström muistuttaa, että 1,5 prosentin kulu ei ehkä kuulosta pahalta, mutta vuosien aikana siitä voi koitua iso summa korkoa korolle -efektin takia.

– Kyllä minua harmittaisi, jos olisin maksanut pitkään turhasta, Nickström sanoo.

Kulujen lisäksi pitää päättää, millaista riskiä on valmis sietämään. Pieni riski tietää yleensä pienempiä tuotto-odotuksia

Asunto ei ole aina hyvä sijoitus

Rahastojen ja osakkeiden sijaan voi sijoittaa myös vaikka metsään tai asuntoihin. Etenkin asuntosijoittaminen on suomalaisten suosiossa.

– Asunnon omistaminen on hirveän hyvä tapa päästä omistamaan jotain, mutta kannattaa miettiä todella tarkasti, onko sijoitus kannattava. Asuntosäästäminen ei ole riskitöntä, Lounasmeri sanoo.

Asuntojen hinnan kehityksessä on suuria alueellisia eroja.

Nickström on opiskelija ja sijoittaa tällä hetkellä 50 euroa kuussa indeksirahastoihin rahastovälittäjä Nordnetin kautta. Se on sijoitus, johon hän ei aio koskea. Lisäksi Nickströmillä on puskurirahasto arjen äkillisiin menoihin ja erilliset säästöt isoja hankintoja varten.

– Ajattelen, että rahani ovat hississä, joka liikkuu hitaasti ylöspäin. Se tuo turvallisuuden ja kontrollin tunteen. Olen opiskelija, ja mitä tahansa voi tapahtua elämässä, mutta pesämuna pysyy. Ja toisaalta on monia asioita, joihin en jaksa panostaa, vaikka haluaisinkin, mutta saan mielihyvää siitä, että jaksan kuitenkin sijoittaa, Nickström sanoo.

Ensin lainat pois

Sekä Lounasmeri että Nickström ovat molemmat huomanneet sen, että sijoittaminen on tällä hetkellä valtavan trendikästä.

– Sitä myös kritisoidaan, että onko jokaisen pakko sijoittaa. Mielestäni ei ole. Ensimmäisenä kannattaa tarkastella omaa taloustilannetta ja sitä, pystyykö nyt sijoittamaan. Jos on esimerkiksi kalliita lainoja, kuten luottokortteja tai pikavippejä, ne kannattaa maksaa ensin pois. Sijoittaminen ei ole mikään juna, johon ei enää parin vuoden päästä pääsisi mukaan, Nickström sanoo.

Neljä vinkkiä

Näin aloitat sijoittamisen

1. Mieti paljonko rahaa voit sijoittaa. Pienikin summa kuukaudessa riittää alkuun. Sijoitettavan summan kannattaa olla sen verran pieni, että sen voi huoletta sijoittaa ja antaa olla säilössä vuosiakin.

2. Päätä, mihin sijoitat. Voit sijoittaa aktiivirahastoon, jossa rahaston hoitaja päättää, mitä osakkeita tai tuotteita rahastoihin ostetaan. Aktiivisesti hoidetussa rahastossa rahaston hoitajalle pitää maksaa aina, vaikka tuotto olisi huonokin. Indeksirahastot taas ovat passiivisia. Indeksirahasto sijoittaa rahansa vertailuindeksin mukaiseen osakekoriin, eikä rahastonnhoitajaa tarvita. Voit myös ostaa suoraan haluamasi yhtiön osakkeita. Silloinkin kannattaa hajauttaa ja ostaa seuraavalla kerralla eri yhtiön osakkeita.

3. Päätä millaisella riskillä haluat sijoittaa. Pystytkö säilyttämän mielenrauhasi jos menetät rahat? Jos tulee kriisi, selviätkö sen yli myymättä omistustasi huonolla hinnalla?

4. Sijoittamisen voi aloittaa pankissa, tai perustamalla arvo-osuustilin esimerkiksi nettivälittäjä Nordnettiin.

Emmi Tuomisto
emmi.tuomisto@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi