Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Luonto

Mitä ihmettä on hiusjää? Se yleistynee Suomessa, vaikka liilatali onkin valikoiva

Ilmiötä on todettu vain lahoilla lehtipuilla.

Melko näyttävä hiusjääpehko. Kuva: Jussi Murtosaari

Hiusjäätä on havaittu Yhdysvalloissa, lähinnä maan länsiosissa, yhdessä Kanadan itäisessä provinsissa sekä Euroopassa. Täällä havainnot keskittyvät 45–55 leveyspiirin välille, lehtimetsävyöhykkeelle ja lähinnä Saksaan.

Suomen ilmasto lienee viime vuosina muuttunut hiusjään muodostumiselle otolliseksi, sillä havaintoja kotimaisesta hiusjäästä on saatu jo ainakin viitenä vuonna. Ilmiötä on todettu vain lahoilla lehtipuilla. Havupuilta havaintoja ei ole tehty lainkaan. Ilmeisesti hiusjään mahdollistava sieni, liilatali, ei menesty kuin lahossa lehtipuussa.

Näiden lisäksi säätilan on oltava tietynlainen. Sateiden ja muun kosteuden kastelemien lehtipuiden pitää saada pakkasta sen verran, että ne jäätyvät hieman pintaa syvemmältä tyynessä ja sateettomassa säässä. Nämä ehdot täyttyvät toisinaan, vaan ei välttämättä edes joka vuosi, syksyn ja talven taitteessa.

Limasienipilkkuja sormen paksuisessa oksassa. Kuva: Jussi Murtosaari

Syyspakkasessa märän lahopuun jäätyessä sen pinnalle alkaa muodostua jäätä. Mikäli puussa on liilatali, alkaa hiusjäätä muodostua sen sienirihmastojen päälle. Pakkasen ansiosta vettä tihkuu kapillaarisesti puun sisältä ja hiusjää kasvaa tyvestään. Sienirihmastoja on niin tiheässä, että ne tukevat toinen toisiaan ja voivat siten kasvaa monisenttisiksi. Sulatetussa hiusjäässä on runsaasti hiiltä, joten puusta poistuu veden mukana myös orgaanisia aineita.

Väriä päivän harmauteen löytyy muutamalta maahan pudonneelta oksalta.

Syntyprosessia on selvitetty Keski-Euroopassa ja sopivaksi hiusjään muodostumislämpötilaksi on todettu 4–10 pakkasastetta. Kylmemmässä jää kiteytyy levymäisesti. Aurinko sulattaa vain millimetrin sadasosan paksuisen hiusjään hetkessä, samoin tekee vesisade. Lumen seasta ilmiötä ei erota.

24.11., tyyni ja pilvinen päivä, pikkupakkanen. Saan aamupäivällä ystävälliseltä kollegalta arvokkaan vihjeen. Jyväskylässä Tourujoen luontopolun varrella on hiusjäätä. Tämä tieto panee päivän suunnitelmat nopeasti uusiksi.

Pääsen paikalle alle tunnissa ja totean, että vihje on enemmän kuin kohdallaan: hiusjääpehkoja on maastossa vaikka kuinka paljon.

Jokivarsi on lehtomaista ja melko koskematonta, joten lahoja lehtipuita ja niiden pudonneita oksia riittää ikuistettavaksi vaikka kuinka paljon. Kuvauskohteena hiusjää on melko helppo. Se ei ole arka tai piilotteleva. Siinä mielessä kuvaaminen sujuu mukavasti. Marraskuu harmaus ei valoilla koreile, mutta onneksi kohteet ovat sitäkin komeampia.

Tunnissa olen kuvannut mielestäni riittävän monta hiusjääkuontaloa.

Tyhjiä tuhkeloita, itiöiden purkuaukot näkyvät sienien päällä. Kuva: Jussi Murtosaari

Eläimet loistavat paikalla poissaolollaan, kohdalle osuu vain muutama puiden latvuksissa viihtynyt talitiainen. Ei kuvia.

Mutta kuvattavaa on kaikkialla, kunhan vain malttaa rauhassa katsella.

Kortille tallentuukin myöhemmin muutamia itiönsä jo maailmalle tuprutellutta tuhkeloa.

Muutamia lumikiteiden koristelemaa vaahteranlehtiä en voinut myöskään olla kuvaamatta, ne kun ovat kuin itse marraskuu.

Väriä päivän harmauteen löytyy muutamalta maahan pudonneelta oksalta, jotka ovat kuin jonkin rokon vaivaamia. Kyseessä lienee limasieni, sudenmaito. Hauskasti oranssipilkkuinen lähikuva päätyy kuitenkin kuva-arkistoni piristykseksi: harmaa päivä saa odottamattoman mukavan säväyksen.

Aina siis löytyy jotain, jopa marraskuussa, kunhan vain kampeaa itsensä maastoon: nytkin sain kuvia hiusjäästä, jonka arvoituksen selvittäminen vei tiedemiehiltä yli sata vuotta.

Jussi Murtosaari
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi