Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Luonto

Lokeilla on turhaan huono maine

Selkälokin ahdinkoon ja vähenemiseen on useita syitä, ihminen on niistä yksi.

Frakkipukuinen selkälokki vähenee sisävesillämme. Kuva: Risto Juvaste

Useimmiten kun lokeista uutisoidaan, uutiskynnys ylittyy, kun lokit koetaan riesaksi pihamailla, kaupunkialueella ja vaikkapa toreilla, joilta lokit hakevat ja myös saavat helposti ruokaa. Lokit rinnastetaan Hitchcockin elokuvaan Linnut.

Lokkitutkija Risto Juvaste haluaakin oikaista lokkeihin liittyviä väärinkäsityksiä, ennakkoluuloja sekä jopa pelkoa ja vihaa.

Lokit niputetaan helposti yhteen ja puhutaan vain ”lokeista”. Suomessa pesii kuitenkin kuusi hienoa ja erilaista lokkilajia. Niistä koko maailman lokeista pienin, kaunis mustapäinen pikkulokki, pyydystää veden päältä keikkuen hyönteisiä.

Selkälokkia pidetään suomalaisimpana lintuna

Naurulokki on tummanruskeapäinen kosteikkojen ja luotojen kolonialintu. Naurulokkiyhdyskunnasta hyötyvät esimerkiksi vesilinnut, jotka saavat pesiä rauhassa, kun naurulokit pitävät yllä turvallisuutta ja äkkäävät mahdolliset uhkaavat pedot ilmoittaen niistä vesilinnuille.

Kalalokki kuuluu erottamattomana osana sisävesillemme. Se on Juvasteen mielestä ”jokapaikanlokki”, jonka ääni yhdessä kuikan kaihoisan huudon ohella kuuluu suomalaisen kesän järvitunnelmaan.

Harmaalokki hakee joskus ravintoa nauru- ja kalalokin ohella toreilta ja kaatopaikoilta sekä muista urbaaneista ympäristöistä. Jätehuollon muuttuessa ja kierrätyksen kohentuessa harmaalokin määrät ovat kuitenkin vähentyneet.

Merilokki on lokeistamme suurin, se on yksinäinen saaristoluotojen kuningas.

Selkälokki on hienostunut ”frakkipukuinen” lintu. Sitä pidetään linnuistamme kaikkein suomalaisimpana johtuen lajin levinneisyysalueesta.

Selkälokki suurin huolenaihe

Suomessa pesii lajin mustaselkäinen alalaji fuscus, jonka levinneisyysalue rajoittuu maamme lisäksi vain Itämereen, Ruotsiin, Pohjois-Norjaan, Karjalan tasavaltaan ja Vienanmereen.

Juuri selkälokki on lokkilajeista se, josta Risto Juvaste on samalla sekä eniten kiinnostunut että eniten huolissaan.

– Selkälokin populaatiot ovat romahtaneet. Se luokitellaan jo erittäin uhanalaiseksi, hän sanoo.

Suomessa selkälokkeja pesii enää 7 000 paria, mutta määrä vähenee kaiken aikaa. Selkälokkeja on jo vähemmän kuin laulujoutsenia tai liito-oravia. Koko maailman fuscus-kanta on vain 20 000 paria.

Alalajin fuscus selkälokki voidaan rinnastaa saimaannorppaan, joka on norpan alalaji. Norpalla ei lajina ole hätää kuten ei selkälokillaan, mutta sekä fuscus-selkälokilla että saimensis-norpalla onkin sitä enemmän.

– Molemmat vaativat erityissuojelua, Juvaste sanoo.

Hänen mukaansa selkälokin parimäärät ovat puolittuneet 1990-luvulta.

– Kun poikasia ei ole tullut, parannusta parimääriin ei ole ainakaan lähivuosina tulossa, sillä selkälokit pesivät ensi kerran yleensä vasta nelivuotiaina, Juvaste kertoo.

Selkälokin kannan romahdukseen on useita eri syitä, jotka ovat vaikuttaneet siihen eri aikakausina. Sotien jälkeen munia kerättiin syötäväksi. Metsäteollisuuden elohopeapäästöt heikensivät munia lokkien syömien kalojen välityksellä.

Edelleenkin ympäristömyrkyt aiheuttavat ongelmia lisääntymiskäyttäytymisessä.

Pienpedot, kuten supikoira ja minkki, ovat lisänneet saalistustaan. Pienpedot tuhoavat kolonian usein totaalisesti.

Petolinnut ja ilkivalta kiusana

Petolinnut ottavat omansa. Sisämaassakin lisääntyneet merikotkat ovat tuhonneet selkälokkien pesintöjä.

Elokuussa Etelä-Suomen Sanomat kirjoitti, että merikotkien pesintä on onnistunut Hollolassa ja Orimattilassa. Kyseessä oli Päijät-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen mukaan ensimmäinen kerta, kun merikotkien onnistunut pesintä oli vahvistettu Päijät-Hämeessä.

Myös harmaalokin, varisten ja korppien poikastappiot ovat lisääntyneet. Veneilijät ovat niihin joskus välillisenä osasyynä, sillä ne nostavat selkälokit lentoon pesiltään, jolloin mainitut lajit pääsevät iskemään suojaamattomiin pesiin.

Ilkivaltaakin esiintyy. Rauhoittamattomia harmaa- ja merilokkeja ammutaan 1.8. alkaen treeniriistaksi.

– Tällöin varmasti ammutaan myös paljon selkälokkeja, sillä nuoria lokkeja ei voi erottaa lajilleen, ja lentävien aikuistenkin tunnistaminen ampumatilanteessa on kyseenalaista. Pesinnän rauhoitusaikaa pitäisi jatkaa ainakin kuukaudella, jotta pääosa selkälokeista ehtisi lähteä muutolle.

Suomen riistakeskuksen antamista poikkeusluvista lokkien ampumiseen jäteasemilla ja turkistarhoilla on yleensä valitettu hallinto-oikeuteen. Kuitenkin Juvasteen mukaan usein turhaan, sillä hallinto-oikeudet useimmiten toteavat vain, että riistakeskuksella on oikeus päättää asiasta, vaikka päätös perustuu lähinnä hakijan perusteluihin.

– Luvat siis yleensä myönnetään, jos metsästäjät ruksaavat lomakkeeseen perusteeksi ”kansanterveyden ja yleisen turvallisuuden turvaaminen”, vaikka todellista uhkaa tai tartuntoja ei ole Suomessa todennettu, Juvasta sanoo.

Rahantekoa kenneltoiminnassa

Lokit eivät mitenkään vaikuta kansanterveyteemme, olivat linnut rauhoitettuja tai rauhoittamattomia.

– Rauhoitetuille linnuille pätevät samat poikkeuslupaperusteet, mutta ely-keskukset myöntävät ampumislupia vain poikkeustapauksissa toisin kuin riistakeskus rauhoittamattomille linnuille, Risto Juvaste kertoo.

Juvasteen mukaan todellinen syy on usein treeniriistan hankinta koirien koulutukseen tai huviammuskelu.

– Saadulla ”terveydelle vaarallisella” saalilla jopa tehdään rahaa kenneltoiminnassa.

Suomessa pesivät selkälokit ovat pitkän matkan muuttajia, jotka talvehtivat kaukana keskisessä Afrikassa, onpa yksi yksilö tavattu Etelä-Afrikassakin. Juvaste tapasi Savonlinnassa lukurengastamansa selkälokin Viktoriajärvellä vuonna 2005. Seuraavana kahtena kesänä hän tapasi saman yksilön Joensuun ja Outokummun jäteasemilla.

Muut lokkilajit talvehtivat valtaosin Euroopassa.

Hannu Kauhanen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi