Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Luonto

Luontovalokuvaaja mieleenpainuvista hetkistään: "Upean tiilenpunaisen kuovisirrin kohtaaminen on aina hieno elämys, kuvaaminen jo juhlaa"

Kuovisirrit jättävät Suomen viimeistään lokakuussa.

Vaihtopukuinen kuovisirri ja pikkutyllejä. Laukaassa 2019. Kuva: Kuva: Jussi Murtosaari

Arktiset kahlaajat piristivät keskikesän muuten melko hiljaista lintumaailmaa. Hätäisimpien lajien syysmuutto oli täydessä vauhdissa jo heinäkuussa.

Kiivas pesimäkausi arktisella tundralla kestää lyhyimmillään vain hieman reilun kuukauden. Kuovisirri on yksi nopeimmista lajeista. Ensimmäiset tulijat ovat vanhoja lintuja, ja toisinaan niitä pääsee ihailemaan jopa täydessä juhlapuvussa.

Upean tiilenpunaisen kuovisirrin kohtaaminen on aina hieno elämys, kuvaaminen jo juhlaa. Nuoret linnut seuraavat emojaan pienellä viiveellä elokuusta alkaen. Viimeisetkin kuovisirrit jättävät Suomen lokakuussa.

Laji on sisämaassa aina vähälukuinen harvinaisuus, mutta Pohjanlahden rannikolla säännöllinen ja toisinaan jopa melko runsaslukuinen. Itse olen törmännyt lajiin valitettavan harvoin, enkä läheskään joka vuosi.

Sirriparvi, jossa lentää useita suo-, kuovisirrejä ja pari pikkusirriä. Siikajoki 2017. Kuva: Jussi Murtosaari

Laukaa 10.7.2015, kaunis kesäpäivä. Laajalahden hupenevalle lietteelle oli ilmaantunut neljä aikuista kuovisirriä. Linnut pitivät siestaa rannan leskenlehtikasvuston seassa.

Hivutin itseni pikkuhiljaa lähelle rantaviivaa ja jäin istuskelemaan penkalle. Hetken sirrit ihmettelivät touhujani, mutta totesivat tulijan lopulta vaarattomaksi. Kuvaaminen sujui alkuun hyvässä yhteisymmärryksessä ja sain mukavia ruutuja juhlapukuisista linnuista.

Puolen tunnin jälkeen mallit kyllästyivät ja kävivät päiväunille kesken kuvausten. Tuskin ne olivat aiemmin ihmistä edes nähneet ja eivät siten juurikaan minusta välittäneet.

Juhlapukuinen kuovisirri on upea tiilenpunainen ilmestys. Laukaa 2015. Kuva: Jussi Murtosaari

Siikajoki 12.7.2017, sumuinen ja sateinen päivä. Munahieta on tunnettu kahlaajapaikka, ja sumuinen sää kahlaajien muuttoaikaan saattaa kerätä ja pysäyttää suuriakin lintumassoja sopiville levähdyspaikoille.

Muutto ei ehkä ollut vielä kiivaimmillaan, mutta rannalla oli kuitenkin muutamia kymmeniä kahlaajia. Sirrit olivat lyöttäytyneet yhteen suureen parveen, jossa oli useampiakin lajeja. Eniten liikkeellä oli ollut mustavatsaisia suosirrejä, pikkusirrejä oli vain muutama, mutta kuovisirrejä lähes yhtä paljon kuin suosirrejä.

Sirriparvi pyöri rannassa hieman levottomana, mutta poikkesi toisinaan aivan kelvollisella kuvausetäisyydelläkin. Valitettavasti parvissa on mukana aina joku muita arempikin yksilö, joka ei oikein mahdollista suoraa lähestymistä. Yksittäiset linnut ovat yleensä helpompia kuvattavia.

Kuvassa poseeraa jo hieman vaihtopukuinen kuovisirri Laukaassa heinäkuussa. Kuva: Jussi Murtosaari

Laukaa 18.7.2019, puolipilvinen alkuilta. Siikajärveltä oli löytynyt aamupäivällä Keski-Suomen vuoden ensimmäinen ja toistaiseksi myös ainut kuovisirri. Lintu keräsi heti alkuun melkoisen joukon ihailijoita.

Pienen totuttelun jälkeen paikalla vierailevat retkeilijät saavuttivat linnun kanssa riittävän yhteisymmärryksen, ja kuviakin saatiin.

Paikalla oli samana iltana hetken myös yksi lapinsirri ja muutama pikkutylli. Tämä kuovisirri oli jo osittain vaihtopukuinen, eli osa punaisesta juhlapuvusta oli jo vaihtunut vaaleaan talvipukuun. Kyse oli siis vanhasta linnusta, sillä nuoret linnut saavat heti alkuun talvipuvun. Lintu selvästi mieltyi Siikajärveen ja ilahdutti paikallisia lintuharrastajia sen rannoilla vielä seuraavat neljä päivää.

Lue myös: Yli sata halusi mukaan kestävän elämäntavan kokeiluun Päijät-Hämeessä
Lintulaji

Kuovisirri

Kuovisirriä tavataan Suomessa säännöllisesti, mutta vain läpimuuttajana. Se ei siis pesi meillä, mutta käyttää erityisesti Pohjanlahden rantalietteitä levähdys- ja ruokailupaikkoina. Lajin pesimäpaikat ovat arktisella Siperian tundralla, lähellä Jäämeren rannikkoa.

Talveksi kuovisirrit siirtyvät trooppiseen Afrikkaan. Kevätmuutto on lyhyt ja osuu touko–kesäkuun taitteeseen. Juhlapukuiset linnut ovat komeita, mutta keväällä niitä näkee vain harvoin. Laji on pääosin yömuuttaja ja silloinkin parvet menevät korkealla ja kovaa.

Pesiminen sujuu ripeästi. Naaras munii neljä munaa pieneen maasyvennykseen. Molemmat emot hautovat kolmisen viikkoa ja poikaset ovat jo kuoriutuessaan hyvin kehittyneitä. Laji on pesäpakoinen, eli poikaset siirtyvät lähes välittömästi pesästä maastoon etsimään ravintoa. Ne kehittyvät nopeasti ja ovat lentokykyisiä jo reilussa parissa viikossa.

Ensimmäiset vanhat linnut aloittavat syysmuuton jo heinäkuun alkupuolella. Nyt niillä ei ole aivan yhtä kova kiire, ja lintuja nähdään keskikesällä paljon enemmän kuin keväällä, toisinaan jopa sisämaassa.

Jussi Murtosaari
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi