Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Luonto

Ampiaiset syyniin – Suomen suurin kartoitus etsii ampiaisen ja ihmisen yhteiselosta

Omalta pihalta kiinniotettu ampiainen on hyvä pakastaa ennen kuin sen lähettää tutkijoille.

Kuva: Murtosaari Jussi

Ampiaiset tekevät ihmiselle monenlaisia hyödyllisiä palveluja. Ampiaiset toimivat kasvien pölyttäjinä, siementen levittäjinä ja hyötykasvien tuholaisten saalistajina.

Ekosysteemipalveluista huolimatta ihmisen ja ampiaisten välit ovat usein tulehtuneet. Ampiaiset koetaan häiritseviksi eikä niiden pesiä haluta asuinrakennusten läheisyyteen. Ampiaisen pistoja pelätään. Pisto onkin kivulias ja allergiselle jopa hengenvaarallinen.

Ampiaisten ja ihmisten välisestä rinnakkaiselosta ja kohtaamisista saadaan lähivuosina lisää tietoa, kun Jyväskylän ja Turun yliopistojen yhteinen AMPASE-tutkimushanke etenee. Kolme vuotta kestävää hanketta rahoittaa Koneen säätiö.

– Ensimmäisen vuoden aikana keskitymme ampiaisten perusbiologian tutkimiseen. Mehiläisten merkityksestä pölyttäjinä tiedetään paljon. Nyt tutkimme, mikä rooli ampiaisilla on pölyttämisessä ja missä kasveissa eri lajien ampiaiset vierailevat, kertoo dosentti Atte Komonen Jyväskylän yliopiston Bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.

Ampiainen laskostaa siipensä pituussuunnassa, kun taas mehiläisellä siivet ovat levällään. Kuva: Peltonen Raimo

Ilmastonmuutos tuo uusia lajeja

Suomessa elää toistakymmentä yhdyskunta- ja lähes 30 erakkoampiaislajia. Tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat lähinnä yhdyskunta-ampiaiset. Ne tekevät pyöreitä pesiä esimerkiksi huussin kattoon tai autotalliin. Osa yhdyskunta-ampiaisista tekee pesänsä maan sisään.

Tutkimuksessa kartoitetaan, mitä ampiaislajeja Suomessa erityisesti esiintyy.

Komosen mukaan tutkijoita kiinnostaa muun muassa herhiläisen tilanne. Isokokoinen herhiläinen oli vielä 1900-luvun alussa hyvin yleinen Suomessa, mutta se hävisi sukupuuttoon viime vuosituhannen puolivälissä.

– Nyt se on leviämässä kaakon suunnasta takaisin Suomeen. Ilmastonmuutos tuo meille myös uusia ampiaislajeja. Saksanampiainen on yksi tällainen tulokas.

Mehiläinen on karvaisempi kuin ampiainen ja sen raidoitus muodostuu karvoista. Mehiläisellä on myös siitepölyvasu takanilkassa. Kuva: Uusisilta Marjatta

Kiinniotettu ampiainen pakkaseen

Ampiaisten ekologiaan päästään kiinni, kun tiedetään, missä ampiaisia elää ja liikkuu runsaasti. Tutkimuksen aikana kerätään ampiaisnäytteitä ympäri Suomea. Mukana ovat muun muassa biologiset tutkimusasemat eri puolilla Suomea ja joukko hyönteisharrastajia. Jyväskylässä lähes 30 pihaan laitetaan ampiaisille olutpyydykset kesän ajaksi.

Suomen suurimpaan ampiaiskartoitukseen voi osallistua kuka tahansa kansalainen. Tutkimuksen verkkosivuilla www.ampase.fi on tarkat tiedot siitä, mihin omia ampiaishavaintoja, ampiaispesien ja ampiaisten valokuvia sekä ampiaisnäytteitä voi lähettää.

– Kiinniotettu ampiainen on hyvä pakastaa, minkä jälkeen sen voi lähettää tutkijoille vaikka tulitikkurasiassa, Komonen neuvoo.

Tutkija tarkentaa, että yhdeltä pihalta riittää yksi yksilö. Ampiaisten kanssa täytyy muistaa oma turvallisuus, jotta ei altistu pistoille. Ampiaisia pitää aina lähestyä rauhallisesti ja ilman meteliä.

Aikuiset ampiaiset tarvitsevat hiilihydraattipitoista ravintoa ja siksi ne hakeutuvat esimerkiksi juomalasiin, jossa on makeaa juomaa. Mehu- tai siiderilasista voi siten napata hyönteisen.

Työläisampiaisen elinkierto kestää vain yhden kesän verran. Elokuussa kuolleita ampiaisia on helppo kerätä myös tutkimuksen tarpeisiin.

Dosentti Atte Komonen tarkistaa, onko Ylistönmäen ampiaispyydykseen jäänyt yhtään ampiaista. Samanlaisia olutpyydyksiä viritetään noin 30 pihaan Jyväskylässä. Kuva: Risto Aalto

Vinkkejä pihalle ja mökille

Ampiaishavaintojen ja -näytteiden analysoimisen jälkeen alkavat haastattelut, joissa pureudutaan tarkemmin ihmisten ja ampiaisten dynamiikkaan.

Atte Komosen mukaan yksi näkökulma on selvittää, miten tieto ampiaisten ekologiasta vaikuttaa niihin suhtautumiseen ja miten ihmiset ja ampiaiset voisivat elää rauhassa myös urbaanissa ympäristössä.

Herhiläinen on leviämässä kaakon suunnasta takaisin Suomeen.

Tutkijalla on pari käytännön vinkkiä, joita kannattaa jo nyt kokeilla omalla pihalla tai mökillä.

– Ulos ei kannata jättää ruokajätteitä tai juomia esille, sillä ne houkuttelevat ampiaisia. Alkukesästä kaikki ampiaiset ovat kuningattaria, joten teoriassa kuningattaren tuhoamalla voi välttyä uusilta jälkeläisiltä.

– Jotkut ovat huomanneet, että eri tavalla valmistetut tekopesät ovat karkottaneet ampiaisia pois pihapiiristä. Tästä ei ole kuitenkaan tieteellistä näyttöä.

Ampiainen

Suomessa elää kymmeniä ampiaislajeja

Ampiainen kuuluu myrkkypistiäisiin, kuten myös mehiläiset, kimalaiset ja muurahaiset. Ampiaiset jaetaan yhdyskunta- ja erakkoampiaisiin. Yhdyskunta-ampiaisia elää Suomessa 12 lajia ja erakkoampiaisia 29 lajia.

Kaikilla ampiaisilla on vahvat leuat, kaksi läpikuultavaa siipiparia, keltamusta pigmenttiväri takaruumiissa ja myrkkypistin.

Suurimpia ampiaisia ovat herhiläiset. Kuningatarherhiläinen voi olla lähes neljä senttiä pitkä.

Tavallinen piha-ampiainen on noin 1,3 sentin kokoinen.

Aikuiset ampiaiset syövät kukkien mettä. Ampiaiset saalistavat myös muiden hyönteisten toukkia ja aikuisia omille toukilleen ravinnoksi. Ampiainen tappaa ja silpoo saaliinsa leuoillaan.

Ampiaiskuningatar valmistaa pesän repimällä leuoillaan esimerkiksi puun pintaa ja sotkemalla siihen sylkeä. Pieniä kennoja voi olla loppukesästä jopa satoja suojakuoren sisällä.

Monet hyönteiset, kuten kukkakärpäset, matkivat ampiaisen keltamustaa väritystä, sillä varoitusväri suojaa joutumasta esimerkiksi lintujen ruuaksi.

Chiméne Bavard
chimene.bavard@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi