Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Luonto

Arno Kasvi: Mistelin tulo on merkki ilmastonmuutoksesta

Kasvitieteilijä kehottaa suvaitsevaisuuteen – "Ei vielä ole vallannut niin että häiritsee".

Luontokuvaaja Jussi Mustosaari kuvasi mistelin Turussa toukokuussa 2018. Lehmus on ulkomaillakin tavallinen isäntäpuu, muita ovat poppeli ja pihlaja. Kuva: Jussi Murtosaari

Suomalaiset tuntevat mistelin kahdesta asiasta: sarjakuvista ja joulusta. Voittamattomien gallialaisten tietäjä Akvavitix kerää misteliä Asterix-sarjakuvissa ja mistelin alla myös suudellaan. Saksassa ja Englannissa misteli on yleinen joulukoriste.

Misteli on puoliloisena elävä puuvartinen pensas, joka asettuu puun oksille ja imee sen ravinteita itselleen. Sen alla suudellaan, koska sillä uskotaan olevan taikavoimia, niin pahojen henkien karkottajana kuin hedelmällisyyden lisääjänä. Taikajuoman ainesosana se näyttää lisäävän voimia.

Moni naapurimaassa Tukholmassa autolla ajellut on saattanut huomata, että sikäläisissä puissa misteliä on jo paljon, se näkyy erityisen hyvin lehdettömänä aikana. Vanhankaupungin joulutorilla sitä myytiin koristeena. Ja mikä tulee Ruotsiin, tulee ajan mittaan myös Suomeen. Mistelistä on alettu tehdä havaintoja myös meillä.

Leviää lintujen mukana

Misteli leviää lintujen matkassa. Linnut syövät kasvin valkoiset marjat, joiden sisällä siemenet ovat liimamaisen aineen peittäminä. Kun lintu kakkii esimerkiksi puun osalla istuessaan, uloste liimaantuu puuhun ja isäntäkasvi on saanut seuralaisen.

Mistelistä on tehty ja pyydetty kansalaisilta havaintoja. Ja niitä on myös saatu, kertoo mistelin levinneisyyttä selvitellyt kasvitieteilijä Arno Kasvi.

– Misteliä on löydetty Turusta, Naantalista, Kaarinasta ja Raisiosta, hän luettelee.

Kasvi on käynyt omin silmin toteamassa pihlajassa kasvavan mistelin Jokioisissa. On myös huhuttu Tampereella kasvavista, ilmeisesti kylvetyistä misteleistä.

Arno Kasvi toteaa, että mistelin leviäminen pohjoiseen on taattu merkki ilmastonmuutoksesta. Sitä on saattanut olla metsissä jo aikaisemmin, sitä ei vain ole huomattu.

– Euroopassa sitä on aina puistojen puissa ja on sitä saattanut olla Suomessakin. Misteli on paitsi loinen, se on myös hyötykasvi. Siitä tehdään esimerkiksi liimaa, hän huomauttaa.

Turhaa demonisointia

Suomessa on jo ehditty pohtia, onko mistelin tulo uhka vai mahdollisuus. Eli onko se kiva juttu vai onko meillä taas yksi uusi vieraslaji, joka valtaa kotoperäisiltä kasveilta alaa.

– Ihan turhaan demonisoidaan sitä. Eipä misteliä vielä ole puissa niin että se näkymää häiritsee, Arno Kasvi tokaisee.

Hän muistuttaa, että kaikki vieraslajit eivät ole pahasta ja löytää plussaa jopa lupiinista, joka viime vuosina on julistettu lähes maantuholaiseksi.

– Lupiini on kuitenkin erittäin merkittävä hyönteiskasvi. Se jaksaa kukkia jopa kylminä ja sateisina kausina ja siksi tärkeä hyönteisille.

Mervi Pasanen
mervi.pasanen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi