Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Luonto

Karhu ei ole enää uhanalainen laji vaan päinvastoin: se elää huippuvuosiaan – Lahden seudulla vain pari mesikämmentä

Karhujen määrä on 50 viime vuoden aikana kymmenkertaistunut.

Karhunaaraat synnyttävät pentuja pääsääntöisesti joka toinen vuosi. Kuva: Jussi Murtosaari

Suomen karhut elävät nyt kulta-aikaa. Karhujen määrä on 50 viime vuoden aikana jopa kymmenkertaistunut. Koko Suomessa arvioidaan elävän 1 800–2 000 karhua ja karhun voi tavata manner-Suomessa melkein missä tahansa.

Karhu luokiteltiin pitkään uhanalaiseksi eläimeksi, mutta vuonna 2015 luokittelu muutettiin ”silmälläpidettäväksi”.

– Yhtenä syynä statuksen muuttamiseen on vahva yhteys itärajan taakse. Venäjältä tulevat karhut pitävät Suomen karhukannan geneettisesti monimuotoisena, toteaa tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskuksesta.

Karhu ollut haluttua riistaa

Tänä päivänä karhukannan kokoa seurataan aktiivisesti, mutta on mahdotonta sanoa, paljonko karhuja oli esimerkiksi 500 vuotta sitten. Se kuitenkin tiedetään, että 1700-luvulla karhuja metsästettiin niin paljon, että 1800-luvun lopulle tultaessa karhut olivat hävinneet Etelä-Suomesta ja 1900-luvun alussa myös Keski-Suomesta.

Karhu on ollut aina haluttua riistaa, mutta aikanaan aktiivisen metsästyksen taustalla vaikuttivat pakottavat syyt.

– Menneinä vuosisatoina Suomessa oli paljon pientiloja, joille yhdenkin lehmän menettäminen karhulle oli dramaattinen takaisku, Kojola sanoo.

"Suomessa hyvä aktiivisen kannanhoidon malli"

Karhut ovat aina kulkeneet suvereenisti itärajan poikki ja vaikuttaneet Suomen karhukantaan, mutta vasta 1970-luvulla käynnistyneet rauhoitustoimet alkoivat tuntuvammin lisätä karhujen määrää.

Ilpo Kojola kertoo, että tietyt Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan riistanhoitoyhdistykset päättivät rauhoittaa karhun ajatuksena, että alueesta muodostuisi myöhemmin haluttu metsästyskohde.

– Keskeisin vaikutus on silti ollut vuonna 1993 säädetyllä metsästyslailla. Tuolloin karhun metsästykseen otettiin kestävyyden periaate. Metsästyksen on tapahduttava kantaa vaarantamatta.

Nykyisin karhukantaa verotetaan 8–10 prosenttia vuosittain. Syksyllä 2018 karhuja kaadettiin enemmän, koska etenkin Pohjois-Karjalassa on nähty tarvetta kannan hienoiseen leikkaamiseen.

– Mielestäni Suomessa on hyvä aktiivisen kannanhoidon malli. Tietoa karhukannan koosta kerätään aktiivisesti ja kehitykseen reagoidaan, Kojola sanoo.

Tutkimusprofessorin mukaan osa karhuista osaa väistää metsästäjää viettämällä metsästysajan Venäjän puolella. Kokeneet karhut reagoivat metsästysajan alkamiseen, koska ne aistivat jonkin muuttuneen elinympäristössä.

Vielä ei tarkkaan tiedetä, millaisia viestintäkeinoja karhuilla on, mutta mahdollisesti karhut tunnistavat esimerkiksi lajikumppaneiden stressitilan hajuaistinsa avulla.

Naaraat synnyttävät pentuja joka toinen vuosi

Karhu on melko hidas lisääntymään verrattuna muihin suurpetoihin, mutta syntyvillä pennuilla on Suomen oloissa erittäin hyvä todennäköisyys selvitä aikuisikäiseksi asti.

Naaraat synnyttävät pentuja pääsääntöisesti joka toinen vuosi. Ensimmäiset pennut tehdään noin kolmivuotiaana ja viimeiset noin 20-vuotiaana. Yhden kesän pentueessa on keskimäärin 2,5 pentua.

– Karhuilla ei ole pariuskollisuutta eli naaras voi paritella saman kesän aikana useamman uroksen kanssa. Taustalla voi olla ajatus, että näin naaraat turvaavat pentujensa elämän. Vieraat urokset saattavat surmata pentuja, koska ne haluavat saada naaraan jälleen paritteluhalukkaaksi, Ilpo Kojola kertoo.

Tietoa karhukannan koosta kerätään aktiivisesti ja kehitykseen reagoidaan. Ilpo Kojola

Alkukesästä karhu- ja ihmisasukkaat ovatkin välillä napit vastakkain, kun emokarhut hakeutuvat ihmisasutuksen lähelle. Vaikka villieläimen tulo pihapiiriin ei ole aina ihmiselle mieluisaa, kyseessä on karhun tapa suojella poikasiaan.

– Naaras hakee turvaa uroksilta ja ottaa riskin tulla ihmistä lähelle suojatakseen jälkeläisiään.

Kojolan mukaan ruotsalaistutkijat ovat havainneet naaraskarhuilla myös muunlaisia keinoja varmistaa pentujen tulevaisuus ja hyvinvointi.

– On havaittu, että samoilla alueilla asuvat äidit ja tyttäret synnyttävät vuorovuosin jakaakseen elinpiirinsä resurssit tasaisesti.

Päijät-Hämeessä pieni karhukanta

Kun esimerkiksi Keski-Suomen karhukantaan kuuluu noin 130 karhua, pyörii Lahden seudun riistanhoitoyhdistyksen alueella vain yksi tai kaksi karhua.

– Nekin liikkuvat hyvin laajalla alueella aina Etelä-Savon rajalta Uudenmaan puolelle. Viime vuosina olemme saaneet karhuista jonkin verran havaintoja Asikkalasta ja Vierumäeltä. Toukokuussa 2017 poliisi joutui lopettamaan Hollolassa asutusalueelle ajautuneen karhun, Lahden seudun riistanhoitoyhdistyksen Lasse Perttola kertoo.

Pienen karhukannan takia alueella ei ole koskaan haettu karhunkaatolupia eivätkä eläimet toisaalta ole aiheuttaneet ihmisille tai ympäristölle merkittävää harmia. Jos kanta kasvaisi, karhut voisivat Perttolan mukaan tuhota esimerkiksi maataloudelle tärkeitä rehupaaleja tai tarhaajien mehiläispesiä. Tällä hetkellä ainoa ongelma on se, jos karhu ajautuu useamman kerran tiheään asutulle taajama-alueelle.

– Silloin kannattaa soittaa heti hätäkeskukseen. Luonnossa karhun tavatessaan kannattaa pitää ääntä ja meteliä, jotta karhu havaitsee ihmisen. Terve karhu väistää ihmistä eikä uhkaa henkeä, jos se ei koe itseään ahdistetuksi. Kyllä ihmisenkin kannattaa metsässä pyrkiä väistämään karhua, Lasse Perttola muistuttaa.

Pia Tervoja
Chiméne Bavard
chimene.bavard@mediataloesa.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi