Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Luonto

Jaksakaa vain kolata kinoksia – saimaannorpan talvikanta kasvaa vähitellen, mutta vaarana on edelleen sattumasukupuutto

Täsmätoimilla tulevaisuus kääntyi toiveikkaammaksi. Norpan leviämiseen pohjoisemmaksi voi mennä vielä paljon aikaa.

Keinopesäkinokset ovat osoittautuneet toimiviksi. Luontoyrittäjä Elina Enho organisoi talkoita Haukivedellä jo viisi vuotta sitten. Kuva: Tuire Punkki

Saimaannorpalla menee jo paremmin. Lämpiminä, huonolumisina talvina nyykähtänyt hyljekannan kasvu on palannut turvallisemmalle uralle. Tunnelma on vähintään varovaisen optimistinen.

Kuutteja on syntynyt jo kolmena perättäisenä talvena yli 80. Talvikanta kasvaa 10-20 norpalla ja vuodeksi 2025 asetettu 400 yksilön välitavoite rikkoutuu ilman yllätyksiä jo tänä vuonna.

– Optimismiin on ehdottomasti aihetta. 2000-luvun pitempi trendi on jatkuvaa, hidasta kannan kasvua, sanoo Metsähallituksen ylitarkastaja Tero Sipilä, jolla on takanaan jo lähes 40 vuoden ura norpan tutkimuksessa ja suojelussa.

Ilmastonmuutos on uhka, mutta ei ylivoimainen ihan heti.

– On kaksi etua, jotka suojaavat. Saimaa koostuu pienistä selkävesistä, jotka jäätyvät rannasta rantaan. Jo viisi senttiä jäätä riittää.

– Toiseksi idässä on kylmempi mannerilmasto. Esimerkiksi Merenkurkussa hylkeillä on huonommat olot.

Konkreettiset suojelutoimet auttaneet

Kuva: Mikko Pitkänen

Tyhjästä hyvä käänne ei syntynyt. Tehokkaat suojelutoimet ovat tepsineet, Sipilä arvioi.

– Kalastusrajoituksia laajennettiin voimakkaasti seitsemän vuotta sitten, alle 700 neliökilometristä noin 2000:een. Se päätös näkyy nyt. On päästy niin hyvään tilanteeseen, ettei ainakaan kuuttien kalanpyydyskuolleisuus kantaa romahduta.

Kalastusrajoituksia myös kritisoitiin voimakkaasti, mutta vastustus on vähentynyt. Toinenkin nyttemmin onnistuneeksi osoittautunut toimi sai osakseen epäilyjä ja naureskelua.

Apukinosten kolaaminen norppien pesintäpaikoille on leikannut poikasten pesäkuolleisuutta hyvin tehokkaasti, Tero Sipilä sanoo. Huonoina talvina poikaskuolleisuus on noussut lähes 30 prosenttiin, mutta nyt on päästy jopa alle 10:een.

Kaksi aluetta on turvassa sattumasukupuutolta. Metsähallituksen ylitarkastaja Tero Sipilä

Näin pelastuneet kuutit ovat kasvaneet sukukypsiksi 5-6 vuodessa ja lisäävät nyt kantaa osaltaan.

– Jos jompikumpi suojelutoimista pettää, kasvu leikkautuu. Ehkä 1-2 vuotta menisi jollain tavalla ilman apukinoksia, mutta käytännössä niitä tarvitaan joka vuosi. On varauduttava siihen, että se on jokatalvinen työ.

Tämän talven tilannetta tarkastellaan näinä aikoina. Todennäköisesti kinoksia on tehtävä, muttei ihan joka paikkaan, Sipilä arvioi.

Vapaaehtoisia työhön on hyvin tarjolla ja rahoituskin taas järjestyksessä. EU:n Life-rahoitus päättyi viime vuoden lopussa, mutta toiveet uuden kauden alkamisesta syksyllä ovat vahvat. Eduskunta ja kaksi yksityistä säätiötä tulivat avuksi pahaan kohtaan sattuneen rahakatkoksen kuromisessa, Sipilä iloitsee.

Sattumasukupuutto on edelleen riski

Yksittäisiä kuutteja on alkanut syntyä uusille järville, mutta yli puolet hylkeistä elää Pihlajavedellä ja Haukivedellä. Vuonna 1995 asetettu 400 yksilön välitavoite on vain välitavoite.

– Jos alueella on alle 30 norppaa ja syntyvyys vähemmän kuin kuusi, kanta voi ajautua sukupuuttoon ihan sattumalta. Nyt meillä on kaksi aluetta, jotka ovat turvassa sattumasukupuutolta. Nyt voi olla vähän huolettomammin mielin.

Varkauden ja Heinäveden yläpuolelle eläin ei ole levittäytynyt, vaikka se pääsee kyllä kanavista tai tarpeen tullen tierummuistakin.

– Norppa synnyttää mielellään samoihin paikkoihin. Leviämispainetta ei vielä ole, kanta on Pohjois-Haukivedelläkin sen verran harva. Nykyisellä kannan kasvulla siihen menee vähintään viisi vuotta. Puruvedelläkin meni noin 10 vuotta ensimmäiseen kuuttiin ja Luonterilla noin 20 vuotta ensimmäisestä talvehtijasta.

Saimaannorppa

Uhattuna yhä

Saimaannorppa (Phoca hispida saimensis) on erittäin uhanalainen ja erityisesti suojeltava hyljelaji.

Laji sopeutui järviympäristöön Itä-Suomen järvien ja Itämeren yhteyden katkettua maan kohotessa jääkauden jälkeen noin 8 000 vuotta sitten.

Norppakanta pieneni 1980-luvun alkupuolelle asti, pienimmillään selvästi alle 200 yksilöön.

Pesimäalueiden turvaamisella, kalastusrajoituksilla ja pesäkinosten kasaamisella kanta on saatu toipumaan noin 380 yksilöön.

Synnyttäviä emoja arvioidaan olleen 77 vuonna 2005 ja jo 109 vuonna 2018. Kuutteja syntyy nyt vuosittain yli 80.

Viime talvena norppaemoille kolattiin 286 apukinosta. Noin 60 prosenttia kuuteista on viime vuoina syntynyt apukinoksiin.

Verkkokalastusrajoituksia laajennettiin vuosina 2010 ja 2011 noin 700 neliökilometristä noin 2000:een. Nyt rajoitusala on miltei 2700 km².

Maa- ja metsätalousministeriö maksaa osakaskunnille korvauksia kalastusrajoituksista noin 300 000 euroa ja Saimaan alueen ammattikalastajille tulonmenetyksestä noin 80 000 euroa vuodessa.

Martti Ripaoja
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi