Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Luonto

Lämmin syksy: siileistä osa käyttää jatkoajan ravinnon etsintään, talvipaino lähentelee kiloa

Pitkä ja lämmin syksy ei vaikuta karhujen rutiineihin lainkaan.

Ensiksi tankattiin 400 grammaa kissanruokaa, lohimuhennosta. Sitten hörpätään raikasta vettä.

Marraskuussa on Launeen säämittausasemalla Lahdessa mitattu jopa lähes 10 asteen lämpötiloja. Alimmillaankin eli tiistaina päivän ylin lämpötila on ollut miltei kuusi astetta. Kysymys kuuluu, miten luonto tilanteeseen vastaa.

Siileistä osa on vielä hereillä ja tankkaa ahkerasti.

– Suurin osa siileistä on jo horroksessa, mutta alipainoiset ja varsinkin sairaat yksilöt saattavat olla vielä liikkeellä etsimässä ravintoa, Siili kiikarissa -asiantuntijasivuston ylläpitäjä Tiina Kinnunen toteaa.

Jotkut ovat heränneet ja alkaneet uudelleen tankkaamaan. Siili tarvitsee 800 gramman painon talven yli pärjätäkseen.

– Siilit saattavat horrostaa ja herätä tankkaamaan pitkin syksyä. Varsinkin nuoret yksilöt voivat olla hyvinkin pitkään liikkeellä.

Siili ei ole kranttu pesäpaikkojensa suhteen.

– Siili tekee pesän hyvin erilaisiin paikkoihin. Pesäpaikka on yleensä jossain rakennuksen alla, puun juuriston kolossa tai risukasassa. Pesätarpeeksi ja lämmikkeeksi siili vie pesään sammalta, lehtiä, heinää ja ohuita risuja. Lumi on erittäin hyvä eristysmateriaali. Se suojaa kovalta pakkaselta ja tuulelta.

Nykyinen rakennustapa on vähentänyt siilien majapaikkojen määrää. Umpisokkelin läpi siili ei pääse.

– Nykyään rakennukset tehdään niin tiiviiksi, ettei niiden alle oikein pääse edes siilin kokoinen eläin. Varasto- ja autotallirakennukset ovat myös melko hyödyttömiä siilien pesää ajatellen. Onneksi kuitenkin vielä jonkin verran löytyy vanhoja taloja ja piharakennuksia, joiden alle siilit pääsevät talveksi horrostamaan.

Siili tarvitsee 800 gramman elopainon talven yli pärjätäkseen.

– Siili herää horroksesta myös keskitalvella. Jokainen herääminen kuluttaa sen rasvavarastoja. Horrostaminen ei niinkään kuluta siilin keräämiä rasvavarastoja vaan noin viikoittainen elintoimintoja ylläpitävä herääminen. Jos siili herää ja saa tankata ravintoa, ei heräämistä ole suoranaista haittaa, mutta herääminen ilman ravintoa tietenkin kuluttaa tärkeitä rasvavarastoja, Tiina Kinnunen huomauttaa.

Naaraskarhut asettuvat talviunille keskimäärin jo lokakuun puolenvälin paikkeilla. Tutkimusprofessori Ilpo Kojola

Tutkimusprofessori Ilpo Kojola Luonnonvarakeskuksesta sanoo, ettei lämpö haittaa karhuja.

– Lämpimistä jaksoista en usko karhuille haittaa olevan. Ne ovat lähes kaikki unilla. Suomalaiset karhut käyvät unille päivän lyhentyessä. Säiden rooli on toissijainen.

Karhuille ei olisi etua valveilla olosta näihin aikoihin.

– Ravintoa on niukasti marjakauden jälkeen niukasti, ja valveilla oltaessa energiaa kuluu. Kun rasvavarastoa on tarpeeksi, kannattaa käydä talvilevolle.

Emonallet lähtevät unille muita aiemmin.

– Naaraskarhut asettuvat talviunille keskimäärin jo lokakuun puolenvälin paikkeilla. Tähän ajankohtaan ei näytä vaikuttavan se, onko naaraalla pentuja matkassaan.

– Talvella pentuja synnyttäneet emot lähtevät pesän luota muita vähän myöhemmin.

Uni voi lyhetä toisesta päästä.

– Muutamia karhuja on vielä liikkeellä marraskuun puolella. Jos talvet lyhenevät niin, että lumi sulaa ja kevätvihantaa löytyy nykyistä aiemmin, saattaa talviuni alkaa ajan oloon lyhenemään, Kojola ennakoi.

Timo Riistaniemi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi