Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Luonto

Ampiaiset ovat pahantekijöiden maineessa - "Ihmiset eivät tiedä, miten tärkeitä ampiaiset luonnossa ovat"

Mehiläiset ovat ihmiskunnan suosikkeja.

Ampiainen. Kuva: Hannu Kauhanen

Ihmiskunnalla on joitakin yhteisiä piirteitä, ja yksi niistä on suhtautuminen eri hyönteislajeihin. Syyskuussa julkaistu tutkimus kertoo, että maassa kuin maassa ampiaiseen suhtaudutaan negatiivisesti ja mehiläiseen positiivisesti.

Tutkimusta johtaneen University College of Londonin tutkija Seirian Sumner sanoo, että ampiaiset ovat pahantekijöiden maineessa.

Toisaalta ampiaisen aliarvostus näkyy siinäkin, että sitä tutkitaan vähän. Sitten vuoden 1980 julkaistuissa tutkimuksissa (908) peräti 97,6 prosenttia (886) käsitteli mehiläisiä ja vain 2,4 prosenttia ampiaisia.

– Ihmiset eivät tiedä, miten tärkeitä ampiaiset luonnossa ovat. Pölyttäjinä ne ovat mehiläisen veroisia, ja lisäksi ne tappavat tuhohyönteisiä, Sumner kommentoi.

Eläimetkin pelkäävät ampiaisia

Itä-Suomen yliopiston soveltavan ekologian apulaisprofessori Jouni Sorvari tutkii myös ampiaisia, osin yhteistyössä Seirian Sumnerin kanssa.

– Veikkaisin, että suomalainen tiedemaailma on samoilla linjoilla muiden maiden vastaavien kanssa. Verrattuna muihin suuriin hyönteisryhmiin, ampiaisesta on tehty hämmästyttävän vähän tutkimuksia Suomessa. Osaltani olen koettanut korjata tätä puutetta viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Ihmisten lisäksi myös eläimet pelkäävät ampiaisia.

– Ampiaisten pelko on syvällä ihmisissä mutta myös eläimissä. Ampiaisten varoitusväri, keltamustaraidoitus, on yksi luonnossa käytetyistä varoitusväreistä. Monet vaarattomat hyönteiset pyrkivät jäljittelemään ampiaisten väritystä välttääkseen saaliiksi joutumisen.

– Ihminenkin käyttää kelta–musta-raidoitusta varoittaakseen esimerkiksi matalasta oviaukosta tai huomaamattomasta kynnyksestä, Sorvari muistuttaa.

Sorvari on tutkimuksen kanssa samaa mieltä ampiaisten hyödyllisyydestä.

– Usein ajatellaan, että mehiläiset pölyttävät ja ampiaiset vain saalistavat hyönteisravintoa, mutta ei se ihan niin ole. Mesipistiäiset toki keräävät siitepölyä useimmiten takajalkoihinsa, mutta sitä ei käytetä pölytykseen vaan toukkien ravinnoksi. Pölytys tapahtuu yleensä aivan sivutuotteena. Monet kasvit ovat erikoistuneet hankkimaan pölytyspalvelunsa ampiaisilta.

Loppukesällä paljon

Ampiaisten kesä on pidempi kuin muilla.

– Loppukesällä ja syksyllä mesipistiäisten määrät ovat jo vähenemään päin, mutta ampiaisten runsaushuippu on tuohon aikaan. Niinpä ampiaiset tuntuvatkin olevan myöhäisille kukkijoille tärkeitä pölyttäjiä. Ampiaisia tapaa esimerkiksi vaikkapa karhunputkien valkoisilla kukilla paljon, Jouni Sorvari kuvailee.

Loppukesällä ampiaiset hallitsevat ilmatilaa.

– Ampiaiset ovat tosiaan tehokkaita hyönteisten saalistajia, ja erityisesti loppukesällä ampiaisia on paljon. Silloin niiden rooli saalistajana on erityisen korostunut. Ampiaispesät kasvavat loppukesää kohti huomattavasti. Uusi työläissukupolvi on aina reilusti suurempi kuin sen kasvattanut työläissukupolvi. Uusia työläissukupolvia voi kesässä tulla kymmenkunta.

Amiraali ja ampiainen perhosbaarissa. Kuva: Hannu Kauhanen

Joukkokuolemien aika

Ecological Entomology -lehden mukaan ampiaislajeja on 75 000.

– Tuo luku, 75 000 lajia, sisältää kaikki yhteiskunta-ampiaiset, erakkoampiaiset ja petopistiäiset. Ampiaisista vain reilut 900 lajia on yhteiskunnissa pesiviä lajeja. Loput ovat erakkoja, yksinään eleleviä, Jouni Sorvari täsmentää.

Mikä tilanne on Suomessa?

– Suomessa yhteiskuntia rakentavia ampiaisia on vain kolmetoista lajia. Erakkoampiaisia Suomessa on noin 30 lajia. Kaikilla ampiaisilla on myrkkypistin, joten ne ovat kykeneviä pistämään, mutta erakot tekevät niin harvoin.

– Yhteiskunta-ampiaisetkin pistävät lähes poikkeuksetta vain, jos ne tuntevat olevansa uhattuja tai niiden pesää häiritään. Usein sanotaan, että ”se pisti ilman syytä”, mutta voi olla, ettei ihminen ole huomannut, mitä hetkeä aikaisemmin teki ampiaiselle.

Nyt eletään ampiaisten joukkokuolemien aikaa. Vain ampiaiskuningattaret talvehtivat, muu pesän asukkaat kuolevat. Näinä päivinä suurin osa on jo kuollut.

Alkukeväällä ampiaiskuningatar aloittaa yksin pesän rakennuksen, ravinnon keräämisen ja uusien ampiaissukupolvien tuottamisen.

Lue myös: Moni turvautuu ammattilaisiin, kun ampiaiset tai luteet haittaavat elämää – torjunta-yritykset tahkoavat nyt kasvulukuja
 
Tutkimus

Mitä mieltä eri hyönteisistä?

750 ihmistä 46 maasta kertoi mielipiteensä neljästä hyönteislajista.

Koehenkilöt sanoivat, mitä heille tulee mieleen sanoista ampiainen, mehiläinen, kärpänen ja perhonen. Ampiaista kuvailtiin useimmin sanoilla pisto (23,4 prosenttia vastauksista), ärsyttävä ja kipu, mehiläistä sanoilla hunaja (24,0 prosenttia), kukat ja surina. Kärpäsen määritelmiä olivat ärsyttävä, likainen ja surina, perhosen kaunis, sievä ja siivet.

Lisäksi koehenkilöt saivat määritellä tunnetilansa lajiin, asteikolla miinus viidestä (suhtautuu lajiin erittäin negatiivisesti) plus viiteen (suhtautuu lajiin erittäin positiivisesti). Ampiaisen keskimääräinen arvosana oli -3, mehiläisen +3.

Julkaistiin Ecological Entomology -lehdessä.

Timo Riistaniemi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista FC Lahden tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi