Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Luonto

Omenasato on runsas, mutta huonolaatuinen - ylijäämäomenat voi viedä maksutta jätekeskukseen

Omenoita on piisannut monessa pihassa, mutta laatu ei ole välttämättä paras mahdollinen. Kuva: Ville Mäkilä

Tämän kesän omenasato on ollut runsas, mutta huonolaatuinen, luonnehtii päämehustajaksikin kutsuttu Anitta Helin Uudenkylän Mehulasta Lahdesta. Helinin mukaan lämmin kesä paahtoi omenat kypsiksi jo varhaisessa vaiheessa, mutta omenoita ovat riesanneet esimerkiksi pihlajanmarjakoit.

– Helle on pehmittänyt omenoiden pinnat, joten myös ampiaiset ovat päässeet niihin käsiksi. Lopullinen sato voi jäädä pieneksi, kun niin iso osa omenoista on viallisia, Helin kertoo.

Lisäksi tuulinen sää on saanut puut tiputtamaan omenoita maahan jo raakilevaiheessa.

Uudenkylän Mehulassa käy joka tapauksessa kymmeniä asiakkaita päivässä.

– Kuuman kesän takia omenoita mehustukseen tuovia on tullut meille tavallista aikaisemmassa vaiheessa kesää.

Kypsyyden tietää parhaiten maistamalla

Tavanomaisena vuonna nyrkkisääntönä voi pitää, että 100 kiloa omenoita tuottaa 70 litraa mehua.

– Tänä vuonna 65 litraa on jo tosi hyvin, Helin kertoo Radio Voiman podcastissa.

Tällä hetkellä kesäomenista ei enää saa hyvää mehua, nyt mehustetaan syyslajikkeita.

– Sadetta saisi tulla niin syys- ja talvilajikkeet kasvaisivat vielä vähän suuremmiksi.

Helinin mukaan omenan kypsyyden tietää parhaiten maistamalla. Siementen väri kertoo kypsyydestä, valkoinen siemen kertoo, että omena on vielä raaka. Myös ihan luunvalkoinen väri kertoo, että hedelmä on vielä raaka.

Uudenkylän Mehulassa mehustetaan nyt vain omenia. Esimerkiksi punaherukat kannattaa laittaa pakkaseen odottamaan mehustamista.

– Mehun maku ei kärsi marjan pakastamisesta. Eikä tarvitse putsata ennen mehustamista, Helin sanoo.

Omenaa päätyy biojätteeseen vuosittain satojatuhansia kiloja

Päijät-Hämeen jätehuollon viestintäkoordinaattori Hanna Bergman kertoo, että kotitalouksien omenat voi viedä puutarhajätteenä jätekeskukseen. Puutarhajätteen vieminen ei maksa kotitalouksilta mitään, ja sitä vastaanotetaan ympäri vuoden.

Viime vuonna omenajätettä vietiin Kujalaan 200 tuhatta kiloa. Vuonna 2016 jätteeksi päätyi 400 tuhatta kiloa omenaa. Tänä vuonna elokuun puoliväliin mennessä oli Kujalaan viety 30 tuhatta kiloa omenaa. Puutarhajätteestä tehdään Kujalan biokaasulaitoksessa raakabiokaasua, joka jalostetaan liikenteen polttoaineeksi. Mädätysjäännös kompostoidaan kompostointilaitoksella.

Sen jälkeen kun biojätteestä ja haravointijätteestä on biokaasulaitoksessa otettu talteen raakabiokaasu mädättämällä, kompostoidaan mädätysjäännös kompostointilaitoksessa. Kompostointilaitoksen lopputuote eli komposti on sellaisenaan valmista maanparannusaineeksi esimerkiksi maanviljelykseen.

Kuivuus on vähentänyt muumiotautia

Puut ovat myös kellastuneet tänä vuonna varhain ja pudottaneetkin jo lehtiään. Tämä johtuu siitä, ettei vettä ole riittävästi lehtien elinvoimaisuuden ylläpitämiseen.

– Todennäköisesti puut kuitenkin toipuvat tästä kesästä, ja etenkin isommat puut selvinnevät hyvin. Jos puu kuolee tähän kuivuuteen, niin silloin taustalla voi olla muutakin vikaa, sanoo hortonomi Eija Leskinen.

Kuivasta kesästä on vähän hyötyäkin. Omenoihin iskevä muumiotauti on yleensä kuuman ja kostean kesän riesa. Nyt sitä on ollut havaittavissa vähemmän.

– Muumiotauti iskee yleensä vioituksen seurauksena. Se voi tulla myös luumuihin ja kirsikoihin, Leskinen kertoo.

Muumiotautia vastaan ei ole kasvinsuojeluaineita, vaan parhaiten taudin leviämistä voi ehkäistä keräämällä sairastuneet omenat pois. Kompostiin muumio-omenoita ei kannata laittaa, jos samaa kompostia aikoo käyttää myöhemmin.

Tautisten kasvinosien hävittämistä voi nopeuttaa levittämällä ureaa lehtimassalle. Hyvä ajankohta on heti lumen sulettua keväällä.

Puiden hoitoleikkauskin auttaa ehkäisemään tautia. Leikatut oksat eivät hankaa tuulessa toisiaan ja riko hedelmien kuorta.

Vielä ehtii vielä istuttaa uutta, kunhan muistaa kastella

Alkusyksy on omenapuiden kanssa paitsi sadonkorjuun, myös istuttamisen ja leikkaamisen aikaa. Leskinen kertoo, että vesiversojen kasvamista voi ehkäistä syksyisellä leikkaamisella. Vesiversot ovat piiskamaisia, suoraan ylöspäin kasvavia oksia.

Leskinen muistuttaa, että vaikka kevättä pidetään yleensä istutusaikana, on Heinolan korkeudella vielä loppukesästäkin tarpeeksi pitkään riittävän lämmintä istutuspuuhiin. Taimet ehtivät juurtua ennen pakkasten tuloa ja ovat keväällä valmiit ottamaan sulamisvedet käyttöön.

– Nyt on tosin kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että taimia tulee kasteltua riittävästi. Lannoitteena voi käyttää syyslannoitetta, jossa ei ole typpeä, Leskinen sanoo.

Lue myös: Kuivuuden koettelema viljasato on jäämässä 2000-luvun pienimmäksi – budjettiriiheen tulossa esityksiä kriisitoimista
 
Heini Kuusela
heini.kuusela@itahame.fi
@
Eeva Ristkari
eeva.ristkari@radiovoima.fi
Saara Larkio
saara.larkio@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi