Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Luonto

Kesä tuo pistokset ja puremat iholle – lue, miten niitä voi hoitaa ja mistä tunnistaa allergian

Osa ihmisistä reagoi hyönteisten pistoksiin ja eläinten puremiin muita herkemmin. Pistiäisallergian tunnistaa vasta, kun ensimmäinen vahinko on käynyt.

Hyttyset ovat lähteneet taas lämpimän tultua kiusaamaan ihmisiä. Kuva: Mirja Hussain

Kesä on hyönteisten ja muiden eliöiden parasta aikaa. Hyönteisiä voi olla mukava katsella etäisyydeltä, mutta iholle ne eivät ole tervetulleita.

Ampiaisten, mehiläisten ja kimalaisten eli pistiäisten pistokset aiheuttavat kaikille myrkkyreaktion, joka näkyy paikallisena punoituksena ja turvotuksena. Lieviä myrkkyreaktioita voi hoitaa kylmällä kääreellä ja kortisonivoiteella.

Suomalaisista noin kaksi prosenttia on allergisia pistiäisille. Allergisilla oireet ovat voimakkaammat kuin ei-allergisilla, ja piston aiheuttama turvotus on laaja-alaista. Voimakas reaktio alkaa yleisimmin iho-oireina ja leviää sitten hengitysoireiksi.

Vakavassa allergisessa reaktiossa ensiapuna toimii adrenaliini-injektori. Jos injektoria ei ole, antihistamiini tai kyypakkauksen kortisonitabletti on hyvä vaihtoehto. Voimakkaan reaktion saaneen pitää hakeutua ensiapuun. Pistiäisallergiaa ei voida todeta testeillä, joten allergia selviää vasta ensimmäisestä pistoksesta.

Ampiaiset ja mehiläiset pistävät vain häirittyinä, joten niitä ei kannata hätistellä. Kimalaiset pistävät vahingossa, esimerkiksi silloin, kun niiden päälle astuu nurmikolla. Mehiläisen piston jälkeen piikki kannattaa poistaa mahdollisimman nopeasti, ettei myrkky ehdi siirtymään kokonaan ihon sisään. Ampiaisen pistin ei jää ihoon kiinni.

Pistoskohtaa ei kannata painella, koska koskettelu edistää myrkyn leviämistä. Hyttyskarkotteet eivät tepsi pistiäisiin, mutta pistovaaraa voi pienentää välttämällä houkuttelevia tuoksuja ja makeita juomia, jotka vetävät pistiäisiä puoleensa.

Hyttysten puremat kutiavat alkukesästä enemmän

Hyttysallerginen kärsii pistoksista kahdessa vaiheessa. Heti piston jälkeen iholle ilmestyy paukauma, joka painuu pois muutamassa tunnissa. Sen jälkeen reaktio voimistuu uudelleen vuorokauden kuluessa ja saattaa kestää päiviä tai jopa muutaman viikon.

Alkukesällä reaktiot ovat voimakkaampia kuin loppukesällä, jolloin toleranssi hyttysiä vastaan on kehittynyt paremmaksi. Hyttyslajeja on useita, joten toleranssista huolimatta syksyn hyttysten pistot voivat kutittaa uudestaan. Toleranssi nollaantuu aina talven aikana.

Noin joka kymmenes suomalainen on allerginen hyttysille. Allergiareaktioita saa jopa 90 prosenttia ihmisistä, mutta pienempi osa kärsii pistosreaktioista voimakkaasti. Viisi prosenttia suomalaisista ei saa hyttysen pistoista minkäänlaisia reaktioita.

Pistoja voi hoitaa paikallisesti esimerkiksi hydrokortisonivoiteella. Suun kautta otettava antihistamiini auttaa nokkosihottumaan, jos sen ottaa ennen pistosta. Hyttyskarkotteet antavat suojaa 2­–3 tunniksi.

Punkkitarkastuksella voi välttää borrelioosin

Punkkien eli puutiaisten määrä on ollut viime vuosina kasvussa. Punkit eivät ole hyönteisiä, vaan ne kuuluvat biologisessa luokittelussa hämähäkkieläimiin. Iholle päästyään punkki vie sahamaisen imukärsänsä ihon läpi ja kiinnittyy iholle tiukasti.

Pistokohdassa ei usein tunnu kipua, jonka vuoksi punkki voi helposti jäädä huomaamatta. Ihossa oleva punkki poistetaan tarttumalla sormilla tai pihdeillä punkista kiinni mahdollisimman läheltä ihoa ja vetämällä se ulos ihosta varovasti pyörittämällä.

Osa punkeista levittää borrelioosia, joka on punkin puremasta tarttuva infektio. Tartunnan ensimmäinen tuntomerkki on muutaman päivän tai parin viikon kuluttua pistosalueelle leviävä punoitus, joka voi kasvaa viikkojen aikana.

Taudin saamisen riski riippuu paljon siitä, kuinka kauan puutiainen on ollut kiinni ihossa. Borrelioosin kehittyminen vaatii vähintään useiden tuntien tai jopa vuorokausien mittaisen kiinnittymisajan. Tämän vuoksi punkkitarkastus kannattaa tehdä joka ilta. Erityisesti heinikossa leikkineiden lasten iho on suositeltavaa tarkistaa huolellisesti.

Puutiaisen puremasta voi saada myös harvinaisen virusperäisen aivotulehduksen, joka tarttuu ihmiseen jo minuuteissa. Puutiaisaivokuumeeseen on olemassa rokote, jota suositellaan kaikille, jotka viettävät puutiaisaikaan pitkiä aikoja riskialueilla.

Kyyn purema aiheuttaa oireita noin kolmelle neljästä

Suomen ainoa myrkyllinen käärme voi uhattuna purra. Puremasta tulee tyypillisesti kaksi toisistaan noin kolmen tai neljän millimetrin etäisyydellä sijaitsevaa pistosreikää. Jälki voi olla myös erinäköinen. Myrkky aiheuttaa purema-alueella kudostuhoa ja turvotusta. Myöhemmin voi esiintyä muita oireita kuten oksennusta, ripulia, päänsärkyä ja jopa tajunnan häiriöitä.

Jos purema aiheuttaa nopeasti vakavia oireita, kuten hengenahdistusta, kyseessä on allerginen reaktio. Kyyn puremasta aiheutuu paikallisia oireita noin kolmelle neljästä ja vakavia oireita yhdelle neljästä.

Purema-aluetta ei saa koskea. Jos purema on raajassa, se tulee pitää kohoasennossa turvotuksen hidastamiseksi. Kyypakkauksen hydrokortisonista ei ole haittaa, mutta siitä ei ole osoitettu olevan hyötyäkään.

Tulehduskipulääkettä ei pidä ottaa. Oleellista on pitää raaja paikallaan ja välttää lihaksien käyttöä. Pureman saanut viedään aina lääkäriin.

Lähteet: allergia.fi; terveyskirjasto.fi; thl.fi

Alina Mäkynen
alina.makynen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi