Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Luonto

"Urbaani horisontti katoaa" – luontotoimittaja Kimmo Ohtonen kertoo omat suosikkikohteensa Lahden seudulta

Kimmo Ohtonen haluaa, että ihmiset pääsevät kokemaan mahdollisimman luonnontilaisia paikkoja. Kuva: Laura Ohtonheimo

Palkittu toimittaja, kirjailija ja luontokuvaaja Kimmo Ohtonen on asunut teinivuotensa Hollolassa ja Lahdessa. Nyt hän kertoo, mitkä luontoelämykset ovat jääneet mieleen Lahden seudulta.

1 Pirunpesä Hollolassa

Pirunpesän rotko ja sitä ympäröivä suojelualue ovat mainio retkikohde. Kuva: Vili Uuskallio

Pirunpesän kalliohalkeama teki lähtemättömän vaikutuksen Kimmo Ohtoseen jo koulupoikana.

– Asuimme Salpakankaalla, ja silloin oli luksusta, että siitä meidän tien päästä alkoi metsä, josta pääsi Pirunpesälle.

Ohtonen teki sinne välillä koulun jälkeen "salaisia luontoretkiä", kun halusi olla rauhassa. Hollolan metsät ja Pirunpesä olivat tärkeä osa arkista luontosuhdetta teinivuosina.

Oikeastaan Pirunpesä on Tiirismaalla sijaitseva 34 hehtaarin kokoinen, 1950-luvulla rauhoitettu alue. Kalliohalkeaman lisäksi siellä on paljon polkuja ja reittejä lenkkeilijöille ja ulkoilijoille.

Kuva: Anssi Hietamaa

– Se on kohteena tosi majesteettinen ja yksi sellaisista paikoista, joka inspiroi vielä vuosien jälkeen. Pirunpesän kaltaisista paikoista olen ammentanut inspiraatiota ja ottanut niitä mukaan tarinaan, ensimmäisen fantasiaromaaninsa Ikimaa: Soturin tie tänä vuonna julkaissut Ohtonen kertoo.

Hän arvelee käyneensä Pirunpesällä viimeksi noin 15 vuotta sitten.

– Mutta ajattelin ehdottomasti käydä paikalla tänä kesänä, kun alan kirjoittaa kirjatrilogiani toista osaa.

2 Linnaistensuo Lahdessa

Linnaistensuo on maaginen paikka. Kuva: Mika Lintunen

Lahden Kujalassa sijaitsevaan Linnaistensuohon Ohtonen tutustui noin kahdeksan vuotta sitten. Hän oli ajamassa Helsingistä Keski-Suomen suuntaan kuvaamaan tv-ohjelmaa lintujen muutosta, ja juonnon taustalle piti saada kuvaa. Ohtonen etsi kännykällä sopivaa kuvauspaikkaa matkan varrelta ja ilahtui, että Linnaistensuon kaltaisia soita löytyy vielä näinkin eteläisestä Suomesta.

– Siitä jäi minulle sellainen hyvä olo. Suoluonnossa on upeaa, miten hyvää se tekee ihmiselle, kun taajaman urbaani horisontti katoaa.

Noin 200 hehtaarin kokoinen Linnaistensuo on liitetty EU:n Natura 2000 -verkostoon esimerkkinä eteläsuomalaisesta keidassuoluonnosta. Ohtonen kutsuu Natura-alueita "luontoaarteiksi".

Kuva: Anssi Hietamaa

– Hienoa, että ihmiset pääsevät kokemaan mahdollisimman luonnontilaisia ekosysteemejä.

Päijät-Hämeessäkin suurin osa soista on ojitettu ja otettu metsätalouden käyttöön. Aikoinaan Linnaistensuotakin ojitettiin, mutta se on ollut rauhoitettu vuodesta 1982.

3 Niemisjärven luontopolku Evolla

Etelä-Suomessa on säilynyt vain vähän aarniometsiä. Kuva: Janne Laakkonen

Hämeenlinnaan nykyään kuuluvan Lammin Evolla oleva Niemisjärven luontopolku on vain kolmisen kilometriä pitkä, mutta siellä voi Ohtosen mukaan aistia vanhan metsän tuntua. Polku kulkee aluksi vanhaan aarniometsään, jossa voi törmätä vaikka liito-oravaan. Lisäksi sen varrelta löytyy talousmetsää ja luonnontilaista suota.

– Kun on tällainen metsäläinen ja rakastaa metsää, on vain välillä niin haikeaa ja surullista, ettei Etelä-Suomessa ole enää kunnon metsiä.

Heti perään Ohtonen kyllä muistuttaa, ettei metsäteollisuuden arvosta Suomen taloudelle ole mitään epäselvyyttä, mutta luonnontilaisen ja talousmetsän määrä on silti kovasti epäsuhtainen.

– Hirveän inspiroivaa ei ole kävellä avohakkuissa tai taimikoissa.

Lue myös: Lahden Greenpeace puuttui Evon metsien parturointiin – Metsähallitus luopuu avohakkuista retkeilyalueella
 

Helppokulkuiseksi mainittu Niemisjärven reitti soveltuu monenlaisille retkeilijöille, ja paikalta löytyy muun muassa kierrätyspiste, keittokatoksia, laavuja ja vesipiste.

– Olemme käyneet siellä useita kertoja vaimon ja koiran kanssa etenkin kesällä, Ohtonen kertoo.

Kuva: Anssi Hietamaa
Kuka?

Kimmo Ohtonen

Toimittaja, kirjailija ja luontokuvaaja.

Työskennellyt muun muassa Britanniassa BBC:llä ja ITV:llä ja Suomessa Ylellä tehden erityisesti luonto-ohjelmia.

Ui syksyllä 2012 Saimaan halki, ja keräsi lähes 300 000 euroa saimaannorpan suojeluun.

Kirjoja Karhu Voimaeläin (2016), Metsäkansan tarina (2017) ja fantasiaromaani Ikimaa: Soturin tie (2018).

Alkukesästä Ohtonen on tekemässä uhanalaisista eläimistä kertovaa Villien jäljellä -tv-sarjaa Huippuvuorilla. Mukana on myös lahtelaislähtöinen näyttelijä Pirjo Heikkilä. Sarja esitetään MTV3:lla syksyllä.

Silja Puttonen
silja.puttonen@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Tilaa ESS Verkko Plus 3 kk
vain 7,90 €/kk (norm. 14,50 €)

Tilaa tästä

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X