Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Luonto

Tämä suomalainen järvi on todennäköisesti yhtä pahoin mikromuovin saastuttama kuin Itämeri

Turvallista muovia ei ehkä ole. Kierrätysmuovikin muuttuu aikanaan mikromuoviksi.

Missä on esimerkiksi auton renkaista irtoava mikromuovi? Suomen ympäristökeskuksen mukaan renkaasta noin 10-20 prosenttia jauhautuu sen elinkaaren aikana ympäristöön päätyväksi mikromuoviksi. Kuva: Jarno Artika

Maailman merillä kelluu valtavia muovijätelauttoja, joista suurin, Tyynenmeren jätepyörre on monta kertaa Suomea suurempi. Tämä tiedetään, mutta miten voivat järvet?

Sisävesien muovisaastuneisuudesta ei tiedetä vielä paljoakaan. Tutkimus on kansainvälisestikin vasta alussa. Yhtenä koko maailman edelläkävijöistä on Itä-Suomen yliopisto, joka aloitti Kallaveden muovikertymän tutkimisen 2016.

– Olimme ensimmäiset, jotka löysivät mikromuovia järvivedestä Suomessa, sanoo Itä-Suomen yliopiston mikromuovitutkija Samuel Hartikainen.

Ensimmäiset tutkimustulokset julkaistaan pian.

– Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että Kallavesi on mikromuovin suhteen vähintään Itämeren tasolla, Hartikainen arvioi.

Arvio tarkentuu kuitenkin vasta pitkäaikaisen seurannan tuloksena.

Kasautuu järvien rannoille

Veden sisältämän mikromuovin tutkiminen on vaikeaa ja hidasta. Eikä riitä, että muovi on mikroskooppisen kokoisina mikromuoviksi kutsuttuina hiutaleina, Hartikainen muistuttaa.

Mikromuovi hajoaa vielä pienemmäksi nanomuoviksi, joka puolestaan hajoaa polymeereiksi – ja vapauttaa mahdollisesti hajotessaan haitallisia kemikaaleja.

Lisäksi vesistöön tai muualle luontoon joutunut muovi on todennäköisesti haitallista vielä hyvinkin pieninä hiukkasina.

Järvissä muovi ei kellu silmin nähtävinä lauttoina merien tapaan, vaan kasautuu rannoille.

– Keräämiemme näytteiden perusteella epäilemme, että suurin osa järvien muovista on rannoilla ja pohjan sedimentissä, Hartikainen kertoo.

Myös muualla tehdyt tutkimukset tukevat tätä havaintoa.

Tietoa siitä, kuinka paljon muovia ja muuta roskaa sisävesissä on, on Hartikaisen mukaan aivan liian vähän.

– Tarvittaisiin talkoohenkeä. Pitäisi lähteä joukkovoimalla tutkimaan, että saataisiin riittävästi näytteitä.

Lue myös: Kaikista keinokuituvaatteista irtoaa pesussa muovia - fleece ei olekaan suurin pahis
 

Mikromuovien haittoja tutkitaan

Kallaveden lisäksi Suomen sisävesistöjen mikromuoveja tutkitaan tällä hetkellä Varkauden Haukivedestä ja Turun saaristosta. Joensuulaistaustaista Hartikaista kiinnostaisi Pielisjoki.

– Kuopiossa on järvi kaupungin ympärillä, Joensuussa kaupungin läpi virtaava joki. Ekosysteemi on erilainen. Kunhan mahdollisuus tulee, ryhdymme tutkimaan myös Pielisjokea, Hartikainen lupailee toiveikkaana.

Mitä haittaa luonnonvesistöjen sisältämästä mikromuovista sitten on? Mikromuovitutkimus on niin alussa, että tätäkään ei varmuudella tiedetä. Vahva epäily on vain siitä, että haittoja on, koska niitä raportoidaan muuallakin maailmassa.

– Me Kuopion tutkijat olemme erityisesti huolissamme muovin kuljettamista kemiallisista yhdisteistä. Muovi voi kuljettaa esimerkiksi lisäaineita ja ympäristömyrkkyjä, Hartikainen sanoo.

Tarvittaisiin talkoohenkeä.

Muoville altistumista ei voi välttää

Turvallista muovia ei ehkä ole. Kierrätysmuovikin muuttuu aikanaan mikromuoviksi, ja jätemuovi on yleensä likaista ja kuljettaa mukanaan erilaisia yhdisteitä.

– Muovia on käytetty jo 60 vuotta, mutta viime aikoina sen määrä on räjähtänyt käsiin, Hartikainen sanoo.

Kun muovia käytetään näin paljon, on väistämätöntä että se leviää luontoon ja vesistöihin.

– Kukaan ei tiedä esimerkiksi sitä, missä on jätevesien sisältämä muovi tai autojen renkaista teille irtoava muovi, Hartikainen muistuttaa.

Eikä tässä kaikki: mikromuovia irtoaa jatkuvasti ympärillemme keinokuituisista tekstiileistä. Vedämme sitä todennäköisesti keuhkoihimme jopa huoneilman pölystä.

Sitä, miten tämä muovialtistus meihin vaikuttaa, ei varmuudella tiedä kukaan – vielä.

Muovien riskit

Merissä kelluu 250 000 tonnia muovia

Mikromuoveilla tarkoitetaan alle 5 millimetrin kokoisia muovihiukkasia.

Ympäristöön päätyy mikromuoveja muun muassa kosmetiikasta, keinokuituvaatteista, liikenteestä ja ylipäänsä muovin haurastuessa.

Monissa maissa on jo rajoitettu mikromuovien käyttöä muun muassa kosmetiikassa.

Myös isompi muoviroska on ympäristössä ongelma.

Maailman merissä kelluu tällä hetkellä noin 250 000 tonnia muoviroskaa.

Merien muovista noin 10 prosenttia on mikromuovia.

Vesistön mikromuovi päätyy kalojen ja lintujen ruuaksi ja sitä kautta ravintoketjuun.

Vuonna 2015 maailmassa tuotettiin 322 miljoonaa tonnia muovia.

Muovin tuotannon on ennustettu kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä.

EU vaatii, että kaiken muovin on oltava kierrätettävää vuoteen 2030 mennessä.

EU haluaa myös vähentää kertakäyttö- ja mikromuoveja.

Lähteet: Suomen ympäristökeskus ja Euroopan komissio
Terhi Nevalainen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi