Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Luonto

Hyönteisten kato on vienyt linnuilta ravinnon ja uhkaa nyt monia lajeja

Suomessa monet tutut pihapiirin linnut, kuten räystäs- ja haarapääskyt ovat vähentyneet tuntuvasti.

Pääskyt rakennuspuuhissa Heinolan asuntomessualueella vuonna 2004. Suomessa monet tutut pihapiirin linnut, kuten räystäs- ja haarapääskyt ovat vähentyneet. Kuva: Katja Luoma kluo

Jos tulevina kesinä haluat tehdä työtä, jolla on tarkoitus, rakenna hyönteisille mehubaareja ja tarjoa niille hotellihuoneita.

Harjoita myös mökilläsi, kotitontillasi, omistamallasi maa- tai metsätilkulla – tai jos sattuisit vielä olemaan viljelijä – maillasi ”hallittua hoitamattomuutta”, jos se vain on mahdollista: jätä niittyjä, ojapusikoita ja kylvä ketoja.

– Nämä ovat sellaisia pienten ihmisten pieniä toimia, joilla hyönteisten määrä saadaan lisääntymään ja sitä kautta linnulle lisää ruokaa, sanoo valtakunnallisessa järjestössä Birdlife Suomessa suojeluasiantuntijana toimiva Tero Toivanen.

Niin Toivanen kuin dosentti, hyönteistieteilijä Jari Haimi Jyväskylän yliopistosta vahvistavat Suomessa ja muualla Euroopassa vielä voimakkaampana todetun ilmiön.

Kun lintujen ravinto, monet hyönteiset, ovat vähentyneet, myös lintukannat ovat heikenneet. Ranskassa monien peltolintujen kannat ovat laskeneet 15 vuodessa yli kolmanneksen.

– On aika pysäyttävää huomata, miten aiemmin niin tavalliset linnut, kuten peltosirkut, kottaraiset ja hömötiaisetkin tai jopa pajulinnutkin vähenevät, Haimi tunnustaa.

Elinympäristöt kaventuneet

Molemmat tutkijat korostavat, ettei ilmiöstä ja sen syistä ole vielä pitävää dataa. Jäljet johtavat todennäköisimmin niin maankäytön kuin maatalousympäristönkin muutoksiin.

– Hyönteisten ja lintujen elinympäristöt ovat kaventuneet ja niiden laatu heikentynyt. Lisäksi käytetään paljon erilaisia torjunta-aineita, Haimi tiivistää.

Maaseutuympäristön monimuotoisuus on pienentynyt, kun haat, niityt, kedot ja pusikkoiset avo-ojat ovat hävinneet.

– Monet hyönteiset ovat hakeneet korvaavaa elinympäristöä muun muassa tienpientareista, mutta niitä on vähemmän ja nekin ovat aika hoidettuja, Haimi toteaa.

Pääskyt vähentyneet

Suomessa monet tutut pihapiirin linnut, kuten räystäs- ja haarapääskyt ovat vähentyneet.

– Räystäspääskyjä on yli 70 prosenttia vähemmän kuin 15 vuotta sitten. Lasku johtuu hyönteisten häviämisestä. Tämä taas voi johtua karjatalouden muutoksesta eli siitä, että ulkolaidunnus on lähes loppunut, Toivanen kertoo.

Radikaaleinta supistuminen Toivasen mukaan koko Euroopassa on kuitenkin ollut peltosirkulla, jonka kannasta 80–90 prosenttia on kadonnut.

Hyönteishotelli syntyy korsista tai puupilleistä, joista on koottu nippuja, tai puupalikasta, johon on porattu reikiä. Hyönteistieteilijä Jari Haimi

Mitä sitten tehdä, etteivät linnut vaikenisi? Toivasen mukaan EU:n maatalouspolitiikan muutokset auttaisivat. Maatalouden ympäristötukien olisi oltava sellaisia, että ne vaikuttavat eli lisäävät maatalousympäristöjen monimuotoisuutta. Samoin torjunta-aineiden käyttöä olisi vähennettävä.

Haimin mielestä asiassa ei ole tarpeeksi aikaa hitaiden EU-reittien käyttöön. Siksi jokaisen on täsmätoimittava: perustettava hyönteisbaareja ja -hotelleja.

Hyönteisbaari on kukkapenkki, jossa on tarjolla myös sokeriliuosta. Hyönteishotelli taas tarjoaa muun muassa pistiäisille pesäpaikkoja.

– Hotelli syntyy korsista tai puupilleistä, joista on koottu nippuja, tai puupalikasta, johon on porattu reikiä, Haimi neuvoo.

Hiljaiset keväät

Muutos on suuri 60-luvulta tähän päivään

Maatalouden tuhoeläintorjunnassa käytetyn DDT:n kulkeutumisesta petolintuihin ja ihmiseen ratkaisevan kirjan Äänetön kevät kirjoitti Rachel Carson vuonna 1962.

1970-luvulla Suomessa ihmeteltiin kottaraisten katoamista. Syy löytyi elohopeasta, jota käytettiin siemenviljan peittaamiseen.

Töyhtöhyyppiäkin menehtyi samoihin aikoihin, kun säilörehua niitettiin lintujen pesinnän aikaan.

Nykyisin viljelijät merkitsevät hyyppien pesiä.

Varpusten kuhina hiljeni 2000-luvun alussa. Ei ole vieläkään selvinnyt miksi, mutta muun muassa lintuepidemiaa epäiltiin syyksi.

Heljä Korpijoki
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi