Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Liikenne

Kun veljesten Saab-kokoelma paisui kymmeniksi ajoneuvoiksi, piti harrastustilaksi ja välivarastoksi hankkia entinen K-kauppa

Suomen Saab-Klubilla on noin 4 000 jäsentä.

Vanha sanonta väittää, että saabismi on sairautta. Nikkasen veljesten autokokoelmaa Joutsassa katseleva voisi pikemminkin väittää, että saabismi on kauneutta. Kuva: Harri Blomqvist

Uusia Saabeja ei enää kaupasta saa. Suomessa niitä valmistettiin yli 30 vuotta, mikä teki siitä todellisen kansanauton.

Saabilla oli turvallisen, hyvin valmistetun auton maine. Etenkin Saab 96- ja 99-malleja myytiin Suomessa paljon. Harrastus- ja keräilyautona Saab on yhä voimissaan ja arvossaan. Nykyään joidenkin yksittäisten erikoismallien arvo kipuaa useisiin kymmeniin tuhansiin.

Joutsalainen Tero Nikkanen on yksi Saab-harrastukseen hurahtaneista.

– Meillä kotona oli vähän kaiken merkkisiä autoja, mutta jotenkin 1970- ja 80-luvuilla tulivat Saabit meillä perheen käyttöautoiksi. Saabit olivat luotettavia ja Suomen talveen sopivia kulkupelejä. Muistan kun vuonna 1979 tulivat myyntiin ensimmäiset 900-sarjan autot. Ne olivat minun mielestäni hienoja autoja, selittää Nikkanen.

Osa suomalaista autoteollisuutta

Saab-harrastus on paisunut ja paisunut. Yhdessä veljensä Markon kanssa Tero Nikkasella on useita kymmeniä erilaisia Saabeja. Yksi harrastuksen teemoista on löytää malleja, joilla on kytköksiä suomalaiseen autoteollisuuteen. Osa autoista on toistaiseksi välivarastossa entisessä K-kaupan hallissa Joutsan keskustassa.

– Tässä on viimeinen Suomessa valmistettu Saab 95, vuosimallia 1976. Eli farmariversio, sellainen pitkäkattoinen. Sen valmistenumero on 80. Auto myytiin Tampereen Telen käyttöön ja on siksi väriltään harmaa.

– Tuo on harvinainen vuosimallia 1959 oleva Saab 93. Sen entisöinti ja kaappariovet ovat todella mielenkiintoiset.

– Tässä on puolestaan Saab 9000 vuosimallia 1987. Auton tunnusmerkki on pysty keula, luettelee Tero Nikkanen.

Melko rankasti ovat vuodet muuttaneet henkilöautojen ohjauspyörää, istuimia, kojelautaa ja hallintalaitteita. Kuva: Harri Blomqvist

Tero Nikkasen intohimo ja tarinat saavat autot elämään ja näyttäytymään kuulijoille eri tavoin.

Nikkanen ei toki ole valtakunnan ainoa saabisti. Ei läheskään. Suomen Saab-Klubi ry on yksi suurimmista ja aktiivisimmista automerkkikerhoista. Jäseniä on noin 4 000, ja yhdistys järjestää jäsenilleen erilaista ohjelmaa ja ratapäiviä ympäri vuoden.

Saabit olivat luotettavia ja Suomen talveen sopivia kulkupelejä. Tero Nikkanen

Saab 96 oli yksi myydyimmistä ja kuuluisimmista malleista. Siksi meillä Suomessakin juuri tämä malli on saanut monta lempinimeä: kajakkikaksikko, päärynänpuolikas, viidakkorumpu, peräpuikko ja rynnäkkösämpylä.

Juuri Ysikuutonen nosti Saabin tunnetuksi maailmalla. Stig Blomqvist voitti sillä Ruotsin rallin 1973. Simo Lampinen päristeli Jyväskylän Suurajojen voittoon kaksitahtisella 96:lla vuosina 1963 ja 1964, nelitahtikoneella irtosi voitto vielä vuonna 1972.

Rakkaimmaksi autokseen Tero Nikkanen poimii kaksitahtisen kolmesylinterisen 96 Sportin vuodelta 1963. Ohjekirja esittelee auton näin: Saab 96 Sport on 2+2-paikkainen, kaksiovinen, umpinainen ja etuvetoinen urheiluauto.

Nikkasen omistamalla 96 Sportilla on ajettu Suurajojen Historic-osuus kolmesti.

Harri Blomqvist
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi