Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Liikenne

Ensimmäistä ajokorttia hakevan ei tarvitse pian esittää lääkärintodistusta

Oma vakuutus terveydestä riittää.

Kuskin velvollisuus on kertoa terveydentilastaan rehellisesti ja hakeutua lääkäriin, jos huomaa ajokyvyssään muutoksia.

Uuden ajokorttilain myötä ensimmäistä ajokorttia hakevan ei tarvitse esittää lääkärintodistusta, vaan hakijan oma vakuutus terveydentilastaan riittää. Muutos koskee ryhmän 1 ajokortteja eli henkilöauton, moottoripyörän, mopon, mopoauton ja traktorin kortteja. Laki astuu voimaan 1. heinäkuuta.

Tähän asti hakijan on täytynyt toimittaa lääkäriltä saatu nuorison terveystodistus tai lääkärinlausunto ajokyvystään Liikenteen turvallisuusvirastoon (Trafi).

Ryhmän 1 ajokortteja uusittaessa lääkärinlausunto tarvitaan jatkossa vasta 70 vuotta täyttäneiltä. Jos ajokortin uusii ennen kuin on täyttänyt 70 vuotta, lääkärintodistus tarvitaan vasta 75-vuotiaana.

Ajoterveysvaatimukset eivät muutu, vaikka pakollisesta alkutarkastuksesta luovutaankin, sanoo Trafin liikennelääketieteen erikoislääkäri Jukka Terttunen. Jatkossa lääkärintodistus vaaditaan vain, jos ensimmäistä korttia hakevalla on merkittäviä ajokykyyn vaikuttavia sairauksia, hän toteaa.

Kuka korttia haluava tulee paikalle kertomaan, että on sairas? Liikenneasiantuntija Pekka Ilmoniemi

Terttunen painottaa, että tieliikenteessä vastuu omasta ajokyvystä on aina ensisijaisesti kuljettajalla. Kuskin velvollisuus on kertoa terveydentilastaan rehellisesti ja hakeutua lääkäriin, jos huomaa ajokyvyssään muutoksia. Ajaminen ei ole kansalaisoikeus, jota saa jatkaa niin kauan kun lääkäri ei huomaa ajokyvyn heikentyneen, hän sanoo.

– Tähänkin asti kuljettaja on itse kertonut terveydestään lääkärille, joka on kertomuksen perusteella arvioinut, onko asiakas kykenevä liikenteeseen. Huijaaminen on mahdollista jo nyt, sillä ihminen voi jättää asioita kertomatta. Siitä lähdetään, että ihmiset puhuvat totta, Terttunen sanoo.

– Vaarallista, toteaa uudistuksesta liikenneasiantuntija Pekka Ilmoniemi Suomen Ajokykyarvioinneilta. Hän pitää sinisilmäisenä oletusta, että ajokortin haluava kertoisi terveydestään rehellisesti.

– Kuka korttia haluava tulee paikalle kertomaan, että on sairas? Nuorilla voi olla esimerkiksi kehityksellisiä tai mielenterveyden ongelmia tai päihderiippuvuutta, Ilmoniemi listaa.

Ilmoniemen mukaan muutosta on perusteltu sillä, että noin 80 prosenttia ajokorttia hakevista nuorista on terveitä. Hän muistuttaa, että kaikki ensimmäistä korttia hakevat eivät ole nuoria.

– On riskialtista, jos joka viides kortin saava ei täytä terveysvaatimuksia. Oma vakuutus terveydentilasta on ongelmallinen jo siksi, ettei kortiton voi tietää, millaista ajoterveyttä liikenteessä tarvitaan.

Lääkäriliitto kannattaa muodollisista terveystarkastuksista luopumista. On täysin mahdollista, että tänään lääkärin ajokykyiseksi toteama kuljettaja sairastuu huomenna vakavasti tavalla, joka vaikuttaa hänen ajokykyynsä, Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen sanoo.

– Rutiininomainen terveystarkastus ei takaa ajokykyä vuosiksi eteenpäin. Tähän saakka nuoret ovat voineet hakea ajokorttia yläkoulussa saamallaan nuorison terveystodistuksella, joka on viisi vuotta voimassa. Käytännössä he ovat siis vakuuttaneet, että vuosia vanha todistus on edelleen ajan tasalla ajokorttia haettaessa.

Lue myös: Suomen teillä on kohta jo miljoona ikäautoilijaa – kortista luovutaan myös vapaaehtoisesti
 

Pärnäsen mukaan Lääkäriliitto näkee, että rutiinitarkastusten sijaan kuljettajien ajokykyä tulisi herkemmin mitata ajokokeella.

– Viranomaisten tulisi ohjata arveluttavasti liikenteessä käyttäytyvä, esimerkiksi liian varovainen, kuljettaja ajokokeeseen. Näin voidaan varmistaa, pärjääkö kuski normaalissa liikenteessä.

Ajoterveystarkastus

Vaaditaan, jos hakijalla on

Etenevä silmäsairaus tai näkövaikeuksia mahdollisista silmälaseista huolimatta

Diabetes

Sydän- tai verisuonisairaus; rintakipu tai hengenahdistus

Aivoverenkiertohäiriö

Pitkäaikainen unettomuus, voimakas väsymys tai uniapnea

Persoonallisuushäiriö; mielenterveyden häiriö (esimerkiksi vakava masennus, itsetuhoisuus, skitsofrenia)

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö

Älyllinen kehitysvammaisuus

Neurologinen sairaus tai vamma (esimerkiksi epilepsia, MS-tauti, Parkinsonin tauti)

Muistihäiriö

Toistuva huimaus, joka häiritsee normaalia toimintaa

Alkoholin ongelmakäyttö tai alkoholiriippuvuus, huumausaineiden käyttö

Säännöllinen tai toistuva keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttö

Tuki- ja liikuntaelinten sairaus tai vamma, joka voi haitata auton hallintalaitteiden käyttöä

Muu vaikea sairaus (esimerkiksi vaikea keuhkosairaus, syöpä tai elinsiirto)

Susanna Stranius
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi