Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Liikenne

Tänään hyvä kuljettaja, ensi viikolla vaarallinen

Onnettomuustutkija muistuttaa, että sairaudet voivat rapauttaa ihmisen harkinta- ja ajokyvyn nopeasti.

Sairaudet näkyvät myös liikenteessä. Arkistokuva. Kuva: Sami Kuusivirta
Kuva: Tuija Tyrväinen

Onnettomuustietoinstituutin (OTI) yhteyspäällikkö Tapio Koisaari esittää ikäkuljettajien onnettomuusriskin taustoittajaksi mielellään graafin, joka on OTIn tiedoista vuonna 2015 koostettu.

– Tuon tutkimuksen tulokset osoittavat, että riski aiheuttaa liikenneonnettomuus kasvaa kuljettajan iän myötä, mutta iäkkäiden kuljettajien vähäisemmät ajomäärät ja esimerkiksi ylinopeuksien väheneminen kompensoivat riskin kasvua. Muun muassa havaintovirheet alkavat iän karttuessa lisääntyä, joten periaatteessa kuvaajan nouseva käyrä on yllätyksetön.

Koisaari kuitenkin toteaa, että vertailtaessa lukuja vastaaviin kansainvälisiin tutkimuksiin Suomen käyrän takareuna nousee jyrkästi.

– Suomessa yli 75-vuotiaiden sairaskohtaukset liikenteessä eivät ole niin iso ilmiö kuin ikäryhmässä 60–75. Toisaalta vertailumaissa sairaskohtauksia ei lasketa lukuihin lainkaan, Koisaari sanoo.

Sairaudet näkyvät

Elintapa- ja perinnölliset sairaudet ovat kuusi- ja seitsemänkymppisten suomalaisten ongelma. Se näkyy myös liikenteessä.

– Sairaudet rapauttavat ihmisen harkintakykyä usein melko salakavalasti. Siksi liikenteessä korostuu päiväkohtainen ajokunto. Tänään hyvin ajavasta kuskista saattaa lyhyessä ajassa tulla vaarallinen, jos sairaus etenee nopeasti.

– Vaikeudet liikenteessä alkavat yleensä silloin, kun itsekritiikki ei enää toimi esimerkiksi jonkin neurologisen sairauden takia.

Koisaari sanoo, että ajokortin uusimiset ja niihin liittyvät terveystarkastukset toimivat Suomessa kohtalaisesti.

– Ajo-oikeuden tarkkailua voisi kytkeä enemmän normaaleihin lääkärintarkastuksiin. En tarkoita, että pitäisi syntyä jokin kortti-pois -liike, mutta terveydenhuollossa voitaisiin tarkkailla ihmisten ajoterveyttä nykyistä enemmän.

Onnettomuustutkija painottaa kaikille myös oman lähipiirin havainnointia.

– Esimerkiksi omien vanhempien tai muiden läheisten ajokuntoa kannattaa puntaroida kysymyksellä, menisinkö itse tai laittaisinko lapseni heidän kyytiinsä. Jos vastaus siihen kysymykseen alkaa kallistua kielteisen puolelle, kannattaa autoilun jatkamisesta keskustella perhepiirissä, Koisaari miettii.

Koisaari toteaa, että ikääntymisen mukana elämään tulee vääjäämättä rajoitteita. Autoilua, jos mitä, pitää ajatella samalla tavalla.

Tekniikka ei ratkaise ongelmia

Tapio Koisaari ei usko ajoneuvotekniikan kehityksen ainakaan lähiaikoina muuttavan ikääntyneiden autoilua merkittävästi turvallisemmaksi.

– Tekniikka helpottaa ongelmia, mutta ei ratkaise niitä. Jotkut uudet turvajärjestelmät eivät vaadi kuljettajalta erityisosaamista, joten ne ovat hyvä apu.

– Mikäli auto ei kuitenkaan automaattisesti tee asioita, vaikkapa väistä tai jarruta, niin eivät ikääntyvien kuljettajien resurssit välttämättä riitä auton varoituksiin reagoimiseen, yhteyspäällikkö Koisaari arvioi.

Timo Nieminen
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X