Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Liikenne

"Autokoulun teoriaopetusta ei pitäisi vähentää" – psykologit varoittavat erehdysten kautta opettelusta

Tekeillä olevassa ajokorttilain uudistuksessa hallitus on esittänyt muodollisen teoriaopetuksen merkittävää vähentämistä tai jopa siitä luopumista. Psykologien mukaan henkilöautoajokortin teoriaopetuksessa käsitellään nykyään niitä asioita, joista erityisesti nuorten riskit kumpuavat. Näitä ovat esimerkiksi päihteet, väsymys, erilaiset sosiaaliset tekijät sekä motiiveihin ja suhtautumiseen liittyvät tekijät

Psykologien mielestä on tärkeää, että auton ajokorttia opiskelevat nuoret saavat myös teoriaopetusta liikenteen riskeistä ja vaaroista ennen kuin he lähtevät liikenteeseen. Kuva: Antti Kauppinen

Psykologien mielestä on tärkeää, että auton ajokorttia opiskelevat nuoret saavat myös teoriaopetusta liikenteen riskeistä ja vaaroista ennen kuin he lähtevät liikenteeseen.

Tekeillä olevassa ajokorttilain uudistuksessa hallitus on esittänyt muodollisen teoriaopetuksen merkittävää vähentämistä tai jopa siitä luopumista.

– Teoriaopetuksen heikentyminen heikentää tehokkuutta ajo-opetuksessa, mikä taas tarkoittaa kustannusten lisääntymistä ja turhaa työtä. Kantapään kautta yritys-erehdys-menetelmällä opetteleminen on tehotonta, varoittaa liikennepsykologi, psykologian tohtori Mika Hatakka, joka oli Suomen Psykologiliiton liikennepsykologian toimikunnassa laatimassa lausuntoa liikenne- ja viestintäministeriölle.

Inssiajoa halutaan pidentää

Psykologien mukaan henkilöautoajokortin teoriaopetuksessa käsitellään nykyään niitä asioita, joista erityisesti nuorten riskit kumpuavat. Näitä ovat esimerkiksi päihteet, väsymys, erilaiset sosiaaliset tekijät sekä motiiveihin ja suhtautumiseen liittyvät tekijät, Hatakka luettelee.

Hallituksen esityksessä halutaan nostaa kuljettajantutkinnon eli niin sanotun inssiajon painoarvoa pidentämällä sitä, mutta Hatakan mukaan se soveltuu huonosti riskien mittaamiseen.

– Tutkinto mittaa vain sitä, osaako ajaa kohtuullisesti sääntöjen mukaisesti ja kohtuullisesti käsitellä ajoneuvoa. Käyttäytymiseen ja motiiveihin liittyviä asioita on hyvin vaikea liittää tutkintoon.

Hatakka on ollut laatimassa niin sanottua GDE-matriisia, jota käytetään useissa maissa kuljettajakoulutuksen suunnittelussa. Psykologien mukaan matriisin korkeammat tasot uhkaavat jäädä syrjään ajokorttilain uudistuksessa.

Henkilöauton ajokortti yhdessä vaiheessa?

Hallituksen esityksessä on lähdetty siitä, että myös henkilöauton ajokortin saisi yhdessä vaiheessa. Tätä on perusteltu sillä, että nykyään käytössä olevat syventävät vaiheet suoritetaan keskimäärin vasta noin 15 kuukauden kuluttua ajo-oikeuden saamisesta, jolloin se ei ministeriön mielestä palvele sille asetettuja tavoitteita, koska riskialttiimpana aikana pidetään kolmea kuukautta ajo-oikeuden saamisesta.

Psykologien näkemyksen mukaan ajo-opetuksen järjestäminen useassa vaiheessa on perusteltua. Sitä puoltaa myös EU:n hiljattain julkaisema raportti.

Hatakan mukaan hallituksen esityksessä kaavailtu vaaratilanteiden tunnistamista edistävä kahdeksan tunnin koulutus ennen ajokoetta pitäisi olla nykyiseen tapaan vasta myöhemmässä vaiheessa.

– Vaarana on, että koska minimiopetusmäärät ovat joka tapauksessa hyvin pieniä, se riskikoulutuskin todennäköisesti käytettäisiin siihen, että pääsee tutkinnosta läpi. Jos koulutus on sen sijaan kortin saamisen jälkeen, pystytään keskittymään niihin sisältöihin, joita kuljettaja on vähän kokenutkin ja alkaa ymmärtää.

Simulaattoriajossa ei ole reaalisia riskejä

Psykologien mielestä simulaattorit soveltuvat esimerkiksi kaupunkiajon alkeiden opetteluun, mutta eivät niinkään riskien tunnistamiskoulutukseen. Kuva: Sami Kuusivirta

Lakiesityksessä ehdotetaan, että myös riskien tunnistamiskoulutusta voitaisiin antaa osin ajosimulaattorilla, mutta psykologit suhtautuvat epäillen.

– Simulaattoriajossa ei ole reaalisia riskejä, ja se tehdään valvotussa tai suorituksia tallentavassa tilanteessa, jolloin uuden kuljettajan toiminta ei vastaa aitoa yksin ajamista tai aitoa ikätovereiden kanssa ajamista oikeassa liikenteessä, työryhmän lausunnossa todetaan.

Hatakan mielestä simulaattorit soveltuvat kohtuullisesti perusopetukseen ja esimerkiksi kaupunkiajon alkeiden opetteluun, mutta kohtuuhintaisilla laitteilla ei hänen mukaansa pystytä opettamaan esimerkiksi ajonopeuden merkitystä pysähtymismatkoihin tai auton ajonvakautuksen toimintaa.

"Ajokortin varhentamiselle ei perusteita"

Henkilö- ja pakettiauton ajamiseen vaadittavan ajokortin vähimmäisikää ei olla alentamassa 18 vuodesta, mutta hallituksen viime syksynä antamassa esityksessä ehdotetaan, että erityistapauksissa B-luokan ajokortin voisi saada jo 17-vuotiaana.

Tällaisia poikkeustapauksia olisivat muun muassa ammatillisessa kuljettajakoulutuksessa olevat opiskelijat. Näin taattaisiin pidempi ajo- ja työkokemus sekä parannettaisiin myös työssäoppimispaikkojen saantia, esityksessä todetaan.

Esityksessä ehdotetaan myös poikkeuslupien höllentämistä muutenkin opiskeluihin ja työharjoitteluun liittyen sekä perhettä äkillisesti kohdanneissa tilanteissa.

Huoltajat voisivat esityksen mukaan olla korostetummin arvioimassa ajokortin hankkimista ennen säädettyä vähimmäisikää.

Liikennepsykologian toimikunta suhtautuu esitykseen kriittisesti. Sen mielestä on perusteetonta väittää, että varhennetun ajokortin avulla voitaisiin vaikuttaa nuorten työllistymiseen ja syrjäytymiseen.

Psykologien mukaan vanhemmilla ei läheskään aina ole selkeää kuvaa toimintakyvyn kehityksellisten rajoitteiden merkityksestä liikenneturvallisuudelle.

Monesti ajaminen tahdotaan mieltää lähinnä näön perustoimintoja ja hallintalaitteiden motorista käsittelyä vaativaksi toiminnaksi, psykologit varoittavat.

Liikennepsykologi Mika Hatakka huomauttaa, että esimerkiksi Englannissa 17-vuotiaat autoilijat ovat ongelma, vaikka nämä ajavat vähän.

– Englanti on muuten hyvin turvallinen maa.

Hatakka varoittaa ottamasta mallia säätelystä luopuneesta Englannista, jossa 60 prosenttia kuljettajantutkinnoista hylätään.

– Siellä opetellaan 40 tuntia ammattilaisen kanssa, mutta kun ei ole opetussuunnitelmaa eikä teoriaopetusta, se on kruisailua, Hatakka napauttaa.

Tilastot

Uudellamaalla lykätään kortin hankkimista

Vuoden 2017 lopussa 60 prosentilla 18-vuotiaista oli henkilöauton kuljettamiseen vaadittava B-ajokortti. Miehillä osuus oli 64 prosenttia, naisilla 56 prosenttia.

Helsingissä nuoret hankkivat ajokortin selvästi harvemmin kuin muualla Suomessa. Vuoden 2017 lopussa vain 32 prosentilla 18-vuotiaista helsinkiläisistä oli henkilöauton kuljettamiseen vaadittava B-ajokortti.

Toiseksi pienin osuus, 43 prosenttia, oli Vantaalla. Uudenmaan 46 prosentin osuus oli maakuntien pienin.

Etelä-Pohjanmaan 18-vuotiaista nuorista peräti 78 prosentilla oli vuodenvaihteessa B-luokan kortti.

Viime vuonna suoritettiin noin 110 500 kuljettajantutkintoa. B-kortin tutkintoja oli 60 300.

Opetusluvalla henkilöauton ajokorttiin oikeuttavan ajokokeen suorittaneiden osuus oli 20 prosenttia kaikista kokeen suorittaneista.

Opetusluvalla opiskelleista 64 prosenttia selvitti ajokokeen ensimmäisellä yrityksellä, autokouluissa opiskelleista 68 prosenttia.

Lähde: Trafi
Teppo Komulainen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi