Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Koti

Aivoinfarktin saanut Sirkka Kirjonen muistaa rajatilakokemuksensa ja kuntoutuu nyt imuroimalla ja sisustamalla

Kotona kuntoutumisessa kotiaskareilla ja arjen tuttujen asioiden jatkamisella on iso merkitys, sanoo asiantuntija.

Sirkka ja Jari Kirjonen ovat remontoineet alun perin paritaloksi rakennetun hirsitalon lattiasta kattoon. Mies on tiiviisti vaimonsa tukena, kun tämä kuntoutuu hyvää vauhtia aivoinfarktista. Kuva: Jenni Kivimäki

Puutalokodissa on valtava, arviolta pari sataa vuotta vanha, kuningatar Victoriaa kuvaava maalaus. Se voisi yksinään kaikessa loistossaan ja prameudessaan varastaa huomion talossa.

5683711.jpg

Talon hirretkin ovat tarina sinänsä, sillä asukkaat Sirkka ja Jari Kirjonen ovat kuulleet, että ne olisivat joko entisen Leppävirran kirkon tai kirkon piharakennuksen hirsiä. Kodin kruunaamaton päähenkilö on kuitenkin Sirkka Kirjonen, aivoinfarktista toipuva sisukas nainen. Hän työskenteli vielä kolme vuotta sitten toimitusjohtajana apuvälineitä valmistavassa yrityksessä.

– Töitä painettiin yötä päivää. Sekö lienee ollut sitten syy siihen, että kävin kuolemassa, mutta heräsin kuolleista, hän kertoo.

Kirjonen muistaa aivoinfarktin rajatilakokemuksena, jossa hän makasi sakastin pöydällä. Hän näki lähellään ihmisen, joka ei tehnyt mitään hänen pyynnöistään huolimatta. Se ihminen oli hän itse. Hän näki valoja ja ikkunan. Jostain tuli hahmo, otti häntä kädestä, vei kauniisiin maisemiin hedelmäpuiden keskelle, mutta toi hänet kuitenkin lopulta takaisin sakastiin.

– Tulin takaisin omaan ruumiiseeni. Sitten alkoi pitkä tie kohti toipumista.

Sirkka Kirjonen sai pianon isältään ollessaan 11-vuotias. Kuva: Jenni Kivimäki

Kului noin vuoden päivät, ennen kuin Kirjosen puhekyky palautui. Alussa hän liikkui kotonaan pyörätuolilla. Nyt hän jo kävelee talossa edes takaisin pölyrätti toisessa ja imuri toisessa kädessään, maalaa tauluja, vaihtaa ruokapöydän aulaan ja raahaa sen seuraavana viikkona takaisin entiselle paikalleen.

Sisustaminen, tuunaaminen ja kodin koristaminen jouluasuun on tärkeä osa kuntoutumista, samoin kuin viikoittaiset vesijumpatkin.

– Pyrin saamaan toisen käden maaliin, eli toimintakuntoiseksi. Siksi pitää aina olla jotain laittamassa.

Pariskunta on ottanut toipumisen huomioon remonteissa. Kirjoset olivat jo aiemmin kunnostaneet muun muassa vanhan talon lattiat, sisäkattopinnat ja keittiön, uusineet eristyksiä ja tehneet kylmästä vintistä parven nukkumatilaksi. Nyt makuuhuone on alakerrassa, jonne kuntoutujan on helpompi kulkea. Entinen ahdas sisäsauna ja kylpyhuone on muutettu yhtenäiseksi ja tilavaksi kylppäriksi.

Iso maalaus esittää kuningatar Victoriaa hänen kruunajaisissaan. Kuva: Jenni Kivimäki

Kodin seinät ja pöydät täyttyvät maalauksista ja veistoksista. Tekijöinä on paitsi Sirkka Kirjonen, myös hänen lapsensa. Osa teoksista on hankittu taiteilijaystäviltä, mutta vanhojen isojen taulujen tekijästä ei ole tietoa. Koti on ylenpalttisen runsas ja pursuaa lyhtyjä, raskaita ja koristeellisia kattovalaisimia, kirjavia mattoja, koriste-esineitä ja massiivisia, aikaa nähneitä puuhuonekaluja. Tapetitkin ovat värikkäitä ja näyttäviä, kuten Sirkka Kirjosen pukeutumishuoneessa.

– Huoneen seinälle piti vaan saada linnaa kuvaava tapetti, koska pidän linnoista.

Kun Jari Kirjonen palaa töistä, päivän kotona olleelle vaimolle tulee tarve päästä kotoa ulos ihmisten ilmoille. Silloin he saattavat suunnata kauppakeskukseen, mutta ei suinkaan ostoksille. Käveleminen kauppakeskuksen käytävillä on sekin Sirkka Kirjoselle motivoivaa kunnon kohotusta, sillä aina siellä riittää uutta katseltavaa. Pitkän tarpomisen jälkeen hän onkin valmis päiväunille.

Jari Kirjonen tukee vaimonsa parantumista kulkien kärsivällisesti tämän mukana.

– Meillä on ehkä noin 700 Ikean kierrosta takana, mies toteaa.

Joulupussit ovat 25 vuotta vanhoja, ja nykyään ne ovat lastenlapsia varten. Kuva: Jenni Kivimäki
Sirkka Kirjosen ukki, Juho Kustaa Karhu nikkaroi ruskeanpunaisen kaapin sota-aikaan ”puukolla ja vasaralla”, kuten tytär sanoo. Se on vuodelta 1945. Kuva: Jenni Kivimäki
Aulasta on tehty uudet portaat parvelle. Kuva: Jenni Kivimäki
Makuuhuoneen selkeä tyyli poikkeaa kodin muista huoneista. Kuva: Jenni Kivimäki
Pukeutumishuoneen näyttävä valaisin on ainakin metrin mittainen. Kuva: Jenni Kivimäki
Tonttu on Sirkka Kirjosen taiteilema. Kuva: Jenni Kivimäki
Peililipaston päällä oleva kristallipullo on Venäjältä. Kuva: Jenni Kivimäki
Kodin tyyli on runsas ja koristeellinen. Kuva: Jenni Kivimäki
"Ei saa jäädä tuleen makaamaan sairastumisen jälkeen, vaan aina pitää jotain olla laittamassa", sanoo kotiaan koristeleva nainen. Kuva: Jenni Kivimäki
Lue myös: Tanssi auttaa monien sairauksien hoidossa – "Meissä on kaikissa tanssin lahja"
Pirjo Tiihonen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi