Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Koti

Vihreä kokolattimatto, villejä kuviotapetteja ja kierrätettyjä huonekaluja – Hollolalainen Reetta Närhi ei osaisi asua vaaleassa nykykodissa

Viiden lapsen äiti löysi ja osti 1970-luvun talon, jonne hankitaan vain kierrätettyjä esineitä.

Yksi Reetta Närhen suosikkihuoneista on lastenhuone, jossa on alkuperäiset tapetit ja kokolattiamatto. Kuva: Sami Kuusivirta

Kuusi vuotta Mäntsälässä suuressa, vanhassa talossa asunut Reetta Närhi halusi ehdottomasti ostaa pienemmän, 1970-luvun funkkistalon. Sellainen löytyi Hollolasta, missä Närhen suurperhe on elänyt tyytyväisenä huhtikuusta lähtien.

– Hurahdin 1970-luvun taloihin ja sisustukseen jo odottaessani esikoistani 16 vuotta sitten. Tykkään aikakauden talojen avaruudesta, isoista ikkunoista ja kestävistä pinnoista, Närhi kertoo valoisan olohuoneen nahkasohvalla istuen.

1970-luvun sisustus merkitsee Reetta Närhelle kodikkuutta, kauneutta ja ajattomuutta. Kuva: Sami Kuusivirta

Suosikkivuosikymmen näkyy viisilapsisen perheen kodin sisustuksessa monin eri tavoin. Perhe on esimerkiksi päättänyt säilyttää talon alkuperäisen parkettilattian, vaikka se on muutamissa paikoissa kuluneessa kunnossa.

Kun kotona on kauniita asioita, arki on mukavampaa. Reetta Närhi

Yhdessä lastenhuoneessa pääsee tallustelemaan talon ikäisellä, vihreällä kokolattiamatolla. Saman huoneen seinissä on myös alkuperäiset, suurikuvioiset tapetit.

– Samaa henkeä olen hakenut tapetoimalla muita huoneita 1970-luvun tapeteilla. Kotiin sopivia sisustusjuttuja löytää, jos osaa etsiä oikeista paikoista. Olen kiertänyt kirpputoreja pikkutytöstä lähtien ja teen sitä edelleen. Seuraan kirppismyynti-ilmoituksia myös netissä. Uusia ideoita nappaan blogeista ja Instagramista, Reetta Närhi sanoo.

Pienempi mäyräkoira Hilma on päässyt emännän syliin olohuoneessa. Kuva: Sami Kuusivirta

Kaikki ostetaan käytettynä

Ompelijaksi ja kuva-artesaaniksi valmistunut Reetta Närhi sanoo kaivanneensa ympärilleen kauniita asioita aina. Pienenä hän vaihtoi usein asukokonaisuuksia ja yritti sisustaa sisarustensa kanssa yhteisessä huoneessa omaa nurkkausta.

– Kun kotona on kauniita asioita, arki on mukavampaa. Haluan myös luoda itse kauneutta. Sitä pääsen toteuttamaan maalaamalla ja työssäni hoivakodissa, Närhi kuvailee.

Kauniita asioita kotona ovat muun muassa matkamuistoina hankitut taidejulisteet, persoonalliset valaisimet, näyttävät tekstiilit ja elämää nähneet huonekalut. Kierrätystä rakastava nainen pyrkii ostamaan kaiken käytettynä. Pienen pohdinnan jälkeen Närhi muistaa ostaneensa hiljattain uutena yhden koristetyynyn, mutta se oli poikkeustapaus.

Vanhempien makuuhuoneen tapetti valittiin talon tunnelman mukaisesti. Kuva: Sami Kuusivirta

Aitoja ja kopioita sulassa sovussa

1970-luvun henkeen sisustettu koti ei Närhen tapauksessa tarkoita trendikästä retrokuorrutusta vaan monet huonekaluista ovat tunnettujen suomalaissuunnittelijoiden designia tai niiden kopioita. Reetta Närhi on erityisen viehättynyt Artekin huonekaluista, Eero Aarnion muotoilusta ja Alvar Aallon arkkitehtuurista. Sisustuskankaiden ehdoton ykkönen on Marimekko.

Reetta Närhen kotona on paljon Marimekon kuoseja. "Ne ovat monen ompelijan intohimo". Kuva: Sami Kuusivirta

– Artekin kalusteissa on parasta niiden ajattomuus. Aarnion suunnittelussa tykkään leikkisyydestä. Sisustamisen ei tarvitse olla vakavaa. Meillä on aitojen design-kalusteiden lisäksi jonkin verran kopioita, koska aidot ovat usein niin kalliita. Olohuoneen mustat nahkatuolit eivät ole aitoja Wassily-tuoleja, mutta ne ovat silti kauniit, Närhi toteaa.

Tuolien yläpuolella komeilee silmää muistuttava seinäkello, joka sekin on kopio amerikkalaisen George Nelsonin suunnittelemasta Eye clockista. Närhi haaveilee vielä joskus hankkivansa Alvar Aallon suunnitteleman Mehiläispesänä tunnetun valaisimen, mutta vielä sellaista ei ole löytynyt sopivaan hintaan.

George Nelsonin klassikkoa jäljittelevä kello löytyi nettikaupasta. Kuva: Sami Kuusivirta

Koti on elämistä varten

Kauniista esineistä huolimatta Reetta Närhen kotona eletään arkea lasten ja lemmikkien ehdoilla eikä tavaroita tarvitse sen kummemmin varoa.

– Minä en hermostu, jos jotain menee vahingossa rikki, äiti naurahtaa.

Nykyaikaiset talot ja sisustukset ovat Reetta Närhen mielestä usein samanlaisia, vaaleita ja liian kliinisiä.

– Se on ihanaa, että kierrätys on muodissa, vaikka se nostaakin välillä hintoja pilviin, innokas kirppistelijä sanoo.

Keittiö on ensimmäinen huone, jonka uudet asukkaat ovat remontoineet. Kaappien välitilaan valittiin laattoja muistuttavaa levyä. Kuva: Sami Kuusivirta
Talon ulkopuoli on säilytetty alkuperäisissä väreissään. Kuva: Sami Kuusivirta
Koti Hollolassa

1970-luvun hengessä

Omakotitalo Hollolassa on rakennettu vuonna 1973.

Yksikerroksisessa talossa on noin 120 neliötä.

Keittiön ja olohuoneen lisäksi talossa on kolme makuuhuonetta, wc, sauna ja suihkutilat. Yhdelle lapselle on remontoitu oma huone varastoon.

Talossa asuu uusperhe, johon kuuluu Reetta Närhen lisäksi mies ja viisi lasta. Osa lapsista asuu osan ajasta isänsä luona. Perheellä on myös kaksi mäyräkoiraa ja yksi kissa.

Reetta Närhen mies on remontoinut talon keittiön. Seuraavaksi remontoidaan suihkutilat.

Chiméne Bavard
chimene.bavard@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi