Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Koti

Murtovarkaus johdatti Anne ja Kim Malmströmin kaupoille satavuotiaasta huvilasta

Vaahailan huvila Lammilla, Malmströmien nykyinen koti, kätkee sisälleen tarinoita siellä aikoinaan paljon asustaneesta runoilija Larin-Kyöstistä, ja onpa juhlissa viihtynyt Eino Leinokin. Kirpputoreista ja huutokaupoista pitävät Malmströmit ovat sisustaneet kodin vanhaan tyyliin.

Hämeenlinnan Lammilla sijaitsevan Vaahailan emäntä Anne Malmström kertoo, että keittiö on enemmän isännän valtakuntaa. Remontissa vanhaa keittiötä laajennettiin yhdistämällä siihen piianhuone ja tarjoiluvälikkö. Kuva: Janne Ranne

Murtovarkaus on harvoin onnenpotku. Anne ja Kim Malmström eivät ehkä kuitenkaan olisi löytäneet nykyistä kotiaan, ellei erästä murtovarkautta olisi tapahtunut.

Kesällä 2003 Kim Malmströmin poliisikollega meni selvittelemään Lammilla vanhaan huvilaan tehtyä murtoa. Samalla kävi ilmi, että huvilan omistaneet Töttermanin sisarukset olivat myymässä paikkaa. Työkaveri vinkkasi Malmströmille asiasta.

– Saimme juhannuksen jälkeen avaimet ja pääsimme kahden ja puolen kuukauden ajan tutkimaan taloa ja miettimään, olisiko meistä tähän, Anne Malmström kertoo.

Vuonna 1915 rakennettu talo oli alkuperäisessä kunnossaan, eikä sisälle tullut vettä tai sähköä. Pihalla heinä oli miehenkorkuista.

– Paikka nukkui kuin ruususenunta, tässä oli sellaista rappioromantiikkaa, Anne Malmström sanoo.

Kim Malmström ulkoiluttaa koiria pari kertaa päivässä. Kuvassa isäntänsä kanssa Neco ja Milla. Kuva: Janne Ranne

Kävi niin kuin joskus käy. Ensin ihmiset löytävät talon, ja lopulta talo löytää ihmiset.

– Kun tulin ovesta sisään, ensimmäisenä katse kiinnittyi hienoon, alkuperäiseen kattoon. Sen jälkeen katse osui komeaan uuniin, Anne Malmström kertoo.

Syksyllä 2003 Malmströmit olivat Kuurikan kylällä sijaitsevan Vaahailan omistajia. Alkoi iso remontti, jota pariskunta teki paljon itse. Pinkopahvien laitossa ohjeisti ja auttoi nokialainen maalari, ammattilaiset tekivät sähkö- ja putkityöt.

– Naapurista oli suunnaton apu. Hän auttoi muun muassa korjaamaan listoja puusepän verstaassaan, Malmströmit kiittelevät.

Entinen henkikirjurin huone on nykyisen isännän huone, jossa hän lukee muun muassa lehdet ja käyttää tietokonetta. Kuva: Janne Ranne

Remonttiaikana talo tuli nurkistaan tutuksi.

– Onneksi pelkästään positiivisia yllätyksiä tuli vastaan, kuten se, että talo oli rakennettu jo alkujaan valetulle laatalle, Kim Malmström toteaa.

Hurmaava löytö oli myös runoilija Larin-Kyöstin runokirjan kannet.

– Silloin hän käytti vielä nimeä Kyösti Larsson, ja kirjan kansissa oli omistuskirjoitus äidille ja sisarelle, Kim Malmström kertoo.

Larin-Kyösti oli talon ensimmäisten asukkaiden säännöllinen vieras, sillä talon rakennutti hänen sisarensa Maria Silén (o.s. Larsson) miehensä, henkikirjoittaja Selim Silénin kanssa.

– Henkiherran talonakin tämä tunnetaan, Anne Malmström kertoo.

Runoilija vietti talossa paljon aikaa, ja siellä kävi juhlimassa sellaisiakin nimiä kuin Eino Leino ja taiteilija Sävele Angervo, jonka Vaahailasta maalaama vesivärityö koristaa isännän työhuoneen seinää.

Osa vanhoista esineistä on perittyä, osa ostettua. Kuva: Janne Ranne

Yläkerrassa on makuutiloja vieraille. Yhdessä kulmahuoneessa oli sota-aikaan majaillut juutalaisäiti lapsensa kanssa. Perheen isä oli vankilassa Helsingissä.

– Nainen halusi kuitenkin kuulemma lähteä lähemmäksi miestään, ja ilmeisesti koko perhe oli sittemmin joutunut leirille Saksaan, Kim Malmström muistelee kuulemaansa kertomusta.

Toki satavuotiaaseen talovanhukseen kuuluvat myös kummitustarinat. Tötterströmin toisen sisaruksen toimittajaystävä kun oli kirjoittanut Kotiposti-lehteen, että Larin-Kyösti kummittelee talossa. Vanhan talon ääniin tottuneita Malmströmeitä kummitustarinat lähinnä naurattavat.

Sohva on kodin vanhin kaluste. Anne Malmström on verhoillut monia kalusteita itse. Kuva: Janne Ranne

Sisustus noudattelee talon satavuotiasta henkeä eli on vanhaa tai vähintään vanhantyylistä. Malmströmit käyvät mielellään kirpputoreilla ja huutokaupoissa.

Vanhin kaluste on 1800-luvun alusta peräisin oleva valkoinen puusohva kuistilla.

Talon alkuperäisiä huonekalujakin on paljon, kuten sänkyjä, sohvaryhmiä ja tuoleja. Joitakin kalusteita ja tekstiilejä on kulkeutunut takaisin taloon mutkan kautta.

Anne Malmström kertoo, että moni on kiitellyt rakennuksen pelastamisesta. Henki on säilynyt, mutta kunto on entistä ehompi.

– Eräs lapsi kysyi kerran käydessään, asuuko täällä joku, Anne Malmström naurahtaa.

Koti

Vaahaila

Vuonna 1915 rakennettu, 247 neliön jugendtyylinen rakennus Hämeenlinnan Lammilla.

Nykyiset asukkaat Anne ja Kim Malmström ovat talon neljännet omistajat. Talossa asuvat myös heidän neljä koiraansa Milla, Osku, Neco ja Minni.

Tontti 2 hehtaaria, josta noin parituhatta neliötä pihaa.

Talossa on maalämpö ja kahdeksan tulisijaa, joista puuhella ja kolme uunia säännöllisessä käytössä.

Milja Kungas
milja.kungas@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi