Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Koti

Helpolla ei päästy, kun ryteikkö muuttui upeaksi paratiisiksi – "Nurmikon leikkuuseen menee noin yhdeksän tuntia"

Yhdessä puutarhassa näyttelevät pääosaa käsityöt, toisessa perennat.

Kivipuutarhassa istuu rautarouva, Riitta Arffmanin viimeisin käsityö. Tämä alapuutarhan hengetär istuu rautasängyllä, joka löytyi puretusta sepän mökistä työpihan puolelta. Kuva: Aake Roininen

Riitta Arffman on avopuolisonsa Veikko Savolaisen kanssa muokannut ryteiköstä seitsemässä vuodessa satupuutarhan.

– Itse on kriittinen ja tuttu pihansa kanssa, ettei osaa arvioida, onko se näkemisen arvoinen. Mutta itseä vartenhan se on tehtykin.

Piha muodostuu kahdesta eri maailmasta: etupihalla kukkapenkki- ja puuloistoa, mutta kun takapihalle laskeudutaan kiviportaita, tullaan Arffmanin silmäterään kivipuutarhaan, jota halkoo puro.

– Kun muutimme tähän, piha kasvoi pitkää heinää ja pelto-ohdaketta. Ei tätä voinut pihaksi kutsuakaan. Aloitimme ihan aasta ja kaikki on tehty käsin, Arffman kertoo.

Ankat Anni ja Onni vievät huomion pois jätevesijärjestelmästä, jonka päällä he pitävät pesää. Järjestelmä ympäröitiin piiloon eri kasvein. Kuva: Aake Roininen

Käyttöpiha-alaa Leppävirralla sijaitsevassa puutarhassa on noin 6 000 neliötä.

– Nurmikon leikkuuseen menee noin yhdeksän tuntia, ja pelkästään yläpihalta kertyy yhdeksän kilometriä matkaa. Kaksi kertaa viikossa koko piha pitäisi ajaa.

– Piha työllistää meitä joka päivä. Jos ollaan päiväkin poissa, sen huomaa heti. Mutta aika kuluu täällä hyvin!

Työtä riittää koko kesäksi.

– Kun yksi kohta on saatu valmiiksi, toista jo tehdään. Keväällä kasvien istuttaminen ja kesällä pihan siistiminen vie aikaa. Heinien nyhtämistä ja kukkien nyppimistähän tämä on. Piha ei olisi näin hieno, jos Veksi ei olisi niin taitava, Arffman kiittelee puolisoaan.

Etupihalle on sommiteltu kukkapenkkejä värien mukaan. Kuva: Aake Roininen

Yläpihaa reunustaa toisaalla kuusi-, toisaalla orapihlaja-aita. Luumu- ja omenapuut ovat siistissä rivissä. Kukkapenkkejä Arffman rakentaa värien kautta.

– En ole edes laskenut montaako eri lajia pihassa on. Satoja.

– Mies ei tunnista montaa kasvia, parhaiten voikukan. Mutta silti hän tykkää työskennellä puutarhassa kanssani. Ei tästä yksin mitään tulisikaan, ylihoitajan työstä eläkkeelle jäänyt Arffman tuumaa.

Pihan avogrilli on tehty vanhan kaivon renkaasta ja rauniotalon tiilistä sekä joenpohjan pikkukivistä. Kuva: Aake Roininen

Takapihalla vesi solisee eloisasti niin purossa kuin kukkapenkin suihkulähteessä. Aiemmin näkymää hallitsi liejoittunut kala-allas.

– Allas oli täynnä vihreää mönjää. Lapiolla ja kuokalla pistettiin maa uusiksi.

Puron päälle on rakennettu muutama ylityssilta, ja uidakin voi, jos jäätävän kylmä vesi ei haittaa. Koko pihan paras paikka on Arffmanin mukaan patio, jonka yhteydessä on huvimaja kokkaamista varten.

– Maja oli tuolla pöpelikössä puoliksi mädäntyneenä, kun tulimme. Nostimme sen traktorilla tänne ja kunnostimme. Ja nyt patiolla kelpaa syödä ystävien kanssa.

Riitta Arffmanin pihan paras paikka: patio ajan viettoon. Kuva: Aake Roininen

Laila ja Jorma Laitisen piha sijaitsee Lapinlahdella. Vuonna 1981 pari osti aution paikan, jota ovat hiljalleen kohentaneet. Nyt pihasta löytyy sadevesilammikko ja kaksi kasvihuonetta. Koristepuutarhassa kasvaa muun muassa havukasveja ja atsaleoja, ja hyötytarhassa omenapuita sekä marjapensaita.

– Jonkinlainen hulluus kai se on tämä puutarhainnostus. Sain tyttäreltä joskus kortin, jossa luki ”puutarhamaanikko”, Laila Laitinen nauraa.

Laitisten Mosse-kissa auttaa pitämään huolta puutarhasta myyräkannan vähentämisen merkeissä. Kuva: Laila Laitinen

Puutarhan kruunu on perennat... tai pionit... tai ehkä kuitenkin koko kokonaisuus.

– Koristepiha on silmäteräni. Yhtä ei voi sanoa, koska se on aina se, mikä milloinkin kukkii.

Kun Laila Laitinen kävelee puutarhaansa, mielen valtaa rauha. Ja innostus.

– Vaikka tulisin rankan työpäivän jälkeen väsyneenä ulos, siellä jaksaa tehdä ja puurtaa vaikka mitä. Puutarha antaa virtaa ja voimaa.

Pionipenkki talon seinustalla. Lämmin paikka, jossa kasvaa myös jaloruusuja. Kuva: Laila Laitinen
Lue myös: 7 vinkkiä opiskelija-asunnon sisustukseen, poimi hauskat tee se itse -ideat
Kristiina Poutiainen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi