Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Koti

Kaikki eivät katso lainkaan ilmoitustaululle, sanoo lahtelainen pitkän linjan asukasaktiivi Marja Kelo

Avoimia kutsuja, kuukausikirjeitä tai ilmoituksia oviin – taloyhtiöt yrittävät viestiä asukkaille monin tavoin

Marja Kelo on ollut asukastoimikunnan jäsen jo 40 vuotta. Nuoria aktiiveja on vaikea löytää. Kuva: Mirja Hussain

WhatsApp-ryhmät, asukkaiden Facebook-ryhmät, tiedotusportaalit tai kuukausikirje sähköpostilla eivät vielä ole saavuttaneet kaikkia taloyhtiöitä. Erityisesti ne talot, jossa valtaosa asukkaista on iäkkäitä, turvautuvat yhä vahvasti paperiseen viestintään.

Yhdessä tällaisessa talossa asuu Marja Kelo. Hän on asunut pian viisikymmentä vuotta samassa Lahden Talojen vuokra-asunnossa Liipolassa ja toiminut pitkään talonsa asukashallituksen puheenjohtajana.

Sihteerinä ja puheenjohtajana toiminut Kelo on arkistoinut asukashallituksen paperit jo vuosikymmeniä. Kuva: Mirja Hussain

Kelo kertoo, että taloyhtiössä asuu paljon iäkkäämpiä ihmisiä, joilla ei ole käytössään sähköpostia tai edes nettiä. Sähköiseen viestintään ei kannata panostaa, jos se jättää valtaosan kohderyhmästä ulkopuolelle.

Lahden talojen tiedotteet jaetaan suoraan asuntoihin, ja someryhmien sijaan asukastoimikunta luottaa yleisiin tiloihin kiinnitettyihin ilmoituksiin, joiden tavoittavuutta on kuitenkin haastavaa seurata. Kelon mukaan asukkaat eivät välttämättä lue postiluukusta putoavia lappuja, eivätkä kutsut siivoustalkoisiin, kesä- ja joulujuhliin tai muuhun asukastoimikunnan järjestämään toimintaan tavoita kaikkia ilmoitustaulullakaan.

– Laitan ilmoitukset aina myös oviin, koska moni asukas ei katso ilmoitustaululle lainkaan.

Viestintä teettää töitä

Taloyhtiön viestintä on asukastoimikunnan jäsenten näköistä. Paperinen viestintä korostuu usein myös siksi, että hallituksen toiminta jää usein vanhojen asukkaiden hartioille.

Jos asukkailla ei ole tarvittavaa osaamista tai laitteita, jolla voisi seurata sähköistä viestintää, taloyhtiön kannattaa turvautua perinteiseen paperiin. Kuva: Mirja Hussain

– Nuoria tarvittaisiin hallituksen toimintaan enemmän mukaan. Sähköinen viestintä tavoittaisi heidät luultavasti paremmin, mutta kukapa sitä viestintää osaisi hoitaa? Kelo pohtii.

Pitkäaikaisen puheenjohtajan mielestä paperitiedotteet toimivat riittävän hyvin. Juhliin ja talkoisiin tulee väkeä ja ongelmatilanteista voi kertoa suoraan hallituksen jäsenelle käytävässä tavatessa.

Asukastoimikunnan toiminta jää kuitenkin helposti pimentoon, sillä Kelo kertoo, että hallituksen kokouskutsut ja pöytäkirjat saa nähtäväksi kysymällä. Kokoukseen on vaikea tulla paikalle, jos ei tiedä, milloin se pidetään. Harva asukas kiinnostuu riittävästi nähdäkseen vaivaa tiedon hakemiseen.

– Kerran laitoin ilmoitustaululle avoimen kutsun. Vain yksi hallituksen ulkopuolinen tuli, ja hänkin oli entinen aktiivi. Ehkä voisin kokeilla sitä vielä uudestaan.

Viestinnän avoimuus ja runsaus parantavat tavoittavuutta. Kääntöpuolikin on. Mitä enemmän viestitään, sitä enemmän työtä se teettää vapaaehtoisilla aktiiveilla. Työt ja esimerkiksi tulostuskulut kasaantuvat yksittäisten hallituksen jäsenten harteille.

Sanni Laine
sanni.laine@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi