Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Koti

Nyt lajitellaan – mutta minne kaikki jäte mahtuu?

Ahkeran kierrättäjän pitää olla myös kekseliäs tai ainakin nähdä vähän vaivaa.

Usein jätevaunun astiat ovat kauluksessa ja ne voidaan irrottaa roskiskeikalle vaikka yksitellen, Arto Kokkonen näyttää. Kuva: Sami Kuusivirta

Yksi astia sekajätteelle, toinen energiajätteelle. Sanomalehdet yhteen kasaan, pahvit toiseen. Mihin biojätteen voisi kerätä, ilman että se haisee keittiössä? Entä metalli, kierrätyslasi ja tyhjät palautuskelpoiset pullot?

Nykyaikainen ihminen osaa jo lajitella, mutta harvassa kodissa on tilaa kaikelle lajiteltavalle tavaralle. Lajittelu ei takuulla maita, jos keittiö täyttyy haisevista purkeista ja pahveista. Helposti tulee mieleen pistää kaikki kaatopaikkapussiin ja hoitaa ongelma yhdellä laajalla kädenheilautuksella roskakatoksessa.

Onnellisessa asemassa ovat he, jotka suunnittelevat keittiöremonttia tai kokonaan uutta kotia. Kaappien ja pesualtaiden lisäksi nykyaikainen ostaja harkitsee tarkkaan myös jätevaunun oston. Ennen roskis oli ämpäri tiskipaikan alaovessa, mutta uusissa järjestelmissä on paljon valinnanvaraa.

– Etenkin taloyhtiöiden jätekatoksissa on jo varsin monenlaista säiliötä. Moni lajittelee neljää, ehkä viittä eri lajia, keittiösuunnittelija Arto Kokkonen Keittiömaailmasta kertoo.

Hän esittelee hulppeata jätevaunua, jossa on neljä 10–21 litran vetoista astiaa. Allaskaapissa on vielä tilaa pienille keräysastioille, joihin voi lajitella vaikka vanhat lääkkeet ja paristot.

– Tästä sitten napataan ämpäri mukaan roskikselle, hän esittelee.

Nykyaikaisessa keittiösuunnittelussa suunnittelijan tehtävänä on kertoa asiakkaalle, mitä kaikkea on mahdollista saada ja löytää yksilölliset ratkaisut. Kuva: Sami Kuusivirta

Asiakas ei hoksaa kysyä

Vaikka monipuolinen lajittelu on tätä päivää, yllättävän harva asiakas ottaa sen puheeksi keittiökaupoilla. Suunnittelijan roolina onkin nostaa asia esille, kertoa vaihtoehdoista ja tarjota jokaiselle ne miellyttävimmät ratkaisut.

Biojätteen keruu on yksi keittiön vaikeimmista kohdista: jos tilaa ei ole kuin tiskipöydällä, se ei ole kovin miellyttävää. Kademieli meinaa iskeä, kun Arto Kokkonen näyttää biojäteastiaa, johon perunankuoret voi sipaista suoraan tiskipöydältä.

– Kuka sanoo, että roskiksen pitää olla kaapin alaosassa, hän vinkkaa.

Markkinoilla on myös aktiivihiilisuodattimilla valmistettuja biojäteastioita, joiden ulkomuotoonkin on kiinnitetty huomiota. Sellaista kehtaa jo seisottaakin näkyvillä.

Yksi ratkaisu keittiön roskisongelmaan on kodinhoitohuone, jos sellainen on.

– Ne sijaitsevat yleensä keittiön lähellä, joten siellä voi säilyttää vaikka pahvit ja keräyslasin.

Jätekatokseen sijoitetut muovilaatikot toimivat hyvin. Kuva: Pekka Mellanen

Kaikki katokseen

Onnistuneen lajittelun salaisuus on myös viitseliäisyys, kertovat Etelä-Suomen Sanomien lukijat.

– Lajittelen kaiken: lasinkeräys on autotallissa, paperit korissa rappusten alapäässä. Biojätteen kompostoin ja käytän viherkasveille. Kaatopaikalle menee tosi vähän. Energiajäte menee keräysastiaan, paristot säilytän erillisessä astiassa. Kerään kartongin, muovin ja metallin, ja vien kaikki niille tarkoitettuihin paikkoihin, kertoo Tarja Lumerto.

– Olen iloinen, että keräysastiat ovat lähellä, hän toteaa.

Pekka Mellasen rakentama kierrätyskatos oman kodin pihassa on esimerkillinen: kaikelle on oma paikkansa, eikä tavara pyöri keittiössä tai eteisessä.

–Tein jätekatoksen, johon mahtuvat energiajäte- ja sekajäteastiat, sekä laatikot lasille, paperille, muoville, kartongille ja metallille. Lisäksi on vielä pieni rasia paristoille. Laatikot mahtuvat auton takakonttiin, parin viikon välein ne pääsevät ajelulle kauppareissulle. Prisman pihalla ne tyhjennetään asianomaisiin säiliöihin, hän kuvailee.

Muovilaatikot voi pinota päällekkäin niin, että kaikkien kannet aukeavat.

Pienissäkin tiloissa voi lajitella, kun on viitseliäs.

– Vien tyhjentyneet pelti- ja lasipurkit aina pois roskiksen ohi kulkiessani, enkä kerää niitä kotiin. Minulla on kotona roskikset energiajätteelle, kaatopaikkajätteelle ja biojätteelle, paristoille, pahvipakkauksille ja jätepaperille, Virpi Mönkäre kuvailee.

– Kierrätys on minusta mukava tapa, hän sanoo.

Onpa harvinaisen monelle oma paikka! Kuva: Tarja Lumerto

Kaikelle ei tarvita omaa astiaa

Iitissä asuva Sirkka Lamminen on ottanut lajittelun sydämen asiaksi. Hän huomauttaa, ettei jokaiselle kierrätettävälle tavaralle tarvitse olla keittiössä astiaa.

– Uusien keittiöiden alakaappiin kuuluu usein neljä astiaa ja sillä pärjää hyvin. Ei astioiden tarvitse olla jättikokoisia niin, että viikkokausia niihin jätteitä kerättäisiin, hän kertoo.

– Itselläni biojäte menee omaan astiaan, loppujäte omaan astiaan, metalli, lasi ja muovi kaikki ensialkuun samaan astiaan. Yksi astia jää vielä roskapusseina käytettäville muovipusseille. Kun huuhdellut muovipakkaukset ovat kuivuneet, siirrän ne vaatehuoneen nurkassa olevaan astiaan odottamaan keräyspisteelle vientiä. Vaatehuoneessa on myös kori pantillisille pulloille ja purkki käytetyille paristoille.

Lasit ja metallit hän lajittelee taloyhtiön keräyspisteessä.

– Sanomalehdet heitän olohuoneen nurkassa olevaan koriin. Sinne menee myös muu kierrätyskelpoinen paperi. Energiajätettä meillä ei erikseen kerätä, joten sitä en lajittele.

– Toistaiseksi nestepakkauskartonki on minulla mennyt loppujätteeseen, mutta muovin kauppareissuilla kaupan pihalla olevaan konttiin. Ei kierrätys mitenkään vaikeaa ja vaivalloista ole, Sirkka Lamminen vinkkaa.

Mervi Pasanen
mervi.pasanen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi