Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Koti

Arkkitehdin hattu nousee ilmaan Asemapäällikölle ja Sipe Santapukille

Kahdesta roolista alaa seuraava Jukka Vesanen toivoo, että suunnittelua ja luovaa työtä arvostettaisiin enemmän.

Jukka Vesasen mielestä matkakeskuksen vieressä sijaitseva asemapäällikön talo on hyvä esimerkki siitä, miten vanhaa rakennusta arvostetaan keskellä urbaania ympäristöä. Kuva: Katja Luoma

Kaupungin rakennuslupa-arkkitehtina toimiva ja Nastolassa virka-ajan ulkopuolella arkkitehtitoimistoa pyörittävä Jukka Vesanen suhtautuu ammattialaansa suurella tunteella. Hän suostuu haastatteluun siksi, että arkkitehtuurista puhutaan Vesasen mielestä liian vähän ja pintapuolisesti.

– Arkkitehdin työ on niin paljon muutakin kuin rakennusten piirtämistä. Vanhan sloganin mukaan tärkeintä on löytää hyvä rakennuttaja, jolla on taloudelliset resurssit kunnossa. Eurot ohjaavat nykyään alaa raadollisen paljon. Arkkitehdin pitäisi samaan aikaan suunnitella taloudellisesti ja toiminnallisesti järkevää, kestävää ja esteettistä. Moni harrastaa tätä vaativaa taiteen muotoa myös vapaa-ajallaan, jolloin arkkitehtuuri on työ, harrastus ja rakkaus, Jukka Vesanen sanoo.

Ala vei idealistin

Vesanen päätyi alalle lähes sattumalta. Ennen armeijaa hän ei tiennyt arkkitehtuurista juuri mitään, mutta kun kaveri sai neljän päivän loman Otaniemen pääsykokeisiin, hän päätti lähteä mukaan.

– En tietenkään päässyt sisään, koska elämäni keskiössä olivat silloin ihan muut asiat. Armeijan jälkeen marssin lahtelaiseen arkkitehtitoimistoon ja kysyin töitä. Jäin sinne moneksi vuodeksi, koska valloittava ala vei idealistin mukanaan. Lisäksi kaikki toimiston arkkitehdit olivat niin luovia ja hauskoja, Vesanen muistelee.

Työn ohessa Vesanen opiskeli Lahdessa rakennusarkkitehdiksi.

Seikkailua lakiviidakoissa

Virkamiehenä ja yrittäjänä alaa seuraava Vesanen harmittelee muutamaa asiaa. Ensimmäisenä pöydälle otetaan suunnittelun arvostuksen puute. Siihen satsataan Vesasen mielestä aivan liian vähän, ja varsinkin luova suunnittelu koetaan vain välttämättömäksi pahaksi.

– Valtaosa arkkitehdin työstä menee ympäristöön ja rakentamiseen liittyvien lakien ja määräysten viidakossa seikkailuun. Luovuudelle jää vain vähän aikaa eikä siitä haluta maksaa erikseen. Ammattia täytyy rakastaa, koska se vaatii epäitsekästä heittäytymistä. Luomisprosessi tapahtuu yleensä vasta myöhään illalla tai yöllä.

Koko ajan vauhdilla muuttuvien lakien lisäksi haasteita suunnittelemiselle asettavat ihmisten herkistymiset uusille asioille.

– Nykyään monet ihmiset ovat altistuneita tai herkistyneitä kosteudelle, homeelle, sienille tai jopa sahapuun kaasuille. Terveysvalvonnan näkökulmasta on mietittävä tarkkaan, millaiset olosuhteet ovat ihmiselle hyvät. Kohta rakennusmateriaaleina voi käyttää vain alumiinia, kiveä tai tiettyjä muovilaatuja. Myös kovat äänet ja tietty valo ovat ärsykkeitä joillekin. Arkkitehdin on oltava lähes taikuri, että pysyy tässä kaikessa mukana.

Harva arkkitehti osaa myydä osaamistaan

Arkkitehdit ovat Vesasen mukaan harvoin hyviä myyntimiehiä. Kyky myydä oma osaaminen on kuitenkin tässäkin ammatissa tärkeää.

– Alvar Aalto oli harvinaisuus, koska hän oli taitava sekä luovasti että kaupallisesti. Sellaisia arkkitehtejä syntyy Suomessa ehkä yksi sadassa vuodessa. Arkkitehdilla olisi hyvä olla luottomies tekemässä kauppaa puolestaan, Vesanen heittää.

Arkkitehti on Vesasen määritelmissä myös valistaja, joka selventää asiakkaalle rakentamiseen liittyviä vaateita, ympäristöä, kauneusarvoja, toimivuutta ja kulttuuria. Aina kaikki palaset eivät loksahda kohdilleen. Parhaita hetkiä ovat ne, kun valmis projekti sopii ympäristöön, täyttää asiakkaan toiveet ja arkkitehti itse kokee saaneensa paketin onnistuneesti kasaan.

– Silloin tuntee olevansa hintansa arvoinen.

Lahdessa paljon positiivisia merkkejä

Edelleen lyijykynää ja viivoitinta piirtämiseen käyttävä Jukka Vesanen suhtautuu optimistesti alan tulevaisuuteen. Uusi, valistunut arkkitehtien sukupolvi on kiinnostunut ekologisesta ja kestävästä rakentamisesta, ja on selvästi valmis ottamaan haasteen vastaan.

Selviytymiskamppailua muiden isojen kaupunkien kanssa käyvässä Lahdessa Vesanen näkee monta positiivista pilkahdusta. Esimerkkeinä hän mainitsee Fazerin investoinnit ja Malskin taide- ja muotoilukeskuksen, jotka ovat merkkejä myös ulkopuolisille siitä, että Lahteen kannattaa satsata.

– Samanlaista uskoa näkyy mikrotasollakin. Nostan hattua Asemapäällikön kahvilan yrittäjille, koska siinä on säilytetty onnistuneesti pala vanhaa Lahtea urbaanin ympäristön keskellä. Apulannan Sipe Santapukki on taas tehnyt arkkitehtuurisesti paljon hyvää panostamalla vanhoihin rakennuksiin. Hän on mielestäni huikean valistunut tyyppi ja löytänyt arkkitehtuurin ytimen.

Chiméne Bavard
chimene.bavard@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi