Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Koti

Täydellisyyden illuusio – bloggaajan kodista ei näytetä kuvissa kaikkea

Kotejakin on ryhdytty vertailemaan. Sisustusbloggaaja Kerttu Pylvänäinen muistuttaa, että kauniiden sisustuskuvien tarkoitus on antaa ideoita, ei lisätä sisustuspaineita.

Sisustusbloggaaja Kerttu Pylvänäinen toivoo, että yhtä lailla kuin puhutaan kehopositiivisuudesta, puhuttaisiin kotipositiivisuudesta. ”Ydin on keskittyä siihen, miltä kotona tuntuu, eikä miltä siellä näyttää.” Kuva: Tommi Huusko

Tervetuloa. Nyt olisi tarjolla vain kahvia. En ole leiponut luomupiirakoita pihapuun omenista, sanoo Kerttu Pylvänäinen 150 neliön harmonisesti designkalusteilla sisustetussa, valoisassa ja tilavassa kodissaan. Lausahdus on tietysti vitsi, sillä aikomus on puhua täydellisen kodin illuusiosta ja kotihäpeästä.

Pylvänäisen koti todella näyttää täydelliseltä: ei turhaa tavaraa, tyynyt sävy sävyyn, taidetta seinillä. Siivooja on käynyt edellisenä päivänä.

Mutta arkitodellisuutta on sekin, että Hugo-koira pissasi juuri äsken valkoiselle olohuoneen matolle.

Miksi ihminen nolostuu kodistaan?

Jyväskylän seudulla asuva Pylvänäinen pitää Modernisti kodikas -sisustusblogia. Yhdessä postauksessaan hän kirjoitti tunteesta, joka hänelle tuli, kun yksi hänen blogiseuraajistaan tunnisti sisustuksen tullessaan taloon muissa asioissa – ja ikävästi hieman sovittua aiemmin.

Vieraan silmissä Pylvänäisen arkikoti ei ehkä vastannut blogikuvien täydellisyyttä; emännällä oli vauvan puklut rinnuksilla ja tavaroita lojui ylt’ympäriinsä. Silloin Pylvänäistä nolotti.

Kokemuksensa jälkeen hän alkoi miettiä, miksi ihminen nolostuu kodistaan. Miksi kotia ja sen sisustusta verrataan muiden koteihin, ja miksi vertailu aiheuttaa häpeää, kotihäpeää?

Mutta kysytäänpä tämäkin: oletko itse lisäämässä täydellisyydentavoittelua julkaisemalla superkauniita kuvia?

– Sisustusblogit ovat samanhenkisten ihmisten yhteisö, jossa jaetaan vinkkejä ja keskustellaan yhteisestä harrastuksesta. Olen visuaalinen ihminen ja harrastan sisustamista, mutta en halua rasittaa läheisiäni aiheella, josta he eivät ole kiinnostuneita. Somesta löydän kaltaisiani, hän kertoo.

Pylvänäinen muistuttaa lisäksi, että sisustusblogeissakin on omat genrensä: yksi postaa arkirealistisia kuvia ja toinen visuaalisesti loppuun asti mietittyjä, inspiroivia kuvia. Juuri näiden tarkoitus on antaa muille sisustusvinkkejä.

– Todellinen elämä ja sisustusblogi ovat eri asioita. Kaunis sisustuskuva ei tarkoita, että meillä aina näyttäisi siltä. Harkittu kuva on samaa kuin se, että ihminen juhliin mennessään laittautuu parhaimmilleen, eli toisten kunnioittamista. Eivät lukijani tule sivulle katsomaan hiekkaista eteistä. Heiltä löytyy itseltäänkin sellainen, hän vertaa.

Kaikenlaiset kodit ovat kauniita

Pylvänäinen toivoisi, että yhtä lailla kuin nyt on ryhdytty puhumaan kehopositiivisuudesta, puhuttaisiin myös kotipositiivisuudesta eli siitä, että kaikenlaiset kodit ovat kauniita.

– On paljon blogeja, joissa esitellään edullisia kirpputorilöytöjä ja itse tehtyjä huonekaluja ja sisustus-elementtejä. On värikkäitä koteja ja on mustavalkoisia sisustuksia. Oma kotini edustaa skandinaavista, harmonista designtyyliä.

– Sitä paitsi, vain osa ihmisistä on edes kiinnostunut sisustuksesta. Suurinta osaa ihmisistä ei kiinnosta tippaakaan, minkälaiset verhot ikkunassa on. Kotipositiivisuuden ydin on keskittyä siihen, miltä kotona tuntuu eikä siihen, miltä siellä näyttää. Jos isäntäväki ei ota stressiä siivouksesta tai sisustuksesta, miksi vieraidenkaan pitäisi.

Kuvat ovat harkittuja

Pylvänäinen aloitti blogin pitämisen sen jälkeen, kun oli itse saanut ideoita blogeista perheen omakotitalon suunnitteluun ja myöhemmin sen sisustukseen.

– Ajattelin, että voisin jakaa ajatuksiani muille. Blogissa pääsen toteuttamaan luovaa puoltani kirjoittamalla ja valokuvaamalla. Pidän myös vuorovaikutuksesta ja yhteisöllisyydestä sekä lukijoiden että muiden sisustusbloggaajien kanssa. Ja vaikka kuvat ovat harkittuja, teksteissäni näkyy elämä, arjen haasteet ja pienet ilonaiheet sekä tunnelmia matkoilta, messuilta ja kaupoista.

Pylvänäinen pitää nelihenkisen perheensä omakotitaloa kauniina mutta myös ihan tavallisena lapsiperhetalona.

– Kaunis sisustus on kerrostuma: esimerkiksi designklassikkoja, perittyä ja itse tehtyä, edullista Ikeaa, uutta ja vanhaa sekaisin. Alkuun kotimme tuntui jopa vähän kolkolta, koska ostimme paljon uutta. Nyt kun lapset tulevat koulusta ja päiväkodista, leviävät läksykirjat lattialle, ja kenkiä ja kasseja on eteisessä, vaikka pyrimmekin pitämään tavarat järjestyksessä, hän kuvailee.

Lastenhuoneita Kerttu Pylvänäinen sisustaa vähemmän. Omana sisustustilanaan hän pitää lähinnä keittiötä, olohuonetta ja makuuhuonetta. Kuva: Tommi Huusko

Lastenhuoneita ja miehen tv-huonetta Pylvänäinen sisustaa vähemmän. Omana sisustustilanaan hän pitää lähinnä keittiötä, olohuonetta ja makuuhuonetta.

Neljän vuoden ajan sisustaminen ja blogin pitäminen on ollut myös kuukausipalkkaista työtä. Hän tekee kaupallista yhteistyötä harkittujen tahojen kanssa. Yhteistyöt merkitään blogiin selkeästi. Kehityspäällikkönä työskentelevä Pylvänäinen käyttää vapaa-ajastaan noin 15 tuntia viikossa bloggaamiseen ja sen taustatöihin. Blogilla on noin 10 000 lukijaa viikossa.

Yllätysvierailut olivat ennen vanhaan tavallisia

Yllätysvierailut eivät ole tätä päivää – ainakaan kaupungeissa. Jos ovikello yllättäen soi, voi se aiheuttaa asujassa jopa pientä paniikkia: onko vieraalle tarjottavaa ja onko koti siisti?

Ennen kylässä piipahtaminen oli tavallista. Helsingin yliopiston kansatieteen dosentti Maarit Knuuttila sanoo, että kyläily on ikiaikainen ilmiö, ja vieraanvaraisuutta on ollut kaikissa kulttuureissa.

– Entisaikaan oli paljon reissaavia kulkumiehiä, jotka tarvitsivat yösijaa ja ruokaa. Kyläilykulttuurin kaupallisena ilmentymänä ovat tulleet sitten majatalot, hotellit ja ravintolat.

Suurinta osaa ihmisistä ei kiinnosta tippaakaan, minkälaiset verhot ikkunassa on.

Vanhaan kyläilykulttuuriin liittyi olennaisesti tietojen vaihtaminen. Knuuttilan mukaan esimerkiksi itäisessä Suomessa kylässäpiipahtelija, ”juoruakka” on ollut tärkeä yhteisön kuulumisten jakaja, jolle on tarjottu palkkioksi kahvia tai sokeripala.

Knuuttila arvelee, että vierasvaran pitämistä ja kodin siisteyttä on pidetty merkkinä, että talon emäntä ja koko perhe elää jämptisti ja yhteiskuntakelpoisesti.

– Ylipäätään 1800-luvun loppupuolella alettiin valistaa kodin siisteydestä. Siisteys kulki käsi kädessä kunnollisen naiseuden ihanteen kanssa.

Vierailutavat myös ikäluokkakysymys

Kyläilykulttuurin muutos on Knuuttilan mielestä seurausta kaupungistumisesta ja elämäntavan muuttumisesta.

– Luulen, että ihmiset haluavat hektisen työpäivän jälkeen vetäytyä omaan yksityiseen tilaansa. Yllätysvierailut sallitaan läheisille sukulaisille tai ystäville, mutta jos kaukainen sukulainen soittaa ohikulkumatkalta ja ilmoittaa tulevansa kylään, se voi aiheuttaa epämukavuutta.

Knuuttila on huomannut, että yllätysvierailujen sijaan vierailut suunnitellaan etukäteen. Vieraita kutsutaan illanviettoon, päivälliselle tai juhliin.

Vierailutavat ovat myös ikäluokkakysymys: lapset tulevat spontaanimmin kyselemään toistensa luo leikkikaveria ja yökyläilevät toistensa luona. Myös nuoret pelailevat pitkiä aikoja kavereiden luona.

Hän ei usko siihen, että kodin pitäisi olla”hieno”, jotta vieraita uskaltaisi kutsua kotiinsa tai että somessa esitellyt hienot sisustukset aiheuttaisivat katsojissa niin kutsuttua kotihäpeää.

– On ihmisiä, joille koti on identiteetin jatke ja kodin halutaan kuvastavan itseä, mutta ei tietenkään kaikille. Mielestäni koti on monelle enemmänkin oma yksityinen pesä, jonne halutaan päästää vain läheiset.

Lue myös: Miten persoonallisuus näkyy kodin sisustuksessa?
 
Anne Repo
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi