Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Koti

Suunnittele ja istuta ensi kevään kasvit jo nyt

Jos aiot uudistaa rikkakasvien valtaaman kukkapenkin, ainoa keino on kaivaa kaikki ylös ja kitkeä rikkakasvit juurta myöten. Nyhtäminen ei auta, puutarhavalkku Saara Kuurne näyttää. Kuva: Mervi Pasanen

Takana on kuuma kesä ja edessä toivottavasti ihana pitkä syksy. Nyt on aikaa tehdä valmisteluja jo ensi kesää varten, sillä pohjatyöt tehdään syksyllä. Jotta olemassa olevat kasvit selviävät talvesta, ne tarvitsevat suojausta ja huoltoa. Ensi kevään kukkameri istutetaan nyt, ei toukokuussa.

Puutarhavalmentaja Saara Kuurne Turnipsi ja Tuhatkaunosta antaa vinkit siihen, mitä kaikkea tänä syksynä pihalla voisi tehdä ensi kevättä ajatellen.

Kirjaa muistiin ne ongelmakohdat, joihin törmäsit tänä kesänä

Ensi vuonna et ehkä muista niitä kaikkia. Kirjaa ylös myös, mitä projekteja olit ajatellut toteuttaa.

Jos ensi kesä sisältää pihan uudistuksia, mieti jo nyt, tarvitsetko ammattiapua.

– Jos tarkoituksena on teettää pihasuunnitelmia, suunnittelija kannattaa kutsua katsomaan paikkaa jo ennen lumien tuloa. Mikäli ensi kesäksi on ajatuksissa maansiirtotöitä, urakoitsija kannattaa tilata talvella, viimeistään maalikuussa. Jos vasta toukokuussa herää miettimään pihasuunnittelua ja maansiirtoa, on myöhässä.

Onko pihassa omenapuita?

Kerää sato talteen pois nurmikolta. Mikäli omenoihin on iskenyt muumiotauti, niitä ei kannata jättää kotikompostiin.

– Muumiotauti ei ole puussa, vaan omenassa. Jotta se ei leviäisi, muumiotautiset omenat pitää kerätä pois ja laittaa sekajätteeseen tai haudata omaan pihaan metrin syvyyteen. Kompostiin niitä ei kannata heittää, koska sieltä itiöt leviävät mullan mukana koko puutarhaan, Saara Kuurne varoittaa.

– Monet sieni-itiöt ovat aika sitkeitä. En ole varma, häviävätkö ne esimerkiksi bokashi-kompostoinnissa. Moni on kokeillut omenoiden kompostointia muovisäkissä niin, että omenoiden päälle laitetaan bokashia. Se pitäisi ihan testata.

Bokashi on fermentointiin perustuva kompostointimenetelmä, jossa työn tekevät maitohappobakteerit, typensitojabakteerit ja hiivasienet.

Syyslannoitus vai ei?

Tästä on kahta mielipidettä eli osa uskoo sinnikkäästi syyslannoitukseen.

– Minun mielestäni tärkeintä olisi antaa kasvien ottaa lehdistä oma lehtivihreä talteen juuristoon. Eli jos pihassa sietää paikalleen kuihtuvia kasveja, niin kannattaa jättää ne jopa talven yli, kertoo luonnonmukaiseen puutarhanhoitoon erikoistunut Saara Kuurne.

– Paikoilleen jätetyt kasvit ruokkivat maata ja talvella suojaavat kasveja. Talventörröttäjät ovat myös ruokaa linnuille ja keräävät osansa lumikuormasta, joka taas suojaa kasvia talven aikana.

Mikäli kuihtuneet kasvit häiritsevät, ne voi toki leikata pois. Silloin esimerkiksi perennapenkit kannattaa suojata vaikkapa havuilla tai kuivilla lehdillä eli jollain, joka tekee ilmatilaa kukkapenkkiin.

– Kuivat lehdet, tervapaperi, voimapaperi ja paino päälle, puutarhavalmentaja vinkkaa.

Kastelukuopat täytetään talveksi

Kesän aikana istutettujen kasvien ympärille ei saa talvella kertyä vettä, joten jos olet jättänyt niille kastelukuopat, kasvin juurelle tehdään nyt kumpu, jota pitkin vesi valuu pois.

Muista myös runkosuojaukset

Jyrsijät käyvät talven aikana mielellään maistelemassa nuorien puiden oksia, joten ne on suojattava.

– Verkkosuoja tai korkkiruuvisuojat ovat hyviä, jäniksiä vastaan käy esimerkiksi kanaverkko. Niille maistuu esimerkiksi pensasmustikka, nuoret luumu ja tyrnit, samoin pajut ja pähkinäpensaat.

Jos saatavilla on tuomenoksia, niistä voi myös rakentaa runkosuojan. Tuomi ei ole jänisten herkkua.

Myyrät syövät sipulikukat alta päin. Niitä vastaan on olemassa erilaisia karkottimia ja pyydyksiä, jotka perustuvat esimerkiksi maan tärinään.

– Kesällä maahan voi kuulemma kaivaa viinipullon, joka laitetaan vinoon paikkaan, jossa tuulee. Myyrät eivät pidä tuulen aiheuttamasta äänestä.

Luonnonmukaista torjuntaa voi kokeilla istuttamalla sipulikukkien väliin valkosipulia.

Leikkaa sieltä, mistä voi ja pitää

Syksy on hyvää aikaa leikata nuupahtaneita pensaita ja kuivia oksia. Leikkaa ensin alta, sitten päältä, näin kuoreen ei tule repeämää. Kuva: Mervi Pasanen

Marjapensaista punaherukat leikataan sadonkorjuun jälkeen syksyllä, mustaherukat keväällä. Omenapuitakin voi vielä leikata.

– Syksyllä voi tehdä pieniä leikkauksia. Kun puissa on lehdet, voi toki olla vaikeampi hahmottaa mistä leikataan, mutta syysleikkuussa on se etu, ettei siitä tule vesiversoja.

Ahneesti ei kannata ottaa, ehdoton maksimi on kolmannes lehtimassasta laskettuna.

– Sellaisia 3–4 sentin paksuisia oksia voi hyvin leikata. Kevättalvi on muodostunut yleiseksi leikkuuajaksi sen vuoksi, että ennen silloin oli aikaa.

Kuivuneita oksia voi leikata aina ja mikäli niissä on ollut lahottajasieniä, ne viedään tontilta pois. Havukasvit leikataan vasta kevättalvella, poislukien tuija.

Siementävät kukat olisi pitänyt leikata jo! Kuva: Mervi Pasanen

Isoista puista voi poistaa yksittäisiä oksia, mutta leikkuukohdalla on merkitystä.

– Oksan juurella oleva oksankaula eli sellainen vähän makkaralla oleva alue jätetään. Ei siis sahata runkoa viistäen, vaan jätetään pieni pahkura, mutta ei pitkää tappia.

7 Jos nurmikko on kovin pitkä, se kannattaa ajella ennen talvea.

Pitkä, maahan lätsähtävä nurmi aiheuttaa sen, että jääpoltetta tulee helpommin. Mikäli leikkuujätettä tulee paksulti, siitä kannattaa ainakin isommat määrät haravoida vaikka kompostiin.

Vanhat punaherukat voi leikata näin syksyllä, mustaherukan vuoro on sitten keväällä. Kuva: Mervi Pasanen

Kaikkia puiden lehtiä ei tarvitse haravoida, vaan ne voi silputa ruohonleikkurilla. Tammenlehdet kannattaa haravoida, koska ne ovat puumaisia eli maatuvat huonosti.

– Komposti vaatii toimiakseen typpeä. Jos tammenlehdet laitetaan kompostiin, se vaatii typpilisän, kuten kompostiherätettä tai laimennettua virtsaa.

Olisiko joku kasvi syytä jakaa?

Jos perennakasvi on kovin suuri, sen juuret ovat turhan ahtaalla ja ne saattavat nostaa koko kasvin ylös. Siis lapiohommiksi: kasvi kaivetaan ylös ja pilkotaan lapiolla pienempiin osiin.

Siementävistä kasveista olisi jo tähän mennessä pitänyt leikata pois ylimääräiset siemenet. Kuunliljoista voi poistaa rumat siemenpatukat, ja jos pihassa on liikaa leviävä tunkeutuja, kuten osa kellokasveista on, niiden siemenet kannattaa poistaa ajoissa.

– Ja niitä siemeniä ei kannata laittaa kompostiin, ellei halua myöhemmin levittää siemeniä mullan seassa.

Syksyllä voi myös istuttaa muun muassa perennoja. Ne eivät ehdi juurtua, mutta ovathan sitten keväällä valmiina paikallaan.

– Syksy on hyvää aikaa istuttamiseen, koska silloin on paljon luontaista kosteutta.

Ilmojen viilennyttyä on aika istuttaa sipulikukat

Sipulikukat sommitellaan ensin paikoilleen. Tee selkeitä ryhmiä. Kuva: Mervi Pasanen

Jos vuosia vanhat istutukset eivät enää jaksa nousta, ne kannattaa uudistaa. Mikäli rikkaruohot ovat vielä vallanneet aluetta, on ainoa mahdollisuus ottaa lapio käteen.

Koko istutusalue käännetään ja kaikki rikkaruohojen juuret erotellaan mullasta. Vuohenputki ja juolavehnä leviävät pienestä pätkästä juurta, jos siinä on silmu.

Mullan seasta voi erotella vanhojen sipulien sivusipulit ja istuttaa ne uudelleen. Kun multa on siivottu juurista, istutusalue kannattaa rajata juuriesteellä.

– Ilman sitä rikkakasvit leviävät alueelle uudelleen. Juuriesteeksi leikataan noin 30 senttiä leveä suikale ja sillä rajataan uusi sipulipenkki.

Ja sitten istutetaan: tee kuoppa ja paina sipuli multaan juuret alaspäin. Kuva: Mervi Pasanen
Kun multa on puhdistettu, kukkapenkki rajataan juuriesteellä. Kuva: Mervi Pasanen

Sipulit sommitellaan ensin mullan pintaan ja vasta sitten istutetaan.

– Oikea istutussyvyys on 2,5 kertaa sipulin halkaisija, Saara Kuurne näyttää.

Oikea istutussyvyys on 2,5¿kertaa kukkasipulin koko. Kuva: Mervi Pasanen

Sipulikukkien kanssa ei ole kiire, sillä jos ne laittaa kovin lämpimällä kelillä, ne alkavat kasvaa ja menettävät osan kevääksi varatusta elinvoimastaan. Syys-lokakuu on hyvää aikaa tälle työlle, aina niin kauan kun maa on sula.

Mervi Pasanen
mervi.pasanen@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X