Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Koti

Älä torju kaikkia puutarhan ötököitä – liiallisesta torjunnasta on haittaa

Hyöteiskantoja omassa puutarhassa voi hoitaa esimerkiksi hyönteishotelleilla. Tietämys luonnon monimuotoisuudesta on biologin mukaan tällä hetkellä valitettavan ohutta.

Hyönteisillä on puutarhassa tärkeä tehtävä. Kuva: Mirja Hussain

Kaikkiin puutarhan ötököihin ei kannattaisi suhtautua vihamielisesti. Hyönteiset ovat merkittävä osa puutarhan biologista tuholaistorjuntaa.

Hyönteisiä on kaksi kolmasosaa kaikesta elämästä maapallolla. Ne ovat tärkeä osa ravintoketjua, toimivat pölyttäjinä ja orgaanisen aineksen hajottajina sekä kasvinsyöjähyönteisten saalistajina.

Hyönteisten tehtävät luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä ovat erittäin tärkeitä.

– Ne varmistavat muun muassa kasvien siementuotannon ja marjojen ja hedelmien pölyttymisen, sanoo Puutarhaliiton toimitusjohtaja Timo Taulavuori.

Torju vain todellisen tarpeen mukaan

Kun tuhohyönteisiä torjutaan liian aktiivisesti, menetetään usein myös puutarhan kannalta hyödyllistä elämää. Tämä on johtanut monien pölyttäjien ja hyönteissyöjälintukantojen romahtamiseen.

Lue myös: Helle oli liikaa hyttysillekin Päijät-Hämeessä – vaikutukset voivat näkyä vielä ensi kesänäkin
 

Torjuntaa on syytä tehdä vain todelliseen tarpeeseen ja tarkasti ohjeita noudattaen. Puutarhaliitosta muistutetaan, että esimerkiksi pienet lehtivioitukset koristekasveissa kuuluvat normaaliin puutarhaan.

– Kasvien kasvun kannalta haitallisia lajeja on huomattavasti vähemmän kuin hyödyllisiä. Havainnoimalla haitallisia toukkia ja kirvoja niitä voidaan poistaa käsin tai torjua vain paikallisesti. Esimerkiksi värikkäät liljakukot tai herukan äkämäsilmut on helppo kerätä pois ja hävittää esimerkiksi polttamalla, Taulavuori kertoo.

Kimalaiset ovat tunnettuja hyötyhyönteisiä, jotka varmistavat satoa ja kasvien siementuotantoa. Kuva: Timo Taulavuori

Hyönteisten vähenemisen vaikutuksia muihin lajeihin on jo nähtävissä.

– Lintujen poikastuotanto vähenee, jos hyönteisravintoa ei ole tarjolla. Kun intomielisesti tuhotaan kirvat, niin samalla puutarhan leppäpirkkopopulaatio on pienentynyt. Paikallisesti jokainen voi huomata oman puutarhansa eliölajiston muutokset, mikäli tarkkailee ja tuntee lajiston, kertoo biologi Leena Luoto.

Moniin hyönteisiin suhtaudutaan kielteisesti, vaikka kaikkia tavallisimpiakaan lajeja ei edes tunneta. Esimerkiksi muurahaisten hyödyllisyyttä puutarhoissa kasvien hyvinvoinnin kannalta ei ole huomattu.

Moni mieltää pölyttäjiksi vain kesymehiläiset ja kimalaiset, mutta myös villimehiläiset ja kukkakärpäset ovat tärkeitä marjasadon turvaamisessa.

– Valitettavasti tietämys luonnon monimuotoisuudesta on hyvin ohutta. Luonnossa liikkumisessa lajintuntemuksen arvostus on vähentynyt, samoin puutarhoissa. Se on johtanut siihen, että luonnon omista lainalaisuuksista, luonnon normaaleista ilmiöistä ja lajien keskinäisistä riippuvuuksista tiedetään yhä vähemmän, Luoto huomauttaa.

Jätä pesäpaikkoja puutarhaan

Hyönteishotellit ovat hyvä keino parantaa hyönteisten elinoloja, mutta pitäisi tietää myös, millaisia hyönteisiä sinne asettuu. Puutarhaan on hyvä jättää kantoja, kiviä ja mättäitä, jotka kaikki toimivat luonnon omina pesäpaikkoina hyönteisille, Leena Luoto kertoo.

Lintujen poikastuotanto vähenee, jos hyönteisravintoa ei ole tarjolla. Biologi Leena Luoto

– Jos erakkoampiaiset ja villimehiläiset eivät ole tuttuja, niin monesti ne häädetään puutarhasta häiritsemästä. Hyönteishotellin sijoittelulla voi vaikuttaa, millaisia lajeja sen suojissa asustaa. Seinälle ripustettu hyönteishotelli palvelee eri lajeja kuin lähellä maan rajaa oleva. Jos puutarhassa on nilviäisongelma, niin kiitäjäisten ja muiden kovakuoriaispetojen suosiminen vähentää nilviäisten määrää. Kiitäjäiset ja muut maan rajassa talvehtivat hyönteiset suosivat maan pinnalla olevaa hyönteishotellia.

Haitallisia ja tarkkailtavia lajeja on noin 880, mutta Leena Luoto ennustaa niitä olevan vuoden loppuun mennessä yli tuhat. Haitalliset ja tarkkailtavat hyönteislajit löytyvät osoitteesta otokkatieto.fi.

Milja Kungas
milja.kungas@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 vk 0 € ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin

Tilaa tästä 2 vk
0 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X