Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Koti

Lahtelaisen Antti Hovin niityllä kasvaa yli 60 eri kasvilajia – kukkaniitty on värikäs vaihtoehto nurmikolle

Ekologisen ja helppohoitoisen niityn voi perustaa kuka tahansa, kunhan pohjatyöt on hoidettu kunnolla.

Antti Hovi on opiskellut aikoinaan systemaattis-ekologista kasvi­tiedettä Helsingin yliopistossa. Kuva: Elena Liseytseva

Lahtelaisen kerrostalon takana piileskelee kasviparatiisi. Kasvitieteilijä Antti Hovin takapihalta poistettiin aikoinaan leikkikenttä, josta jäi jäljelle vain hiekkaa. Hovi halusi hyödyntää runsaan 100 neliömetrin alueen, joten hän perusti pihaan kukkaniityn.

Kukkaniitty on helppohoitoinen ja ekologinen vaihtoehto nurmikolle. Hovin niityssä kasvaa tällä hetkellä yli 60 eri kasvilajia.

– Kun nurmikolla kasvaa korkeintaan 7 eri kasvilajia, kukkaniityllä niitä voi kasvaa peräti 70, Hovi toteaa.

Kukkaniitty nauttii kuivuudesta

Tummatulikukka on näyttävä kasvi kukkaniityllä. Kuva: Elena Liseytseva

Kukkaniitty kannattaa perustaa aurinkoiselle, kuivalle ja hiekkaiselle alueelle. Toisin kuin nurmikko, kukkaniitty ei kuivuudesta kangistu. Kukkaniittyä ei tarvitse kastella, vaan helle on kukkaniityn ketokasveille hyödyllistä.

Ketokasveilla on usein vahapintaiset, neulasmaiset tai karvapeitteiset lehdet, joista haihtuu vain vähän vettä, ja siksi ne kestävät hyvin kuivuutta. Lisäksi ketokasvit ovat usein syväjuurisia, jolloin ne keräävät tehokkaasti vettä ja ravinteita maasta.

Siementen kylvämisen voi tehdä keväällä, loppukesällä tai syksyllä ennen lumen tuloa. Ennen kylvöä poistetaan rikkakasvit. Siemenet kylvetään aivan hiekan pintaan, sillä ne vaativat valoa itämiseen.

– Siemeniä ei saa peittää. Niitä voi tiivistää esimerkiksi haravalla, mutta myös sade hoitaa tiivistämisen omalta osaltaan, Hovi sanoo.

Perustamisvaiheessa tärkeintä on rikkakasvien pois kitkeminen ja paikan valinta.

Siemeniä voi tilata netistä tai ostaa esimerkiksi puutarhaliikkeistä.

– Siementen valinnassa voi pohtia, millaisen pihamaiseman haluaa. Voi valita sekä korkeita että matalampia kasveja, Hovi sanoo.

Pieni osa kasveista saattaa olla kukinnassa jo seuraavana kesänä, mutta usein kasvit kukkivat vasta 2–3 vuoden kuluttua siementen kylvämisestä. Siemenet vaativat usein kylmäkäsittelyn, joka tapahtuu talven aikana. Kukkaniityn ei tarvitse olla suuri.

– Suurempaan niittyyn tarvitaan koneita, mutta pienempää voi hoitaa käsin, sanoo Marita Kuikka Suomen Niittysiemen -yhtiöstä.

Kukkaniityn voi perustaa kuka tahansa

Harjaneilikka on tunnettu koristekasvina. Kuva: Elena Liseytseva

Kukkaniityn hoito on helppoa, sillä sitä ei juurikaan tarvitse hoitaa.

– Kukkakedossa on huomattavasti vähemmän työtä kuin kukkapenkin hoidossa, mutta siitä saa silti upean kukkamaiseman, Hovi sanoo.

Hoidoksi riittää niittäminen. Kasvusto katkaistaan esimerkiksi viikatteella, ja niitetyt kasvit kerätään pois. Otollinen aika niittämiselle on loppukesällä, kun kasvit ovat ehtineet kukkia ja tehdä siemeniä.

– Kasvisto on katkaistava, sillä muuten maanpinta peittyy lehtien ja heinän peitteeseen, jonka läpi kasvit eivät pääse kasvamaan, Hovi perustelee.

Voiko kuka tahansa perustaa kasvikedon?

– Kyllä voi, tekemisen oppii yrityksen ja erehdysten kautta. Perustamisvaiheessa tärkeintä on rikkakasvien pois kitkeminen ja paikan valinta, Hovi ohjeistaa.

Kuikan mukaan kuivuuden ansiosta juuri nyt on otollinen aika kukkaniityn perustamiselle. Heinät ja rikkakasvit saa poistettua helposti, sillä ne eivät ole vielä alkaneet itää.

Pölyttäjät kiittävät

Peurankello viihtyy niityillä ja pientareilla. Kuva: Elena Liseytseva

Hovin perustama niitty on ollut paikoillaan jo yli 15 vuotta. Hovin mukaan talon asukkaat ovat suhtautuneet kukkaniittyyn vaihtelevasti.

– Osa haluaisi pelkästään siistin nurmikon, mutta usein kaikki pitävät kukkaniitystä, kun sen kukinto on parhaimmillaan, Hovi sanoo.

Kukkaketo ylläpitää luonnon monimuotoisuutta ja kotimaisten kasvien kasvupaikkoja. Kukkaniitystä nauttivat myös pölyttäjät.

– Viimeksi kun kävin katsomassa, kukissa pörräsi ainakin parikymmentä kimalaista, Hovi kertoo.

Kylvö

Kotimaiset siemenet kestävät paremmin talviolosuhteita

Kukkaniityn kasvit ovat esimerkiksi niittykukkia eli luonnonkasveja tai ihmisen ja karjan mukana ennen 1600-lukua saapuneita muinais­tulokkaita, kuten päivänkakkara ja ahdekaunokki.

Pihaketo on todella kuiva ja kasvusto on matalaa. Piha- tai kukkaniitty on rehevämpi ja korkeampikasvuinen. Kukkanurmi, kukkaniitty ja pihaniitty ovat periaatteessa sama asia.

Kukkaketoja ja -niittyjä voi syntyä myös eläinten laiduntamisen kautta. Karja pitää korkeimmat kilpailevat heinät loitolla syömällä niitä. Eläinten sorkkien jäljet myös rikkovat maata, jolloin kukkakasvit pääsevät siementämään.

Siemenet valitaan paikan perusteella. Esimerkiksi metsäapila, puna-ailakki ja puistolemmikki pärjäävät puolivarjoisessa paikassa.

Ensimmäisen vuoden aikana siemenistä syntyvät juuret ja lehtiruusuke. Kukinta alkaa usein seuraavana vuonna.

Jenna Lempinen
jenna.lempinen@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS Verkko Plus 1 kk vain 7,90 € (norm. 14,50 €) ja pääset käsiksi kaikkiin Etelä-Suomen Sanomien maksullisiin sisältöihin.

Tilaa tästä 1 kk 7,90 €

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X