Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Koti

Tulevaisuuden valaisin voi olla valmistettu sienestä – "Uskon, että sienimateriaaleista on mahdollisuus tehdä loputon määrä tuotteita"

Sienipohjaiset materiaalit ovat ekologinen ja kestävä keksintö, jonka käyttömahdollisuuksia tutkitaan nyt Suomessa ja maailmalla.

Aleksi Peltosen valaisin on valmistettu sienimateriaalista. Kuva: Jonne Heinonen

Miltä kuulostaa sienestä valmistettu tuoli tai valaisin? Tarkoittaako se, että saa istua jättiläistatin päällä ja toinen mokoma killuu katossa?

Ilmastonmuutos saa ihmiset kehittelemään täysin uusia ekologisia ja kestävää kehitystä tukevia materiaaleja, joista voidaan valmistaa kodin käyttöesineitä. Aleksi Peltonen on rakentanut sienipohjaisista materiaaleista akustiikkapaneelin, istutusruukun ja valaisimen.

Tuotteissa käytetty materiaali on ulkonäöltään kuin weetabixia, jonka tuoksua voisi kuvailla mulperimarjamaiseksi. Sienipohjainen materiaali on kiinnostava vaihtoehto esimerkiksi puulle, koska se kasvaa nopeasti.

– Välillä itseänikin naurattaa, että mitähän tässä nyt oikein tekee, mutta uskon, että sienimateriaaleista on mahdollisuus tehdä loputon määrä tuotteita, Peltonen kertoo.

Peltonen on ensimmäinen suomalainen, joka on tutkinut sienten käyttöä muotoilussa. Hän on puuartesaani ja Lahden Ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutista valmistunut kalustemuotoilija, jonka opinnäytetyö käsitteli sienipohjaisia materiaaleja. Peltosen suunnittelema puinen hylly palkittiin EcoDesign-kilpailussa viime vuonna.

Aleksi Peltonen kiinnostui sienten mahdollisuuksista sieniharrastajien Myco Hacklab -yhteisön tapahtumassa. Tapahtumasta hän sai myös ensimmäiset sienirihmastot, joista projektiin käytetyt sienet lähtivät kasvamaan.

Sieneksi mielletään puhekielessä sienen itiöemä. Todellisuudessa sieni muodostuu myös sienirihmastosta. Sienimateriaali koostuu rihmastosta ja kasvualustasta, joka voi olla esimerkiksi sellua. Rihmastoa voi kasvattaa kuin taikinajuurta, jota voidaan yhdistellä eri aineksiin.

Sienirihmasto kuolee kuumennuksessa

Aleksi Peltonen on valmistanut sienipohjaisesta materiaalista akustiikkapaneelin, jota hän jatkokehittelee. Paneeli muotoillaan muottiin, jossa se kasvaa sopivaan muotoon. Kuva: Jonne Heinonen

Sienirihmasto istutetaan kasvualustaan ja sen annetaan kasvaa. Syntyy materiaali, josta voidaan muotoilla lähes mitä tahansa. Lopuksi kasvu pysäytetään kuivattamalla.

Kasvualustan materiaalia ja sienilajiketta voidaan varioida loputtomasti. Syntyvistä sienikomposiiteista on mahdollista saada erittäin kestäviä, palamattomia, kevyitä, vettähylkiviä sekä biohajoavia materiaaleja, jotka soveltuvat kodin käyttöesineisiin, huonekaluihin ja rakennusmateriaaliksi.

Sienten kasvualustoina on mahdollista käyttää esimerkiksi maatalouden tai rakennusteollisuuden tuottamaa jätettä.

– Sienikomposiiteilla voitaisi korvata teollisuudessa käytettyjä muotopuristemateriaaleja, kuten polyuretaania, Peltonen kertoo.

Peltosen valmistama sienivalaisin on tehty pelletistä, sellusta ja osterivinokkaasta.

Sienimateriaalin ainesten täytyy olla steriilejä, jotta kasvatusvaiheessa ei synny hometta bakteereista.

Sieni kasvatetaan ensin laatikossa, jossa se kasvaa nopeasti.

Valaisimeen tarvittava sienimäärä kasvaa noin viikossa. Sen jälkeen aines siirretään muottiin, joissa sitä kasvatetaan haluttuun muotoon. Valmis esine kuivatetaan uunissa 120 asteessa.

– Tekemäni protomallit eivät ole valmiita tuotteita. Niiden avulla pääsin tutkimaan materiaalin mahdollisuuksia.

Peltonen kokeili tutkimuksessaan valmistaa sienestä myös tuolia. Istuinosan muotoilu onnistui hyvin, mutta tuolia ei mahtunut kuivattamaan tavallisessa uunissa. Kokeilu loi uskoa materiaalin mahdollisuuksiin.

– Tuotteen käyttökestävyyttä pitäisi tutkia lisää. Uskon, että kalusteissa sienimateriaalia voisi verhoilla ja pinnoittaa.

Peltosen mukaan valmiin tuotteen pintaa olisi mahdollista käsitellä esimerkiksi hiomalla, maalaamalla, lakkaamalla tai pinnoittamalla.

Nopea kasvu mahdollistaisi sarjatuotannon

Sienikomposiitteja voitaisiin hyödyntää sarjatuotannossa. Tuotanto ei edellyttäisi suuria laitehankintoja. Valmistaminen on nopeaa ja raaka-aineena voitaisiin käyttää ilmaista jätettä.

– Parhaassa tapauksessa yritykset voisivat maksaa siitä, että heiltä haetaan jätettä sienituotannon raaka-aineeksi.

Peltonen uskoo, että sienipohjaiset materiaalit voisivat olla yksi ratkaisu ilmastonmuutoksen hillinnälle. Biohajoavat tuotteet vähentävät massiivista jätemäärää, jonka yhteiskunta tuottaa. Sienimateriaali maatuu ja palautuu ympäristön kiertokulkuun. Se on täysin biohajoavaa, eikä valmistus aiheuta suuria päästöjä.

– Sienirihmastot tuottavat toki hiilidioksidia kasvaessaan, mutta on vaikeaa arvioida niiden ilmastovaikutuksia.

Sienipohjaisista materiaaleista ei ole tehty juurikaan tutkimuksia, eikä valmistajia ole maailmalla monia. Amerikkalaisella sienimateriaaleja kehittävällä Ecolative-yrityksellä on patentti tietynlaisen sienipohjaisen materiaalien valmistukselle. Yritys valmistaa sienestä styroksin tapaista pakkausmateriaalia.

Sienen yksi potentiaaleista piilee sen nopeassa kasvussa. Materiaalitutkimusta tehdessään Peltosen asunto alkoi täyttyä suurista laatikoista, jotka olivat täynnä nopeasti kasvavaa sienimassaa.

Esimerkiksi puu on ekologinen materiaali, jota on käytetty kodin esineissä muinaisista ajoista lähtien. Se toimii hiilivarastona ja on uusiutuvaa, mutta kasvaa paljon sieniä hitaammin.

Aleksi Peltosen tutkimuksessa kerrotaan materiaalien historiallisesta vaikuttavuudesta. Ihmisten historiaa kuvataan sen mukaan, mitä materiaaleja kulloinkin on hyödynnetty. Kivikaudesta, pronssikaudesta ja rautakaudesta on siirrytty aikakauteen, jossa tärkein materiaali on muovi.

Biomateriaalit määrittävät tulevaisuutta

Sienipohjainen materiaali on huokoista ja murenevaa, kunnes se kuumennetaan 120 asteessa. Kuumennus tekee materiaalista kovan ja kestävän. Kuva: Jonne Heinonen

Kun öljy loppuu kuluvan vuosisadan aikana, on uusia materiaaleja kehitettävä muovin tilalle. On jopa uumoiltu, että biotekniikan vaikutukset tulevat olemaan yhtä suuret kuin maailman teollistuminen 1700–1800-lukujen vaihteessa.

– Sienimateriaalit voivat olla tärkeä osa bioteknologista vallankumousta. Niiden valmistaminen on ekologista ja edullista, Peltonen pohtii.

Tavaroiden materiaalit eivät ole ainoa asia, mitä sienestä voidaan valmistaa. Siitä saadaan nahan näköistä ja samaan tapaan käytettävää ainesta. Sienten viljelyllä on myös valtava taloudellinen potentiaali.

Ruokasieniä viljellään Suomessa jopa 1,5 tuhatta kiloa vuodessa. Niiden taloudellinen arvo liikkuu monissa miljardeissa euroissa.

Peltosen mukaan sieniä olisi mahdollista viljellä metsissä harvennusalojen kannoissa ja ylijäämäpuussa.

Myös lääketieteessä sieniä on hyödynnetty jo pitkään. Uusia käyttötapoja rajoittaa siis vain mielikuvitus.

– Aion ehdottomasti tutkia sienimateriaalien mahdollisuuksia tulevaisuudessakin. Seuraavaksi jatkan sienestä tehdyn akustiikkapaneelin kehittelyä, Peltonen sanoo.

Helmi Hämäläinen
helmi.hamalainen@ess.fi

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tämä sisältö on avoinna vain tilaajillemme.

Tilaa ESS Verkko Plus 3 kk
vain 7,90 €/kk (norm. 14,50 €)

Tilaa tästä

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments

Asiasanat:

Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi X