Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Koti

Uudistalot pitää pian rakentaa lähes nollaenergiataloiksi – asiantuntija ei näe homeriskiä, kun rakennetaan oikein

Nollaenergiatalo on rakennus, joka tuottaa energiaa yhtä paljon kuin kuluttaa. Suomessa pelätään hometaloriskiä.

Kevätaurinko riittää jo hyvin tuottamaan sähköä Mikkelin asuntomessualueelle rakennettuun lähes nollaenergiataloon, kertoo kiinteistönvälittäjä Esa Pietiläinen. Kuva: Risto Hämäläinen

Vuodesta 2020 lähtien kaikkien Suomessa rakennettavien uudistalojen tulee olla lähes nollaenergiataloja. Yleisen määritelmän mukaan nollaenergiatalo on rakennus, joka tuottaa energiaa yhtä paljon kuin kuluttaa. Sähköenergiaa voidaan kerätä esimerkiksi aurinkopaneelein, lämpöä taas tuottaa puulla.

Tuleva määräys perustuu EU:n energiatehokkuusdirektiiviin, mutta se, mitä lähes nollaenergiatalo käytännössä tarkoittaa, päätetään maakohtaisesti.

Suomessa matalaenergia- ja nollaenergiatalojen on pelätty olevan tulevia hometaloja muun muassa paksun seinäeristyksen takia.

Katolle asennetut aurinkopaneelit ovat jääneet lumen alle, mutta ne voisivat tuottaa suuren osan talon käyttösähköstä. Kuva: Risto Hämäläinen

Homeongelmiin muita syitä kuin liika eristys

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n Expert Services Oy:n erityisasiantuntija Mikko Saari puolustaa matalaenergiarakentamista.

Hän on tutkinut energiatehokasta rakentamista VTT:llä 1990-luvulta lähtien. Tuolloin uusia matalaenergiataloja seurattiin yksityiskohtaisesti. Mittauksia tehtiin jopa tunnin välein, ja tarkkailu saattoi jatkua toista vuotta.

Nyt intensiivisiä seurantoja ei tehdä enää läheskään yhtä paljon. Yksityiskohtaiset seurantatutkimukset loppuivat rahoituksen puutteeseen. Tutkimuksia rahoittivat ensin ympäristöministeriö ja myöhemmin kauppa- ja teollisuusministeriö ja Tekes yritysten kautta.

– Yksittäisiä yrityshankkeita on ollut, mutta minusta tuotekehityshankkeita ei pitäisi lainkaan rahoittaa julkisista varoista, jos niihin ei liity systemaattista seurantatutkimusta teknologian käyttövaiheesta. Kokeilukulttuuri ei toimi rakentamisen kehittämisessä.

Autokatoksessa on sähköauton latauspiste. Kuva: Risto Hämäläinen

Saari sanoo kuitenkin matalaenergiatalojen voivan hyvin. Homeongelmat, joista VTT ja Tampereen teknillinen yliopisto ovat antaneet vuosien aikana eriäviä lausumia, johtuvat Saaren mukaan muista tekijöistä kuin paksusta eristeestä.

– Meillä on Suomessa valtavasti vanhoja taloja homeessa, eikä se varmasti johdu liiasta eristämisestä vaan esimerkiksi välinpitämättömyydestä, riskien ottamisesta, rahanahneudesta ja osaamattomuudestakin.

Saari huomauttaa, että sisäilmaongelmia aiheutuu muistakin syistä kuin mikrobeista. Talojen kosteusvauriot johtuvat siitä, että vettä pääsee rakenteeseen rakentamis- tai käyttövaiheessa.

Isot ikkunalasit antavat sisään myös auringon lämpöä, huomauttaa Esa Pietiläinen. Kodinkoneissa on älytekniikkaa. Kuva: Risto Hämäläinen

Käyttösähkö aurinkopaneeleilla

Mikkelin asuntomessuilla esiteltiin Fortum-kodiksi ristitty pientalo, joka voidaan luokitella lähes nollaenergiataloksi. Käyttösähkö tuotetaan aurinkopaneeleilla, ja harmaavedet voidaan puhdistaa ja käyttää uudelleen esimerkiksi pesuvetenä ja wc:n huuhtelussa.

60-neliöinen talo on rakennettu tuulettuvalle rossipohjalle kahdesta tilaelementistä, jotka on valmistettu sisätiloissa. Talo on rakennuttaja Voitto Ahopellon mukaan vastaus energiatehokkuuden kiristyviin vaatimuksiin.

– Nollaenergiataloista on tulossa arkipäivää, Ahopelto toteaa.

Aurinkoenergia varastoituu akkuihin, jotka antavat virtaa myös sähkökatkon sattuessa. Kuva: Risto Hämäläinen

"Aina hyvä sisäilma edellä"

Mikko Saaren mukaan energiatehokas rakentaminen on pitkälti politiikkaa, joka ei aina edistä järkevää energiankäyttöä.

– Aikanaan määräykset keskittyivät enemmän siihen, ettei energiaa tulisi hukata. Nykyisin esimerkiksi sähkölle on annettu iso haittakerroin, mutta samalla kaukolämpöä saa tuhlata mielin määrin, Saari vertaa.

Hänen mukaansa taloja rakennetaan Suomessa liikaa määräyksiä silmällä pitäen, mikä johtaa helposti lämmitys- ja talotekniikkajärjestelmillä kikkailuun.

– Normaalit ratkaisut toimivat yleensä kuitenkin hyvin.

Saari neuvoo, että aina on mentävä hyvä sisäilma edellä ja korostaa, että rakenteet ja tarvikkeet tulee suojata huolellisesti rakennusvaiheessa.

Olohuoneeseen on asennettu myös ilmalämpöpumppu. Takka toimii lämmönlähteenä, jos muut järjestelmät pettävät. Kuva: Risto Hämäläinen

Puurakentaminen edullisemmaksi

Aalto-yliopistolla on käynnissä tutkimus, jossa etsitään keinoja lähes nollaenergiataloiksi luokiteltavien puutalojen rakennuskustannusten alentamiseksi. Tutkimus liittyy eurooppalaiseen NERO Horizon 2020 -hankkeeseen.

Hankkeen vastuuprofessori Jarek Kurnitski kertoo, että tällä hetkellä työn alla on löytää syitä siihen, miksi esimerkiksi Ruotsissa on onnistuttu tekemään energiatehokkaasta puurakentamisesta kannattavaa.

Kurnitski arvioi puurakentamisen olevan Suomessa tällä hetkellä noin 5—10 prosenttia muuta rakentamista kalliimpaa kerrostalorakentamisessa. Lupaavia tuloksia on kuitenkin saatu etenkin tila- ja seinäelementtirakenteisista päiväkodeista ja kouluista, joissa on syntynyt säästöjäkin.

– Kun puhutaan energiatehokkuudesta laajemmin, täytyy ottaa huomioon myös materiaalitehokkuus, eli miten paljon rakennusmateriaalien valmistuksesta tulee päästöjä. Kun katsotaan koko elinkaarta, puurakentamisella voidaan pienentää hiilijalanjälkeä.

Lähes nollaenergiatalo tuottaa energiaa melkein yhtä paljon kuin kuluttaa. Saunaan saadaan sähköä aurinkopaneeleista. Kuva: Risto Hämäläinen
Määritelmät

Matalaenergiatalo ja nollaenergiatalo

Matalaenergiatalossa lämmitykseen kuluu huomattavasti vähemmän energiaa kuin normaalissa talossa.

Suunniteltaessa rakennuksen laskennalliset lämpöhäviöt saavat olla enintään 85 prosenttia vertailulämpöhäviöstä.

Rakentamisessa kiinnitetään erityistä huomiota eristykseen sekä ilmanvaihtoon.

Matalaenergiatalo kuluttaa lämmitysenergiaa Etelä-Suomessa alle 60 ja Pohjois-Suomessa alle 90 kilowattituntia bruttoneliömetriä kohti vuodessa.

Nollaenergiatalolla tarkoitetaan rakennusta, jonka energiatehokkuus on erittäin korkea ja jonka tarvitsema vähäinen energia katetaan laajalti uusiutuvalla energialla.

Tämä vaatii energiatehokkuutta talon kaikilta talotekniikkajärjestelmiltä ja elektroniikkalaitteilta, tilojen ja veden lämmityksen energiantarpeen vähentämistä sekä valaistusjärjestelmää, joka kuluttaa energiaa alle puolet normaalista.

Energiatehokkuusdirektiivin mukaan uusien rakennusten tulee olla vuoden 2020 loppuun mennessä lähes nollaenergiarakennuksia.

Lähteet: motiva.fi, rakennusteollisuus.fi
Sanni Haikarainen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi