Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Koti

Valtaosa kerrostaloista lämmitetään väärin - "perusasiat lyöty laimin"

Asiantuntija arvioi, että lämmitysjärjestelmien säädöt ovat pielessä jopa kolmessa neljästä talosta.

Lahtelainen Sari Haapasaari pukeutuu asunnossaan paksusti kylmän lattian ja vetoisuuden vuoksi. Kissa lämmittää hiukan. "En saa koskea termostaatteihin." Kuva: Mirja Hussain

Taloyhtiöiden lämmitysjärjestelmän säädöissä on Suomessa selkeitä puutteita.

Motivan energiatehokkuuden asiantuntija Harri Heinaro pitää mahdollisena, että lämmitysjärjestelmän säädöt ovat pielessä jopa kolmessa neljästä kerrostalosta.

Suomen Kiinteistöliiton johtavan asiantuntijan Petri Pylsyn mukaan puutteet ovat nähtävissä asiantuntija-arvioissa ja asukaskommenteissa.

Tutkimusten mukaan sisäilman lämpötilat koetaan monesti liian alhaisiksi tai korkeiksi. Mittaukset ovat osoittaneet huoneistoissa monesti korkeita lämpötiloja talvella.

- Monesti ongelman aiheuttajana on perusasioiden laiminlyönti. Ei ole etsitty omaan taloyhtiöön sopivaa lämmityksen säätökäyrää ja lämmitysjärjestelmän kunnossapito on laiminlyönti, sanoo Pylsy.

Säätökäyrä tarkoittaa sitä, että lämmitysverkostoon menevän veden lämpötilaa ohjataan ulkolämpötilan perusteella.

Heinaron mukaan vanhan rakennuskannan lisäksi ongelmia selittää se, että rakennusten remontoinnin yhteydessä lämmitysverkosto on jäänyt säätämättä vastaamaan korjauksen jälkeistä lämmitystarvetta.

- Esimerkiksi ikkunan- ja ilmanvaihtoremontit vaikuttavat siihen, kuinka paljon rakennusta tulee lämmittää, Heinaro muistuttaa.

Joskus taloyhtiöissä saatetaan kieltää koskemasta patterin termostaattiin. Asiantuntijat sen sijaan suorastaan kehottavat käyttämään sitä.

- Riippuen venttiilin asetuksista sillä voi vaikuttaa oman huoneiston lämpötilatasoon jossain määrin, Heinaro sanoo.

- Asukkaan pitäisi käännellä venttiiliä ääriasennosta toiseen muutaman kerran vuodessa jo senkin takia, että ehkäistäisiin sen jumittuminen, Pylsy sanoo.

Monesti ongelman aiheuttajana on perusasioiden laiminlyönti. johtava asiantuntija Petri Pylsy

Termostaattiosaa ei tule irrottaa, ja sen alla olevaa esisäätöosaa kääntää ollenkaan, koska se sekoittaa koko verkoston toimintaa.

Lämmitysverkoston toiminnassa tulisi Heinaron mukaan tavoitella sitä, että huonelämpötilat olisivat mahdollisimman tasaisia eri huoneistojen välillä läpi koko lämmityskauden.

Pylsyn mukaan tavoite on saavutettavissa. Tasapainossa oleva ja oikein mitoitettu lämmitysjärjestelmä pystyy tuottamaan tasaiset sisäilman lämpötilat niin yläkerroksen kulma-asuntoon, jossa on eniten lämpöhäviötä aiheuttavaa ulkoseinää kuin talon keskellä tai alakerroksen huoneistoissa, jotka ovat lähellä lämmönjakohuonetta.

Yhden asteen ero talvella huoneistojen sisäilman lämpötilojen välillä ei vielä haittaa, mutta jos eroa on enemmän kuin kaksi astetta, saattaa se olla merkki ongelmista lämmitysjärjestelmän toiminnassa.

- Useasti tällöin lähellä lämmönjakohuonetta on liian kuuma ja lämmönjakohuoneesta katsottaessa kauimmaisessa asunnossa on nipin napin riittävän lämmin tai voi olla jopa kylmä.

"Olen juuri vaihtanut tiivisteet, mutta siitä huolimatta ikkunoista ja ovista vetää." sanoo Sari Haapasaari kylmästä asunnostaan. Kuva: Mirja Hussain

Heinaro ja Pylsy muistuttavat, että ongelma voi olla myös paikallinen tai liittyä muihin rakennusten ominaisuuksiin. Turhia lämpövuotoja ei saa olla ja ilmanvaihdon on toimittava oikein.

- Helpoin toimenpide on tarkistaa ikkunoiden tiivisteet ja niiden kunto säännöllisesti, Heinaro sanoo.

Kun ikkunat ja ovet ovat tiiviit, vedontunnetta ei tarvitse kompensoida korkeammalla sisäilman lämpötilalla.

- Jos syystä tai toisesta on tarvetta ikkunatuuletukselle, kannattaa silloin kääntää termostaatti kiinni tuulettamisen ajaksi, jotta ei turhaan lisää lämmönhukkaa, Pylsy antaa vinkin.

Huonelämpötila

Sopiva lämpö on terveellistä ja säästää energiaa

Sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen (2003) mukaan asunnon hyvä lämpötila on 21°C ja tyydyttävä 18°C. Lämpötilan ei tulisi lämmityskaudella ylittää 23-24 astetta. Asumisterveysasetuksen (2015) mukaan toimenpiderajat ovat lämmityskaudella 18-26 astetta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan sekä liian matalista että liian korkeista lämpötiloista voi aiheutua terveyshaittoja.

Mikäli sisälämpötilat ovat talvella vähintään 18 astetta, ei matalilla lämpötiloilla ole tutkimuksissa havaittu olevan merkittäviä terveyshaittoja.

Liian korkea sisäilman lämpötila saattaa heikentää asumisviihtyvyyttä ja -terveyttä sekä vireystasoa.

Yhden asteen muutos rakennuksen keskimääräisessä sisälämpötilassa vastaa noin viiden prosentin muutosta lämmitysenergian kulutuksessa.

80-90 prosenttia kerrostaloista on lämmitetään kaukolämmöllä. Yleisin lämmönjakotapa on vesikiertoiset patterit.

Teemu Leppänen
teemu.leppanen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi