Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Koti

Mytäjäisissä asutaan keskellä kaupunkia järven rannalla

Tallinpassi, Mytäjärvi, Mytäjäinen, Mytsky. Lahtelaisten rakkaalla lammella on monta nimeä. Mytäjäisten uimaranta sijaitsee ihan Lahden keskustan tuntumassa. Torilta on matkaa Mytäjäisiin tasan yksi kilometri.

Mytäjäisten lammesta on saanut nimensä koko Mytäjäisten omakotitaloalue. Virallisissa kaavoissa Mytäjäinen kuuluu Sopenkorven kaupunginosaan, mutta Esa Yrjölä ei koe yhteyttä Sopenkorven suuntaan lainkaan.

- Mytäjäisissä olen asunut yli puolet elämästäni, Sopenkorvessa en koskaan.

Esa Yrjölä on Mytäjäisten epävirallisen ja vapaamuotoisen asukasyhdistyksen puheenjohtaja. Yhdistys on ollut toiminnassa kymmenisen vuotta.

- Yhdistys kokoontuu silloin tällöin, kun ilmenee tarvetta.

Mytäjäisten alue sijaitsee vilkkaasti liikennöityjen kulkuväylien kainalossa. Alue rajautuu Lahti-Helsinki-junarataan, Helsingintiehen, Hämeenlinnantiehen (VT 12) ja Vesijärven vanhaan junarataan. Teiden levennykset ovat haukanneet Mytäjäisten alueesta valtaosan vuosikymmenien saatossa. Monesta kymmenestä talosta on jäljellä 14.

- Mytäjäisten alueesta on jäljellä pieni murto-osa entisestä. Se on harmillista, mutta ymmärrettävää.

Nykyisin alue on suojeltu kaavassa SR2-merkinnällä. Se tarkoittaa, että talojen ulkopuolia ei saa muuttaa. Sisäpuolia saa modernisoida ja muokata. Melkein kaikki Mytäjäisten talot on korjattu ja modernisoitu, vanhaa kunnioittaen tietenkin.

Esa Yrjölä on asunut Mytäjäisissä pikkupoikana 1950-luvulla. Hän muutti pois vuonna 1970 ja palasi kotitaloonsa isännäksi vuonna 2000. Talo on ollut Yrjölän suvulla kolmen sukupolven verran. Monet Mytäjäisten taloista ovat olleet samojen sukujen omistuksessa monen sukupolven ajan.

Yrjölän talo on rakennettu vuosina 1912-1913. Talon rakensi puuseppä-laivanrakentaja Vihtori Lahtinen. Vuonna 1920 talon osti Esan isoisä.

Mytäjäinen on rakas, eikä alueesta löydy yhtään kurjaa puolta. Mytäjäisten lampi on Esalle lapsuuden kesien uimapaikka. Talvisin isä laittoi jäälle napakelkan ja luistinradan. Rannassa oli talvisin kaksi hyppyrimäkeä. Muistot ovat kultaisia.

Kun alueesta tykkää, sietokyky sen pienille harmeille nousee. Liikenteen ja ihmisten tuottama melu ovat elämän ääniä, eikä niistä häiriinnytä.

- Liikenteen ääniin tottuu ja yöllä kulkevat tavarajunat eivät ole koskaan herättäneet. Kello 23 ja 04 tavarajunat saattavat vähän helisyttää auki unohtunutta kaapin ovea, mutta alueen asukkaat eivät pikkukolinoista välitä. Eivätkä hirsitalot kärsi tärinästä.

Uimaranta on vieressä ja kaupunkiin on matkaa kilometrin verran. Torille hurauttaa polkupyörällä nopeammin kuin autolla. Rautatieasemalle on yksi kilometri. Kauppoja on useita ihan lähialueilla. Talvella sukset voi laittaa jalkaan omalla pihalla ja lähteä lenkille vaikka Messilään asti. Vesijärven satamaan pääsee rauhallisia kävelyteitä pitkin.

- Toki VT 12:sta liikenteen hiukkaspäästöt taitavat olla aikamoisia. Onneksi parannuksia on tehty viime vuosina paljon. Olemme saaneet meluvallit alueemme suojaksi ja pohjavesien suojaukseen on kiinnitetty huomiota. Meluvallin ansiosta meillä ei ole enää suoraa näköyhteyttä tielle.

Mytäjäisten asukasyhdistyksen suurin huolen- ja keskustelunaihe on juuri VT 12. Lahti on yksi harvoista, ellei peräti ainoa Suomen suurista kaupungeista, jonka läpi kulkee vilkasliikenteinen valtatie. Muut kaupungit ovat saaneet ohjattua raskaan liikenteen keskustojensa ohi, mutta Lahdessa rekat ajavat ihan kaupungin keskustaa viistäen. Mytäjäisissä kannetaan huolta pohjavesistä ja liikenneturvallisuudesta.

- Hän, joka aamu- tai iltaruuhkan aikaan pyrkii Mytäjäisistä VT12:sta, tietää miten vaikeaa on mahtua sekaan.

Mytäjärvi on pieni ja syvä suppalampi. Sen syvyys on enimmillään 11 metriä. Järvi muodostui jääkauden lopulla, kun iso jäälohkare suli hitaasti hiekan sisällä. Pinta-alaa Mytäjärvellä on noin kaksi hehtaaria. Järvessä ei ole laskuojia. Menneinä vuosikymmeninä Mytäjäinen oli aika pahasti saastunut. 1970-luvun alkupuolella järveä vaivasivat voimakas rehevöityminen ja leväkukinnot. Onneksi järven huonoon tilaan havahduttiin nopeasti, ja järven fosforikuormitusta alettiin pienentämään. Nykyään järven vesi on kohtuullisen hyvässä kunnossa ja leväkukintoja ilmaantuu harvoin.

Mytäjäinen ja Mytäjärvi. Paljon on ihmetelty, mistä moinen nimi on järvelle ja alueelle tullut. Muutamia teorioita on esitetty: Jossain näillä alueilla on kauan sitten sijainnut Mytäjäisten torppa. On myös arveltu, että nimi Mytäjäinen olisi peräisin Elias Lönnrotin sanakirjasta ja se viittaisi pieneen hyttyseen eli mytiäiseen.

Mytäjäinen on ihana pieni alue. Se on asukkaille rakas ja se tarjoaa silmän iloa myös alueella vieraileville uimareille ja avantouimareille.

- Kaupungin vihertoimi ansaitsee erityiskiitoksen upeista puu- ja kukkaistutuksista, jotka saimme katujen varteen noin kymmenen vuotta sitten tehdyn katuremontin jälkeen.

Marianne Valola

Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 7,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
7,90€

Oletko jo tilaaja?

Kommentit comments
Tilaa ilmainen ESS.fi uutiskirje Saat kiinnostavimmat uutiset suoraan sähköpostiisi.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi