Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Joulu

Joulu ei maistu joululta ilman kinkkua - laatikot joulupöydän kakkosena

USU-gallupin mukaan joulukinkku on tärkein ruoka joulupöydässä.

Joulupöytä on pysynyt varsin perinteisenä, eikä isoja muutoksia edes kaivata. Kinkku ja laatikot ovat suosituinta jouluruokaa. Kuva: Heinonen Aki

Joulukinkku on suomalaisten mielestä tärkein ruoka joulupöydässä. Uutissuomalaisen USU-gallupissa 63 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, ettei joulu maistu joululta ilman kinkkua. Hyvänä kakkosena perässä tulevat perinteiset joululaatikot, joita puolet suomalaisista piti yhtenä tärkeimmistä jouluruoista.

Tiedot käyvät ilmi Uutissuomalaisen USU-gallupista, jossa kysyttiin Mikä on sellainen ruokalaji, jota ilman joulu ei maistuisi joululta. Vastaajat saivat valita useamman vaihtoehdon.

Miehistä peräti 72 prosenttia piti kinkkua kaikkein tärkeimpänä ruokana, naisista 54 prosenttia. Joululaatikoissa, riisipuurossa ja kalaruoissa mieltymykset menivät enemmän yksiin sukupuolten välillä.

Huikea määrä ääniä kinkulle, sanoo kehittämispäällikkö Arja Hopsu-Neuvonen Marttaliitosta. Hän muistuttaa kuitenkin, että koko ajan kinkkujen koko on pienentynyt. Kun aikaisemmin koteihin ostettiin 10–12 kilon kinkkuja, nyt suosituin kinkku painaa 4–8 kiloa.

– Sitäkin pienemmillä kinkuilla on kannattajansa. Nykypäivänä ei haluta syödä samaa ruokaa monta päivää, joten pieni kinkku riittää, Hopsu-Neuvonen sanoo.

Aikaisemmin kinkun piti kestää joulusta uuteenvuoteen, nyt monen kiintiö on täynnä joulunpyhien jälkeen.

– Toisaalta moni ostaa adventtikinkun ja sitten vielä uuden kinkun myös uudeksi vuodeksi.

Myös nuoret arvostavat kinkkua joulupöydässä. Tärkeimpänä ruokana sitä piti 62 prosenttia alle 29-vuotiaista. Sen sijaan vanhin ikäryhmä, yli 70-vuotiaat, äänestivät joululaatikot kinkkua tärkeämmiksi ruoiksi joulupöytään.

Kuva: Anssi Hietamaa

Perinteet muuttuvat hitaasti

Markkinointi- ja viestintäpäällikkö Minna Asunmaa Ruokatiedosta ei niin ikään ylläty kinkun suosiosta.

– Kinkun tärkeä rooli selittynee sillä, että siinä maailmassa, jolloin nykyisenkaltainen jouluruokatraditio muodostui, ei lihaa syöty kuin murto-osa sitä mitä nykyään. Juhla kun oli, niin laitettiin pöytään sellaista, mikä ei ollut jokapäiväistä.

Perinteet muuttuvat hitaasti, mutta joulun suhteen ne muuttuvat poikkeuksellisen hitaasti. Siksi esimerkiksi kasvissyönnin osuus ei kyselyssä tunnu nousevan esiin.

– Joulu on suomalaisten ruokajuhlien ykkönen ja silloin vieraanvaraisuus ja arjesta erottuminen pätevät. Juhlan tullen moni moni sallii itselleen vapauksia enemmän kuin arjessa.

Joulutraditiot muuttuvat hitaasti.

– Suomalaisen ruokakulttuurin oleellinen ominaisuus on muutos. Idän ja lännen tuulet ovat puhaltanet kautta aikojen, ja me suomalaiset olemme valmiita kokeilemaan kaikenlaista. Mutta perinteinen jouluateria näyttää olevan niitä erittäin hitaasti muuttuvia asioita.

Hopsu-Neuvonen muistuttaa, että perinteinen jouluateria on kuitenkin nykymuodin mukainen, sillä se on varsin ekologinen juureslaatikoineen.

– Ne syntyvät kotimaisista raaka-aineista, eikä niiden kasvattaminen vaadi erityislämpöä tai kastelua.

Ruokahävikin välttäminen ja ruoan määrän arvioiminen näkyy Marttaliiton neuvontaan tulevissa kysymyksissä. Jouluruokaa ei kannata varata liikaa. Jos ruokaa kuitenkin jää, sitä ei kannata heittää roskiin.

– Kinkku sopii pyttipannuun ja rosollista tulee hyvä sosekeitto, Hopsu-Neuvonen vinkkaa joulun ruokahävikin vähentämiseksi.

– Joulukinkusta voi leikata kuutioita ja paistaa pannulla rosollin tai muiden vihannesten kanssa pyttipannuksi. Kinkku sopii myös pitsaan ja lämpimiin voileipiin. Kinkkukuutioita voi myös pakastaa myöhempää käyttöä varten. Jos rosolliin ei ole laittanut silliä, niin siitä saa maukkaan sosekeiton nopeasti.

Jouluun kulutetaan aiempaa vähemmän rahaa

Lähes kolmannes suomalaisista aikoo käyttää tänä jouluna vähemmän rahaa kuin vuosi sitten. Tiedostavan kuluttamisen trendi näkyy myös joulupöydän antimissa, tutkimuspäällikkö Jokke Eljala Suomalaisen työn liitosta arvelee.

Suomalaisen työn liiton tuorein tutkimus osoittaa, että myös joulunajan kulutuksen vähentämiseen pyrkivä suuntaus vahvistuu.

– Vahva valistunut arvaukseni on, että kotimaisuus ja vastuullisuus näkyy myös ruokapöydässä. Aikaisemmat tutkimuksemme ovat hyvin yksiselitteisesti osoittaneet, että juuri elintarvikkeiden osalta kotimaisten tuotteiden suosiminen on ollut erittäin vahvaa. Niitä pidetään vastuullisesti tuotettuna ja maukkaina.

Eljala arvelee, että suuri osa suomalaisista hankkii kotimaisen kinkun.

– Varmaankin suomalaista kinkkua pidetään vastuullisesti tuotettuna. Lisäksi monien laatikoiden raaka-aineet ovat kotimaista alkuperää.

Tiedostavaan ja järkevään kuluttamiseen liittyvät aiheet tulivat Eljalan mielestä esiin jo ennen IPCC:n ilmastoraportin julkaisua.

– Järkevä kuluttaminen ei aina tarkoita sitä, että kuluttaminen loppuisi tyystin. Ihmiset miettivät yhä enemmän omia kulutusvalintojaan ja tekevät kulutuspäätökset ehkä harkitummin kuin ennen.

Näin tutkimus tehtiin

Gallup-tutkimuksen on tehnyt Uutissuomalaisen toimeksiannosta Tietoykkönen Oy. Verkkokyselyyn vastasi 13.–16.12.2018 välisenä aikana 1 000

suomalaista, jotka edustavat valtakunnallisesti 18 vuotta täyttäneitä mannersuomalaisia.

Virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Tarja Koljonen
tarja.koljonen@ess.fi
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi