Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Ihmiset ja ilmiöt

Kalle Puttonen tuli Etlarin taloustoimituksen päälliköksi juuri ennen lamaa – "Osa kaikkensa menettäneiden yrittäjien kirjeistä meni ihon alle"

Eläkkeelle jäävän taloustoimittajan Kalle Puttosen terveiset elinkeinoelämälle: jatketaan ponnistelua kotiseudun puolesta!

Etelä-Suomen Sanomien taloustoimittaja Kalle Puttonen on tarkkaillut Lahden ja koko Päijät-Hämeen elinkeinoelämää yli 30 vuoden ajan. Vuodenvaihteessa hän jää eläkkeelle. Kuva: Sami Kuusivirta

Pienellä kylällä kun kasvaa, oppii ainakin kaksi asiaa: pärjäämään elämässä ilman jatkuvaa huomiota ja suhtautumaan pelottomasti työntekoon. Juuri sellainen on Kalle Puttonen, vuodenvaihteessa Etelä-Suomen Sanomista eläkkeelle jäävä taloustoimittaja.

Puuppolasta maailmalle ponnistanut maatalon poika on tottunut tekemään kaikenlaista hevosen vetämän haravakoneen ohjastamisesta lehmien lypsämiseen. Uusiin asioihin hän on aina suhtautunut uteliaasti. Eturiviin rynnimisen sijaan Kalle Puttonen on tykännyt tarkkailla asioita vähän kauempaa. Taaempaa näkee enemmän.

Ei ihme, että kun näihin avuihin yhdistää vielä vuosikymmenten saatossa karttuneen rautaisen ammattitaidon talousjournalismista, Puttosen kontaktiverkosto ja tieto tämän alueen asioista on kasvanut valtavaksi.

Kentällä Puttosta kiitetään siitä, että hän on taloustoimittajallekin poikkeuksellisella tavalla hyvin perillä talouden mekanismeista. Työtoverit arvostavat häntä sekä kollegana että ihmisenä. Leppoisa. Avulias. Luottopelaaja.

Eikä tarvitse epäillä, että nämä olisivat keksittyjä laatusanoja.

Ei, koska juuri sellainen on Kalle Puttonen.
 

Kotikylä Puuppola on tunnettu ennen kaikkea ralliautoilija Tommi Mäkisestä. Samaa kylänraittia jo aiemmin kulutti Kalle Puttonen, jonka kotipiirin muodosti runsaan 30 hehtaarin maatila. Navetassa oli 10 lypsävää ja tallissa hevonen, joka oli vielä 1960-luvulla hyvin työllistetty maatalon askareissa: talvet metsässä, kesät pellolla. Puttosen ensimmäiset tienestit tulivat heinänseivästyksestä. Taksa oli 10 penniä seipäältä. Hän muistelee, että paras päivätienesti oli 4 markkaa ja 40 penniä. Se tarkoittaa 44 heinäseipään kokoamista yhden päivän aikana.

Maatilan hoitamisen ohella isä toimi myös posteljoonina. Mopoikään päästyään Puttonen tuurasi isäänsä lomien aikana. 30 kilometrin jakelureitti taittui Pappa-Tunturin selässä muutamassa tunnissa. Kassissa oli kirjeitä, lehtiä ja Aku Ankkoja. Eipä tainnut nuorukainen silloin 15-kesäisenä arvata, että kymmenen vuotta myöhemmin hän olisi itse tekemässä sitä lehteä, jota silloin Puuppolan kylänraitilla postilaatikoihin kantoi.

Kalle Puttonen kävi saman koulun kuin kirjailijat Reijo Mäki ja Ilkka Remes. Kuva: Sami Kuusivirta

Toisin kuin voisi ajatella, Kalle Puttosen vahvinta aluetta ei kouluaikana ollut laskento vaan kielet. Lukiosta hän lähti L:n paperit kainalossaan. Hän kirjoitti viisi kieltä ja reaalin. Reaali sujui toiseksi parhain arvosanoin. Suomesta, ruotsista, englannista, saksasta ja ranskasta tuli jokaisesta korkein mahdollinen.

Matka vei dekkarikirjailijoiden Mekkaan Turun kauppakorkeakouluun. Dekkarikirjailijoiden, koska sekä Reijo Mäki että Ilkka Remes ovat opiskelleet siellä. Ilmeisesti Turussa pesii jonkinlainen kirjailijabakteeri, koska se tarttui myös Puttoseen. Hänestä ei tullut kuitenkaan sepitteellisen kaunokirjallisuuden taitajaa, vaan faktojen puolustaja.

Ensimmäinen työpaikka löytyi läheltä kotoa, Jyväskylästä. Keskisuomalaisen päätoimittaja Erkki Laatikainen lähetti kutsun työpaikkahaastatteluun sähkösanomana.

Vuonna 1988 Etelä-Suomen Sanomat haki taloustoimitukseen päällikköä. Kalle Puttonen haki ja tuli valituksi. Lahti oli ennestään tuttu lähinnä läpiajoista, kun hän oli körötellyt setänsä Neckarin kyydissä kyläreissulle tämän Helsingin kotiin. Hennalan kasarmin kohdalla oli setä aina huudahtanut: "Hennalan kasarmit, hikeä ja verta!"
 

Etelä-Suomen Sanomissa olivat edessä talouden mekanismin oppivuodet. 1980-luvun lopun kasinotouhu muuttui kuin moukarilla lyöden ja Suomi-kuvasta katosivat värit. Idänkauppa romahti. Markka devalvoitiin. Ihmisiltä lähtivät työt. Harmaat massat järjestivät marsseja ja mielenosoituksia.

Kaiken menettäneiden yrittäjien henkilökohtaiset kirjeet menivät ihon alle. Traumoja ei jäänyt, mutta oppia sitäkin enemmän. Työteliäisyyden, uteliaisuuden ja tarkkaavaisuuden lisäksi Puttoseen tarttui uusi piirre: varovaisuus. Ymmärrys siitä, että vaikka asiansa hoitaa oikein, ympäröivä maailma voi muuttaa tilanteen tyystin.

Eläkehaastattelu ei estä Kalle Puttosta tarttumasta lehtiöön ja kynään kun puhelin soi. Työt hoidetaan ensin kaikissa tilanteissa. Kuva: Sami Kuusivirta

Ehkä siksi hän elää omaa elämäänsäkin kuin maratonjuoksua. Vauhti pidetään tasaisena ja varotaan turhia repäisyjä. Myös työ vaatii joskus maratoonarin luonnetta. Kaikki asiat eivät synny kvartaaleissa. Puttonen ottaa käteensä lehtileikkeen kirjoittamastaan Esalaisesta, joka on päivätty 8.5.1994. Se on otsikoitu: "Lahteen kunnon kylpylä".

– Nyt 25 vuotta myöhemmin aletaan olla jo lähellä sitä, hän naurahtaa.

Kalle Puttoselle pienet asiat ovat tärkeitä. Suurikin yritys tai tehdas voi lähteä yhdestä jyvästä liikkeelle. Polttimolle ja Hartwallille se on ollut ohranjyvä, Fazerille kauranjyvä. Viipurilainen Kotileipomo on elänyt rukiista.

– Hienoja yritystarinoita, joiden takana on hienoja yrittäjiä, Puttonen huokaa tietäen, että niin paljon tarinoita on vielä kertomatta.

Täkäläiselle elinkeinoelämälle hän jättää yksinkertaiset terveiset: "Jatketaan kuten tähänkin asti ja ponnistellaan kotiseudun puolesta."

Henkilöhaastattelua varten Kalle Puttonen haluaa tulla kuvatuksi Lahden vesitornissa. Sitä voi tarkkailla sekä alhaalta että ylhäältä, aivan kuten hän tarkkailee taloutta.

Vesitornista laskeuduttuaan moni olisi jäänyt kertaamaan hulppeita näköaloja tai paennut talven viimaa auton lämpöön. Vaan mitä tekee Kalle Puttonen? Hän vastaa puhelimeen, kaivaa lehtiön, käy tornin juurella korkeaan polviseisontaan ja alkaa tehdä muistiinpanoja.

Työt ensin. Juuri sellainen on Kalle Puttonen.

Kuka?

Kalle Puttonen

Syntynyt Jyväskylän mlk:n Puuppolassa 1956.

Kauppatieteiden maisteri 1981.

Keskisuomalaisen taloustoimittajaksi 1981.

Etelä-Suomen Sanomien taloustoimituksen päälliköksi 1988.

Tapasi vaimonsa Sadun Hiidenlinnan tansseissa 14.7.1973.

Neljä lasta, joista myös Silja-tytär työskentelee Etelä-Suomen Sanomissa.

Kolme lastenlasta.

Vetää parilla tauolla 20 leukaa.

Eläkesuunnitelmat: Huilausta, vaimon kanssa reissaamista ja lähialueeseen tutustumista.

Markus Pirttijoki
markus.pirttijoki@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi